Vauva tarvitsee apua kääntymiseen yöllä ja äidin univaje. Vinkkejä?
Vai onko tähän mitään poppaskonstia? Meillä siis nyt puoli vuotias poika joka reilu kuukausi sitten oppi kääntymään selältä vatsalleen. Sen jälkeen meidän yöt menneet ihan hulinaksi. Hän kääntyilee jatkuvasti vatsalleen, mutta ei pääse takaisin selälleen ja tämäkös kiukuttaa häntä ja sitten minun tai mieheni pitää kääntää hänet takaisin selälleen. Sama toistuu jopa puolen tunnin välein yöllä eli käytännössä välillä en mieheni kanssa nuku lainkaan öisin ja minä en nuku edes päivisin vauvan ollessa unilla. Nyt ollaan jo ajauduttu siihen että alan olemaan niin väsynyt ja käyn ylikierroksilla että en tiedä kuinka tästä selviän. Sitten kun minulla olisi mahdollisuus nukkua niin en vaan nuku! Jännitän koska seuraava inahdus kuuluu tai en muuten vaan saa unta.
Olen yrittänyt vauvallemme laittaa peittoa kyljen alle öisin ettei hän pääsisi kääntymään, mutta ähkii ja puhkii niin kauan että onnistuu siinä lopulta tai sitten alkaa hirveä huuto. Usein vauva on yöllä silmät kiinni kun käännän hänet ettei hän itse taida olla kunnolla hereillä kääntyillessään vaikka äänekäs onkin.
Yritettiin siirtää vauva myös toiseen makuuhuoneeseen mutta väsyin siihenkin kun jouduin juoksemaan siellä jopa 20 kertaa yössä ja toin hänen sänkynsä takaisin oman sänkyni viereen. Ollaan myös kokeiltu sitä että en heti vastaa hänen kiukkuunsa yöllä mutta kitinä senkun yltyy ja pian heräävät vanhemmat lapsemmekin. Pisimmillään olen 3 minuuttia jaksanut kuunnella tuota kitinää eli en siis kauaa.
Luulisi tämän kääntymisen jo olevan sen verran " vanha" opittu juttu kun siitä on jo yli kuukausi aikaa ettei se enään vaikuttaisi öihin mutta niin ei vaan ole. Muita liikunnallisia uusia juttuja poika ei ole oppinut sitten kääntymisen jälkeen mikä voisi yöunia häiritä.
Pitääkö nyt sitten vaan odottaa että tämä ehkä joskus loppuu siihen että hän oppii itse kääntymään selälleen ja yöt rauhoittuu vai onko olemassa mitään kikka kolmosta tähän asiaan? Olen nimittäin aika väsynyt jo ja myös isommat lapset kärsivät äidin väsymyksestä.
Näyttäisi siltä ettei vauvamme ainakaan lähiaikoina ole oppimassa kääntymistä selälleen.
Olisiko siis vinkkejä tähän asiaan? Olisin erittäin kiitollinen jos kuulisin jotain yrittämisen arvoista konstia. Onko kellään ollut vastaavaa ongelmaa ja kauanko sitä kesti? Kiitos jo etukäteen.
Kommentit (13)
Moi,
kääntymisongelmaan en osaa auttaa, mutta itse olen vauvan vatsavaivojen takia ihan samanlaisessa univajeessa ja juuri tuo ongelma että unet on niin sekaisin, ettei nukuta vaikka joskus saisikin. Käy lääkärissä ja pyydä nukahtamislääkettä (lievempi kuin unilääke) ja sitten mies silloin tällöin valvomaan, jotta saat nukuttua edes joskus.
Meillä vähän vastaavanlaista oiretta. Minä nukuin juuri viime yön eri huoneessa ja kävin vaan syöttämässä. Isi hoiti muut tuhinat. Nukuin paljon paremmin!
eli vauva kääntyi jatkuvasti mahalleen sängyssä ja jäi ähisemään pää pystyssä eikä osannut nukahtaa mahalleen eikä kääntyä takaisin selälleen. Nykyään laitan vauvan nukkumaan aivan sängyn toiseen reunaan ja vauvan viereen tarpeeksi ison tyynyn, jotta vauva ei pääse enää kääntymään mahalleen. Tyyny on siis suunnilleen vauvan vyötäröstä alaspäin. Toimii ainakin meillä.
Meillä kanssa kääntyily alkanut. Poika on nyt 5kk ja mahalleen mennään mutta siihen se sitten tyssää. Meillä on ollut käytössä unipussi jo ennen kun kääntyily alkoi, mutta se ei kyllä ole hidastanut millään lailla. Samalla lailla venkoilee :D
Yölliset heräilyt ovat tuplaantuneet ja poika ei rauhoitu kun tissille, joten uni on ollut kortilla.
Meillä tuo kääntymisongelma ratkesi yksinkertaisesti sillä, että vauvan kääntyily estettiin laittamalla rullalle kääritty sijauspatja viereen. Vauva pääsee kyljelleen ja selälleen, mutta ei mahdu menemään ympäri. Yöunet rauhoittuivat välittömästi ja vauva nukkuu tyytyväisenä.
KL.
vahtivuoroja niin jaksetaan. Usein tää mun nukkumispäivä on vaan viikonloppuna toinen yö kun mies ei ole viikonloppuisin töissä. Arkena hän pitää huolen ette suostu herään vauvan kanssa kun joutuu jo 5 ltä lähtemään töihin! ja sekös joskus potuttaa. Pitäähän munkin jaksaa valvotun yön jälkeen valvoa vielä päivä!! Tuntuu vaan ettei tuo kerran viikossa vähän paremmin nukuttu yö juuri auta. Meillä pojan kanssa huomena neuvola ja kyselen sieltä lisää myös niistä nukahtamislääkkeistä.
Meillä tosiaan on ollut sängyssä piettoa, tyynyä yms esteenä ettei poika pääsisi kääntymään mutta siitäkös hän kiukustuu ja aloittaa huudon. Joten se siitäkin konstista.
Olisi vielä mukava kuulla lisää vinkkejä mutta niitä tuskin on? ; ) Odotetaan siis parempia öitä. Hyvää syksyn alkua kaikille vastanneille.
Moi lyytikki!
Meillä oli samanlaista 2 kk sitten. Lopulta olin niin väsynyt että en osannut nukkua ollenkaan yöllä kun tiesin että viimeistään tunnin päästä taas seuraava herätys...
Mies meni sitten vauvan kanssa nukkumaan toiseen huoneeseen. Hän kun on sikeäunisempi niin ei herännyt vaikka vauva kääntyilikin ja kitisi. Aluksi, ehkä pari yötä, vauva kitisi isinkin vieressä kääntyessään vatsalleen ja kun ei päässyt selälleen takasin mutta sitten ilmeisesti väsähti ja nukahti vatsalleen. Oppi siis nukahtamaan vatsalleen. Aika epämukavan näköinen asento pikkuisella välillä on kun toinen käsi jää vatsan alle, mutta hyvin nukkuu siten. Nykyään nukahtaa kyljelleen, mutta pian kääntyy unissaan vatsalleen ja nukkuu vatsallaan koko yön.
Niin ja samalla kun vauva ja mies menivät eri huoneeseen nukkumaan, lopetin yöimetyksen, kun se oli sitä että yöt läpeensä joko nousin kääntämään vauvaa sängyssään, tai sit nostin viereeni tissille. Siihen vauva nukahti, ja minä nukuin levottomasti jos ollenkaan kun pelkäsin vauvan tippuvan sängystä.
Isi antoi pullosta maitoa yöllä, eka yö oli vaikeahko ja vauva valvotti isiä, ihmetteli kai ku tissipalvelu loppui. Mutta seuraavina öinä vauva heräsi kerran tai kaksi kertaa, isi antoi pullosta maitoa ja nukahti heti uudelleen. Ja minä sain IHANAT yöunet.
Toivottavasti tämä toimisi teilläkin!
niin siis isi antoi pullosta maitoa ja VAUVA nukahti heti uudelleen, eikä valvottanut. (Niin taisi nukahtaa isikin) :) Ja näin nukuimme kaikki paremmin.
Kaksosista toinen eli tyttö oppi 4kk iässä kääntymään vatsalleen, mutta kesti kauan ennenkuin osasi kääntyä takaisin. Parisen viikkoa kesti yörullaaminen, välillä tunnin välein ja joskus meni muutama tunti. Ei auttanut tyynyllä kiilaaminen tai kapalointi, riuhtoi itsensä vapaaksi. Liikkuminen oli ilmeisesti mennyt niin hermoihin, ettei vaan saanut oltua paikoillaan edes unissaan. Heti kun tytön yöt rauhoittuivat, poika oppi kääntymään... Poika oppi onneksi kääntymään heti myös takaisin selälleen.
Voisit kokeilla (jos vain jaksat univelalta) opettaa vauvaa kääntymään selälleen hereillä ollessa. Kierität jalasta samalla tavoin kuin vaippaa vaihtaessa (oikealla kädellä vauvan vas reidestä käännät kyljelleen tai vas kädellä oikeasta reidestä). Vauva yleensä tykkää kierimisestä, samalla oppii kääntymistä. Meillä isä leikki tällä tavoin pojan kanssa ja ehkä siksi oppi myös takaisin selälleen.
Nyt tyttö nousee unissaan istumaan ja polviseisontaan ja taas on yöt levottomia...
Muistan lukeneeni, että joillan vauvoilla yökohkaamiset olisi rauhoittuneet unipussin käytön myötä. Omaa kokemusta ei pusseista juuri ole, mutta ehkä kannattaa kokeilla..?
Miehelle voi sanoa, että unihäiriöt voi johtaa pahimmillaan psykoosiin ja sitten hänen elämänsä vasta hankalaksi meneekin, kun sinä olet jossain sairaalassa toipumassa yliväsymyksestä ja joutuu hoitamaan vauvan ihan yksin... Meillä tämän kommentin heitti miehen serkku hänelle meidän unikeskustelua kuunnellessan. Siinä meni mies vähäksi aikaa hiljaiseksi iäinikuisten " mun pitää saada nukkua täydet yöt kun mä käyn töissä, äitihän on VAAn kotona..." kommenttien sijaan. ;)
Anna hänen ähistä ja valittaa. Voit olla tukena samassa huoneessa, tassutella, mutta älä nosta pois sängystä. Hoet vaan, että kaikki on hyvin, nyt on yö ja nukutaan. Ei lasta tarte suojella eikä estää kääntyilemästä.
Muut lapset luultavasti nukkuvat vaikka vauva huutaakin muutaman yön. Unikoulun jälkeen, sitten kaikilla on rauhallisia öitä.
Nukahtamislääkkestä: se on yhtä " vahva" kuin unilääke, vaikutus vaan on erilainen. Eli se auttaa nukahtamaan ja unilääke taas auttaa ylläpitämään unta aamuyöstä.
Edellisellä hyvä pointti: miehesi on yhtälailla vastuussa öistö ku sinä. Sinun pitää olla pirteän valpas koko päivän, kun hoidat teidän yhteisä lapsia! Sulla ei ole mukavia kahvipausseja aikuisten seurassa pitkin päivää. Hih...
Pakko vastata, kun on niin sama ongelma Yritin laittaa vauvaa ahtaaseen kantokoppaankin, jossa olisin luullut, että kukaan ei pysty kääntymään, mutta kääntyihän se siinäkin. En sitten ole uskaltanut laittaa mitään muita " esteitä" , etteivät vaan aiheuta pahempaa vaaraa kuin mahalleen kääntyminen. Vauva on vielä niin huono olemaan mahallaan, ettei osaa kääntää päätään sivuun. Kerran heräsin, kun se nukkui naama täysin alaspäin mahallaan, ihme, että ilma kulki. En oikein ymmärrä miten aikuisen unilääkkeet voisivat auttaa ongelmassa, kun tuntuu, että pitäähän se vauva sieltä kääntää. Paitsi tietenkin, jos on herkkäuninen mies hyppimässä ylös äidin puolesta.
Hei,
Kuulostaa siltä että sun tarvitsisi aloittaa ensin itsestäsi nukkumalla tukevat yöunet!! Edes sellainen 4h yhtenäinen pätkä unta virkistää jo hiukan! Tuo ylikierroksille meneminen on luonnollinen reaktio univajeesta.
En muista sanoitko vielä imettäväsi mutta unilääkkeetkään eivät ole kokonaan poissuljettu vaihtoehto imetyksenkään aikana unenpäästä kiinni saamisen avuksi parina yönä! Kysy lääkäriltäsi.
Voisitko miehesi kanssa ottaa " vahtivuorot" , toinen valvoo alkuyön, toinen aamuyön? Teimme näin vauvamme ollessa ihan pieni ja heräillessä usein.
Pääseekö vauvasi kenellekään yöhoitoon? (joss olette miettineet nämä vaihtoehdot, anteeksi jos tuputan ratkaisuksi " itsestäänselvyyksiä..." )
Suhteellisen lyhyen ajan kysymyshän tuo kääntymisasia ja öiden rauhoittuminen on mutta univaje on teodella raskasta, joten tee kaikkesi jotta saat ensin nukutuksi! Kysy myös neuvolasta " treeniohjeita" vauvallenne jotta päiväaikaan mikäli ehditte voitte harjoitella toisinpäin kääntymistä!