Lapsi jää hoitoon:Vilkutanko vai poistunko salaa paikalta?:)
Eli poika 2v on nyt toista viikkoa päiväkodissa. Eka viikko meni niin hienosti, jäi aina tyytyväisenä leikkimään aamuisin. Toisinaan jopa vilkutti hei-heit, toisinaan ei noteerannut mitenkään kun sanoin heippa, joten lähdin vain ilman draamaa. Muutenkin oli ollut tosi reipas, ei itkenyt kertaakaan eka viikkona. Oli hyvä mieli.
Mutta mutta, eilen ja tänään on jäänyt itkemään perääni. Mitä siinä tilanteessa voi tehdä?:( Vaan halata ja yrittää selittää et äiti menee töihin, eihän se tosin siinä heti itkua lopeta...On tosin nyt flunssassa, että oisko senkin takia vähän riippuvaisempi?
Miten siitä voi vaan lähteä ja jättää toinen huutamaan perään? Ikävä olo itsellä ja varmaan pojallakin.
Kannattaako siis yrittää kiinnittää huomio leluihin/lapsiin ja hipsiä pois paikalta huomaamatta, vai onko lapselle sitten kauheampaa yhtäkkiä muistaa että mihin äiti katosi? Vai halata ja vilkuttaa senkin uhalla että siitä alkaa itku? Huoh...
Kommentit (10)
Kerrot että äiti menee töihin ja tulee sitten hakemaan,halaat ja vilkutat.Tilannetta et kannata pitkitää,äidin kuuluu olla reipas vaikka kuinka pahalta tuntuu.Jos lähdet salaa ni lapsi muistaa sen ja pelkää että hänen leikkiessään äiti saattaa hävitä,ja ei se salaa lähteminen toimisi kuin muutaman kerran tarhassa,lapsi kyllä oppii että äiti häviää leikkiessä ja ei enää mene leikkimään.Hoitajat lohduttaa ja yrittää saada huomion leikkeihin.Tsemppiä!
Muuten lapselle voi tulla pelko, että äiti voi kadota milloin tahansa. Lapselle pitää selkeästi ilmoittaa, että nyt äiti lähtee, eikä lähtötilannetta kannata pitkittää. Halaus, vilkutus ja reipas poistuminen paikalta, vaikka lapsi itkisikin. Tietenkin jonkun hoitajista pitää ottaa lapsi syliin tällaisessa tilanteessa. Itku yleensä lakkaa välittömästi vanhemman kadottua näköpiiristä.
Itku voi johtua flunssasta tai ihan siitä, että lapsi on tajunnut, että tämä on nyt sitten joka päiväistä. Ekat päivät vielä menee kaikkea uutta ihmetellessä, sitten ehkä viikon, parin päästä tulee oivallus, että ahaa, tänne nyt sitten tullaankin ihan joka päivä. On ihan normaalia, että lapsi vähän protestoi vanhemman (varsinkin äidin) töihinlähtöä.
ehdottomasti reilut heiheit ja halit, vaikka se saisikin lapsen itkemään. Lapsella on kuitenkin sitten loppupäivän paljon parempi olo. Lapsen luottamus voi kadota kokonaan jos rupeaa kotonakin luulemaan että äiti yhtäkkiä katoaa, vaikka yöllä, ja lapsi saattaa tulla todella riippuvaiseksi.
Jouduin kerran äkkiseltään sairaalaan kun keskimmäinen oli vajaa puolitoistavuotias. En voinut sanoa heihei hänelle. Olin sairaaassa 4 päivää osastolla mihin lpset eivät saaneet tulla. Kotona oli mennyt ihan hyvin lapsilla ja isällä mutta kun tulin takasin niin meni kuukausia ja kuukausia että poika oli ihan hysteerinen esim iltasin. Äidin piti olla vieressä ja pitää kiinni, saattoi mennä tunteja että poika havahtui jos otin käden pois. Seurasi minua kun hai laivaa ja oli koko ajan peloissaan.
... yritän muistaa sanoa aina ' heihei' , vaikka vain kotona ollessa lähtisin vain nopeasti käymään ulkona ja lapsi vajaa 2v jäisi jonkun toisen hoitoon. itsellä kun on houkutus, että kipaisenpa koiran kanssa viiden minsan pissilenkillä, kun lapsen setä on paikalla ja katsoo lasta ja lapsi leikkii omissa jutuissaan. mut se ei tosiaan mielestäni ole hyvä, että lapsi yhtäkkiä luulisi äidin kadonneen. aina en ole muistanut tätä, ja on ollut ikävää, kun lapsi tullut ulko-ovelle itkemään tms.
muitakin ikäviä tilanteita on ollut. esim. olimme parisuhdekurssilla ja siellä oli lastenhoitajat. vaan he tietty tuntemattomia lapselleni. lapsi huomasi, että hänet aiotaan jättää hoitajalle ja alkoi parkumaan kurkku suorana. ei auttanut kuin sanoa ' heihei' ja lähteä pois, kun en muutakaan olisi voinut tehdä. vaan itsellä oli tosi paha mieli.
hienoa, että teillä hoidon aloitus on mennyt kuitenkin noinkin hyvin!
eka viikko sitä että kappas kivoja leluja ja kavereita ja jäi mielellään, mutta sitten viikon päästä kun tajusi että sinne pitää mennä joka päivä, alkoi tuo joka aamuinen itku. Sitten se itku alkoi jo autossa että " ei mennä tarhaan" .
Ei muuta kun sanoin ne hei heit ja kerroin että äiti tulee iltapäivällä hakemaan. Toisilla tämä vaihe kestää pidempään ja toisilla muutaman viikon.
Ja tosiaan se lapsen itku loppuu usein kun äiti kävelee ulos ovesta. Kysy ihmeessä hoitajilta, itkeekö lapsesi kauan kun lähdet..
Meillä liki 4 kk että poju suostui jäämään tarhaan itkutta. Toisinaan kyllä vieläkin tirauttelee tarhaan mennessä. Nyt ollut kohta vuoden tarhassa.
Näin ajattelinkin, ja siksi karkuun lähdön perässä oli hymiö, etten oikeasti ajatellutkaan että se loppupeleissä olisi paras vaihtoehto vaikka siinä tilanteessa siltä tuntuisikin, kun ei joudu kääntämään selkäänsä omalle itkevälle lapselleen:(
Mutta eipä se meidänkään poika siellä kuulemma sitä paria minuuttia kauempaa oo lähtöni jälkeen itkenytkään, mutta herkkä kun olen niin paha mieli siitä tulee. Pitäis osata kovettaa itsensä mutta eipä oo helppoo...
Muuten kyllä nauttii niin seurasta kuin viihdykkeestä että olen kuitenkin sitä mieltä että varmasti hyvä ratkaisu:)
Pian lapsi jää taas iloisesti hoitoon. Yleensä itku loppuu heti kun äiti katoaa näkyvistä. Isän viedessä huutoa yleensä esiintyy vähemmän?
Lapsilla on ihmeellinen kyky syyllistää ja äidillä syyllistyä ;)
Minä pusutan tyttöä (14kk) vaatteita riisuttaessa, veli pusuttaa leikkihuoneen ovella. Sitten vilkutetaan, neiti on hoitajan sylisssä ja menox. JOskus on itkua, yleensä ei.
Lapsen pitää nähdä, että äiti lähtee nyt. Kerro lapselle, että äiti menee nyt töihin ja tulee ssitten hakemaan, kun töistä pääsee (tai kuka tulee hakemaan ja milloin). Pusu poskella, halaus ja heilutus. Kuitenkin ihan reippaasti, ilman mitään pidempiä halauksia tai lirkutuksia. Reippaasti ja iloisin mielin poistut paikalta.
Joo, toi on mun heikko kohta mitä pipatus sanoi...
Eli jään siinä jutteleen hoitajien kanssa ja samalla pojalle ym. Pitäis vaan tehokkaasti: ulkovaatteet pois ja halit ja heipat.
Mut kun on oikeesti kiva vähä jutella siinä tätien kaa ja kysellä ja kertoo kaikkee kun on niin uutta vielä kaikki.
En kai kaiken tän jälkeen kehtaa ees kertoo mitä tänään tapahtu....
Poika huusi ihan kauheena, sanottuani autossa että mennään päiväkotiin, puisteli ihan kauheena päätään ja " ei ei" . Itku tuli siinä yhessä pojan kanssa, kovin kannustavaa, joo.......
Mä oon ihan huono äiti:(
Eikö usein neuvota, ettei just sais kadota sillä aikaa, kun lapsi ei huomaa. Itkeekö lapsi kauan, kun on jätetty päiväkotiin? Monestihan itku saattaa loppua nopeastikin, kun äiti on lähtenyt. Mun mielestä kannattais ihan rauhallisin mielin vaan halata, sanoa hei heit ja lähteä menemään.
T: Yniäinen