Koliikista kysymyksiä

meidän vauvan koliikki alkoi kolmen viikon iässä.

Aiemmin hän oli joskus itkeskellyt, mutta hyvin vähän, ja ollut oikeastaan erittäin rauhallinen. Nyt on ikäviikkoja jo kymmenen, ja koliikki saatu pois jo pari viikkoa sitten vyöhyketerapian avulla. Itkuinen on poika välillä edelleen ja erittäin herkkä loukkaantumaan, mutta koliikki-itku on painajaismainen muisto vain.

ekka:

Elikkäs missä iässä koliikki yleensä alkaa?Ja onko koliikkivauvat heti syntymän jälkeen itkuisempia vai voiko koliikki tulla yhtäkkiä rauhallisellekkin vauvalle?

Kiitos vastauksista!

Meillä vauva oli synnärillä jo aika levoton. Varsinkin öisin itkeskeli jonkun verran, vaikka muuten nukkuikin suht hyvin. Kotona ekat kaksi viikkoa menivät hyvin, kunnes koliikkihuudot alkoivat. Itkua ja jatkuvaa kanniskelua kesti onneksi vain 4-5 viikkoa, mutta nekin tuntuivat ikuisuudelta.

Meillä taitaa olla joku aamukoliikki. En siis tiedä, onko sellaista olemassa mutta en keksi mitään muuta diagnoosia tälle joka aamuiselle konsertille, jota meillä käydään.



Se alkaa aina aamukuudelta, jolloin hyväkin yö viimeistään keskeytyy. Sitten on sellaista kitinän ja kiljumisen välimaastossa (välillä yltyy hervottomaan karjumiseen) olevaa ääntä aina puolille päivin, jolloin tilanne on tähän asti aina rauhoittunut *koputtaa puuta*. Tuolloin viimeistään alkaa päiväunet, jotka tuntuvat sitten rauhoittavan kaverin niin, että iltapäivällä poika vaikuttaa ainakin normaalilta.



Kaikkea on kokeiltu; tissiä ja korviketta yhdessä ja erikseen, rintareppua, kanniskelua, juttelua, laulelua, kylpyä, eri asentoja sylissä jne. Mutta ei ole mitään, mikä auttaisi. Välillä joku juttu tepsii hetkeksi eli saattaa esim. 10-15min olla tyytyväinen ja sitten taas kone käynnistyy.



Sinänsä pidän peukkuja, että tila ei meillä ainakaan pahene, koska jos yltyy kokopäiväiseksi niin on siinä todella kestämistä.



Poika siis tällä hetkellä kuukauden vanha ja oikeastaan ihan viikon ikäisestä asti on tilanne ollut tämä. Väliin on osunut muutama rauhallinen päivä ainoastaan.

Mä silloin kun oman pojan koliikin takia lueskelin kaikkia asiaan liittyviä juttuja, törmäsin faktaan, että useimmiten koliikki-huuto esiintyy aina samaan aikaan vuorokaudesta. Tosin usein ajankohta ajoittuu iltaan, mutta miksei myös aamuun. (Meillä valitettavasti huudettiin läpi vuorokauden...). Mutta vanhempani kertoivat, että minä itse koliikkilapsena olin esim. huutanut joka päivä klo 22-02. Ja sitten yhtenä iltana klo 22 ei yhtäkkiä ollut kuulunut pihaustakaan ja he ryntäsivät sängyn viereen tarkistamaan olenko edes elossa :) Koliikki oli siis loppunut kuin seinään.