TAMMISTEN PERJANTAI
Kommentit (14)
Huomenta kaikille hyvin nukkuneille ja niille jotka eivät ole nukkuneet viime yönä. Itse kuulun jälkimmäisiin, koska tytöllä on niin kova nuha, että pystyy hengittämään vaan pystyasennossa. Eli heikun keikun yöunille. Istuin yöllä monta kertaa kylpyhuoneessa höyryhengittämässä vauvelia. Nuha on kestänyt kohta kaksi viikkoa ja muuttuu koko ajan sitkeämmäksi ja verta tulee myös (?). Varasin äsken lääkärille ajan joten nyt vaan odotellaan, kotikonstit on käytetty tai ainakin ne mitkä itse tiedän. Ulkona saisi nukuttua paremmin, mutta pakkasta on taas -15 astetta joten uloskaan ei voi laittaa.
Tyttö saa kyllä onneksi syötyä ja oli tiistaina neuvolassa 6900g ja vasta huomenna kaksi kuukautta.
Nyt kahville jotta pysyn hereillä.
Odotuspuolella jo lueskelin tammikuisten juttuja, koskaan ei vaan ole tullut esittäydyttäyä. Eli hei vaan kaikille, olen tammikuun alussa syntyneen tyttövauvan äiti, isommat lapset meillä ovat 6- ja 8-v.
Pikkuneidin elämän alkutaival oli aikamoista kaaosta; ensimmäiset viikot olivat yhtä kitinää ja valvomista, vatsavaivat helpottivat vasta 6 viikon iässä. Nyt kun ikää on runsaat 2 kk on tyttö alkanut nukkua vihdoin pidempiä pätkiä myös päivisin. Viime yö oli kyllä yhtä hulinaa, tunnin-parin välein imetin ja nyt on olo sen mukainen. Edellisenä yönä veteli ensimmäisen unipätkän 5 tuntia eli selkeää rytmiä ei vielä tosiaankaan ole. Tällä hetkellä tyttö nukkuu päiväunia pakkasta uhmaten pihalla, onneksi vaunukoppaan ei kylmä pääse kun on topatun kopan sisällä lämpöpussi, makuupussi ja vielä viltti kuomun päällä. Taidan lähteä kahvin keittoon minäkin ja nauttia kupposen lehteä lukiessa. Aurinkoista päivänjatkoa kaikille kanssasisarille!
Ei millään löydy aikaa tähän netissä surffailuun saatika kirjotteluun.
Alku meni vatsavaivoissa ei kuitenkaan koliikkiin asti menny ku alotettiin disflatyl -tipat, onneks autto. Nyt on 6 viikkoo vanha poitsu ja nukkuu tosi epäsäännöllisesti yöt, joskus nukkuu 4 tunnin pätkiä joskus tunnin pätkiä, ei kuitenkaan itke vaan tahtois keskustella keskellä yötä. Päiväunet alottaa tunnin valvomisen jälkeen aamulla 9-10 aikaan ja niitä riittää pätkittäin tonne 2-4 asti.
Nuha-nenä on täälläkin nukkuu parhaiten sitterissä ku on vähän pystyasennossa, tosin yöllä ei oikein rauhotu siihen mutta ajan kanssa kyllä, tuttia ei huoli lainkaan joten siitä ei oo hyötyä.
Nyt rupee heräilemään, pitänee mennä...
Viikonloppuja kaikille :)
täällä kanssa ollaan nuhan ja yskän kourissa oltu :( pojalle tuli maanantaina kova nuha ja yskä, jouduttii tiistai iltana käydä koksissa näyttäytymässä kun pikkuinen ei meinannu saada henkeä :/ kaikki oli kuitenkin hyvin, ei kuumetta ei mitää ja nyt onkin tämä tauti melkein nujerrettu!! tosin nyt me, äiti ja isi, ollaa saatu tämä inho flunssa :(
kamala miten äkkiä tämä aika on menny :D
vaikee uskoo että meidänkin poika on jo 7viikkoa :)
ens viikon sunnuntaina meillä olisi ristiäiset...onneks nimi on jo valmiina :)
meillä poika nukahtaa yleensä yöunille noin kello 21-23 ja nukkuu koko yön 3-4tunnin pätkiä, että ihan kivasti kuitenkin :)
tänäänkin herättii yöunilta vasta puol kymmenen aikaa :D
pävisin poika sitte nukkuu enimmäksee tunnin pätkiä, mutta 2kertaa päivällä ottaa 2tunnin unet! hereillä jaksaa olla kerrallaa noin 1-5tuntia riipuen päivästä :)
kova on poika syömää! painoakin on jo ihan kivasti! viikko sitten neuvolassa mitat oli 5870g ja 58,7cm :)
onkos täällä muut tammikuiset mussukat jo saanut kasteen?
olisi ihana tietää/lukea että minkä nimisiä heistä on tullut :D
vaunut heiluu..täytyy mennä!
iloista päivän jatkoo kaikille tasapuolisesti :)
nekkuli ja " elmeri" 7vko1pvä
Meidän kohta 7-viikkoinen poika nukkuu hyvin vaihtelevasti. Masuvaivoja on edelleen, muttei ehkä niin paljon kuin alkuviikkoina. Pojalle vaihdoin devitolit jekovitiin ja aloitin syöttämään Cuplatonia siinä neljän viikon iässä. Lähinnä äitiä väsyttävä ongelma on kun poika haluaisi herätä jo klo 4 aamuyöllä ylös. Ähkii ja höpöttää ja väläyttelee hymyjä kun äiti haluis vielä nukkua. Alkuyön nukkuu usin 4h putkeen, ja sitten 1-2h välein heräilee. Aina herätessä annan tissiä, ja loppuyöstä tuntuu että maito on ihan finaalissa ku on tisutellut koko yön... Joskus olen aamuyöstä lämmittänyt korviketta, että saa kerralla masun täyteen ja äitin tissit ehtii täyttymään välillä.
Tällä viikolla oli lääkäri, painoa oli 4750g ja pituutta 58cm. Päänympärys 39,5cm. Kaikki oli kunnossa. Naama kukkii hormoninäppyjä jo viidettä viikkoa... Tullut varmaan äitiinsä, jolla ikuinen akne... Juu, meillä ei ristiäisiä vietetä ku ei kirkkoon kuuluta, nimi ilmoitettiin jo pariviikkoisena maistraattiin.
Toivottavasti moni pinoutuu, mukava lukea muiden kuulumisia ja saada vähän vertaistukea saman ikäisiltä:)
T:vikli80 ja poika n. 7vk
Täällä myös tammikuinen pinoutuu ensimmäistä kertaa. On ollut aika kiirettä aikaa nämä reilut kuusi viikkoa kun poika on työllistänyt hurjasti. Meillä nukutaa n. klo 22-03 ja 03.30-7.00 ja sitten 7.30-9 ja siinä ovatkin yöunet. Poika syö yhdeksältä illalla ja kaksi kertaa yöllä tai tuo toinenhan on jo aamua. Yöt on mennyt tosi kivasti alusta lähtien ja aika samalla kaavalla. Päivät onkin sitten toinen juttu.. aamupäivisin ei ole mitään rytmiä, nukkuu klo 10-16 usein puolituntisia, ei oikein ehdi itse mitään tekemään. Ainoa missä vetää pari tuntia sikeitä on vaunut, mut kun ei aina voi olla tiettyyn aikaan niitäkään työntämässä ja ois hurjan kiva kun oppisi nukkumaan kotonakin. Mut opettelua jatketaan.
Meillä syödään tissiä ja korviketta, kun mulla ei maito oikein tahdo riittää, mutta onhan pääasia että poika saa ruokaa kunnolla. Tänään siis 6 viikkoa ja 3 päivää ja keskiviikkona oltiin 4,5 kg ja 57 cm, nopeasti kasvaa (synt.3325kg ja 49,5 cm).
Käytiin juuri katsomassa parin päivän ikäistä, niin aika hurja ero oli. Tosi kiva oli pistää vauvat vierekkäin.
Ristiäiset ois tarkoitus pitää viikon päästä, kuinka moni on pitänyt? Oliko vaikeaa keksiä nimi? Meillä oli ytölle ja pojalle nimi valmiina ennen syntymää, mutta uusiksi meni, oli tosi vaikea päättää.Mitä enemmän mietti sitä vaikeampaa oli :)
Miten olette muuten palautuneet synnytyksestä?
Mulla ei enää mitää merkkejä jäljellä, vuoto loppui 3 vk synnytyksestä ja tikit oli sulaneet 4 vk synnytyksestä.
Liitynpä joukkoon riemuisaan minäkin, aivan ensimmäistä kertaa! Ajoittain olen lueskellut Tammisten tarinoita, mutta aika jotenkin ei ole tuntunut riittävän kirjoitteluun...
Meillä tuhisee myös Tamminen neiti, tänään tasan 2 kk ikää. Perheeseemme kuuluu lisäksi isosisko 1,5v ja vanhemmat tietenkin. Lapsilla on ikäeroa 1v 3kk, joten vauvan synnyttyä hetken perheessämme vallitsi pieni hallittu kaaos, joka onneksi on alkanut jo helpottaa. ;o)
Pienempi neitimme on aivan yltiöpäisen rauhallinen ja hyväntuulinen lapsi. Hyvät unenlahjat ovat myös periytyneet, ja tyttö vetelee kunnon unia niin päivisin kuin öisinkin. Tälläkin hetkellä nukkua tuhisee tuolla parvekkeella vällyjen välissä. Meilläpäin pakkasta on nytkin yli -10 astetta, mutta koska parvekkeelle paistaa aurinko, olen rohjennut lapsen sinne nukkumaan laittaa. Esikoisen kanssa olin paljon tarkempi pakkasrajojen (kuten monen muunkin asian suhteen), mutta nyt jo uskallan soveltaa monia ohjeita oman lapsen mukaan sopivaksi.
Joku tuolla kyseli ristiäisistä ja nimistä. Me hätähousut pidimme ristiäiset jo 3 viikkoa sitten, joten aikaa on ollut jo totutella tytön oikeaan nimeen. Nimen valitseminen oli aivan uskomattoman hankalaa, vasta ristiäistä edeltävänä päivänä löimme nimiasian lukkoon. Esikoisen nimi oli valmiina jo ennen tytön syntymää, joten hänen nimensä loksahti heti paikoilleen. Tämän toisen nimeä sitten pähkäiltiin senkin edestä... Tytön nimeksi annoimme Evita, mutta edelleen kutsumme häntä Vauva-nimellä!
Haa, esikoinen heräili päiväunilta ja huutelee tuolla alakerrassa äittää. Täytyypi mennä murusta halimaan!
En oo tainnu paljon pinoutua. Nyt ehkä voi alkaa aktiivisemmin, kun elämä on vähän rauhottunu. Meillä oli siis mahavaivoja (lähinnä kakkavaivoja, oli vaikeeta kakan teko) ja koliikkia. Nyt onneks edelliskerrasta viisastuneena vein heti pojan vyöhyketerapiaan (tyttöä ei sillon viety, vaikka kuultiin että vois auttaa) ja apu löyty sieltä sitten. Kolme kertaa käytiin ja näyttäs olevan vaivat ONNEKS ohi. On se tosi rankkaa se huutaminen, varsinkin kun pojalla ei ollut mitään tiettyä aikaa, vaan saatto huutaa aamupäivän, tai sitten illan. Onneks ei kun kerran yöllä. Tyttö aikanaan huusi illat, olihan sekin rankkaa mutta toisaalta jälkikäteen ajateltuna ja tähän verrattuna, helpompi sinänsä kun tietää että sillon se huutaa, turha kuvitella lähtevänsä mihinkään tai tekevänsä mitään. Pojalla kun asiaa ei voinu ennustaa, niin meni useemmin kun kerran suunnitelmat uusiks, ja esikoista kävi sääliks kun joutu oleen usein päivällä ihan itekseen raukka kun äiti kanto vaanvauvaa...Toivottavasti se on nyt ohi!
Nyt, kun vaivat on helpottanut, tuntuu jonkinlainen rytmikin muodostuneen päivään. Kellonaikoja ei osaa tarkalleen sanoa, mutta 7-8.30 välillä poika herää, valvoo 30min-1h ja nukkuu tunnin, pari ja valvoo taas hetken. Päivällä ottaa kahdet tai kolmet unet, sitten iltapäivästä/alkuillasta valvoo ihmeen monta tuntia, tai ottaa ehkä jotkut torkut, ja käy 19-21 aikoihin yöunille - huudon säestyksellä. On käsittääkseni sitten niin yliväsynyt, että huutaa ittensä uneen, jos ei osaa viedä just oikeella hetkellä sänkyyn, ja harvoin osaa/ehtii. Eka unipätkä on pitkä, joskus viiskin tuntia, mutta se ei paljon mun yöunta auta, kun saattaa käydä nukkumaan jo klo 19 - jolloin meillä vasta iltatouhut tytön kanssa alkaa. Eka kerran herää noin 1, sitten 4, sitten 6, ja sitten tunnin, parin päästä eli 7-8 ylös. No, viime yön heräili kahden tunnin välein eli paljon useemiin, ja aamuyön ähis...Joten en oo paljon nukkunu. Varsinkin kun tyttö vielä jostain syystä vaelteli ympäri kämppää yöllä, tietysti just sillon kun ite oli ehtiny aina tunnin nukkua syötön jälkeen, eli tunnin välein nousin ylös koko yön....
Nuha meilläkin vaivaa, on vaivannu jo monta viikkoa..Ärsyttävää.
Joo, nyt kuuluu molemmat nukahtaneen, taidan oikasta hetkeks itekin, ennen kun poika taas herää...
Ai niin, toipumisesta joku kyseli. Hyvin oon toipunut, jälkivuoto vaan loppu vasta reilu viikko sitten eli kesti melki 7 viikkoa. Paljon aiemmin ois jo seksiä tehny mieli, vaan en uskaltanu ennen kun jälkivuoto loppuu. No, viime pe sitten uskaltauduttiin kokeilemaan, ja muuten oli kivaa, mutta joku kohta tuolla alapäässä oli mihin sattu vähän. Tuntu kun ois ollu joku luu tai lihas, enkä oo sitten sen koomin hommin uskaltautunu. Höh! No, ens viikolla jälkitarkastus, josko siellä selviäis mikä se on.
Mites teidän lapsiluku, ootteko vielä miettiny että onko täynnä vai vieläkö ja koska? Mehän kolmesta ollaan haaveiltu aina, mutta kun on jo kaks koliikkivauvaa ollu, ja raskaaks tulo eikä raskaudet ole helppoja, niin mä oon alkanu vähän olla sitä mieltä että ei ois paha jos lapset ois tässä...Koska haluan joko suht heti perään sitten sen vauvan tai en ollenkaan. Joku pari vuotta väliä ois taas ehkä hyvä, kuten nytkin, mutta kun meille ne vauvat ei tule nin vaan tilaamalla...Mutta kuten sanottu, en oo enää yhtään varma, haluanko enää lapsia...Mies kyllä taitas haluta...Helppohan se, kun ei tarvi olla raskaana, synnyttää ja valvoa öitä...
No joo, mukavaa viikonlopppua, NYT meen lepäileen hetkeks!
Kölli, poika kohta 8 viikkoa ja tyttö 2v 3kk
eipä ole kiva alku ollut miedän pojalle. kolmeviikoisena iski paha flunssa jota kesti seuraavat 2 viikkoa sitten oltiin peräti viikko terveenä kun iski tämä vatsatauti :(
jälkitarkastus ja vauva lääkäri oli viime pe (vauva 6 viikkoa)
pojalla painoa 4900 ja pituutta 59 (syntyessä 3500g ja 49cm)
eli ihan hyvin on tullut kokoa sairasetelusta huolimatta
Arttu on rauhallinen ja iloinen pojankölliäinen, puklailee paljon ja iltaisin viihtyy vain äidin sylissä tissillä. Perhepeti on edelleen käytössä enkä usko että se miehen vihjailuista huolimatta muuksi muuttuu :)
paljoa ei olla ehditty ulkona olla tämän sairastelun takia mutta eiköhän se siitää..
juuri tuli tilannetiedotus sairaalasta (mies vauvan kanssa siellä tutkimuksissa) lämpö on alkanut nousemaan ja kakkaa kuulemma kauhiasti :(
huoh nyt menen itse suihkuun ja sitten keitän kahvit..valmistaudun sairaala viikonloppuun
RR ja pipi arttuvauva ja muut
Meinaan, meillä taas tänäänkin pätkäpäikkäripäivä tähän mennessä typykällä. Ikää neitosella siis tuli siis viime MA 2kk täyteen. Kukahan teistä siitä kirjottelikaan, et vauveli nukkuu myös puolen tunnin pätkissä, nimihän ei tietenkään jäänyt lahoon päähäni.. Meillä neiti harrastaa samaa ja on kyllä aikas rasittavaa tollanen nukkuminen. Jotenkin mäkin sen ajattelen liittyvän siihen, et univaiheesta toiseen siirtyminen on hankalaa. Sitten kyllä possottaa reippa kolmekin tuntia, jos alkaa nukkumaan pitempää pätkää putkeen. Sen kun vaan tietäs, et miten noita unia saa jatkettua vauvalla sen puolen tunnin yli. Herää itkemään usein silmät kiinni ja on aivan selkeesti tuhottoman väsyksissä. Eihän tollasella puolen tunnin nukkumisella mitään tee. Joskus saattaa jopa rauhottua jatkamaan unia silittelyllä ja taputtelulla. Mutta ihan on arpapeliä kyllä sen asian kanssa.
Yöunet meillä on ihan OK, ei valittamista. Illalla nukahtaa 21-22 ja tissittelee yöllä pariin kolmeen kertaan, jatkaen samantien uniaan. Herätys meillä 8 aikoihin, monesti kylläkin isoveikan toimesta.
Meillä oli ristiäiset viime SU. Henna Pauliina tuli siis tytölle nimeksi. Odotusaikana tuntu, et tytölle ois niiin helppo keksiä nimi. Vaan ei loppupeleissä ollutkaan. Oli ehkä liian monta hyvää vaihtoehtoa ja tyttö ei kuitenkaan näyttänyt sopivan ulkonäöltään sen nimiseks (hih :D). Setänsä sitten ehdotti Hennaa ja me miehen kanssa molemmat tykästyttiin nimeen kovasti. Toinen nimi valittiin silleen, et mä katoin kalenterista kaikki toiseks nimeks hyvät mun mielestä ja kirjotin niistä listan. Löin sen sit miehelle käteen, ja sanoin, et valitse tuosta =).
Kölli kyseli lapsiluvusta.. Meillä on lapsiluku nyt täynnä. Esikoinen on poika, ikää 2v 7kk. Aiemmin mietin 3 lasta, mut jo odotusaikana mieli kyllä alkoi muuttumaan. Oli niin hankala odotusaika. Mies on ollu koko ajan 2 lapsen kannalla. Ja nyt on todennu, et jos enemmän lapsia haluan, niin mun pitää kuulemma vaihtaa sit miestä. Ja mustakin 2 tuntuu oikein hyvältä määrältä meille.
Synnytyksestä oon palautunu oikein hyvin. Muutenkin olin jo heti synnytyksen jälkeen paljon paremmassa kunnossa, kun mitä esikoisesta. Alapäähän ei onneks tarvittu tikkejäkään, musta ne oli ehkä kaikista kurjimmat sillon ekassa synnytyksessä. KÄrsin istuakin jo samantien. Jälkivuotoa oli reippa 3vkoa. Kilojakin on rapissut jo 5 pois odotusajan lähtöpainosta. Taitaa imettäminen ja yöheräilyt olla kohtuu tehokas laihdustuskeino, vaikka lenkille ei aina ehdikään/jaksa lähteä. On kyllä vielä tavoitetta ja tekemistä, 10kg pitäs saada veks vielä.
Kiroan edelleen näitä pahuksen pakkasia. Alan olla kohtuullisen mökkihöperöitynyt, kun täällä sisällä vaan jumitetaan. ILtapäivällä vasta on tarpeeksi lämmintä mennä ulos, mut just sillon on taas pojan päikkäriaika. Nooh, kevääseen päin tässä kuitenkin koko ajan mennään. Odotan todellakin lämpimämpiä ilmoja ja et sais korjata koko toppavaatteet pois. OIs pienemmän tuskan takana ulos lähteminen kahden ipanan kanssa.
Tässä välissä kävin jo tytön nukuttamassa uudelleen, ehti nukkua sitä ennen 50 minsaa. Siellähän oli tullut litra kaupalla puklia, oli pienen tukkakin ihan puklissa. Kukapa sitä nyt omassa oksennuksessaan pystyis nukkumaan. Nyt siis uudelleen unessa, jännityksellä odotetaan, kauanko tällä kertaa :/.
Hauskaa viikonloppua kaikille! *Nando*
Perkule, kirjotin pitkät tarinat ja sain sen hävitettyä johonki..
Roikun sitkeesti tammikuisten mukana, vaikka poitsu syntyki helmikuun puolella, mut tuntuis jotenki oudolta mennä helmisten matkaan...Että jollei kellää oo mitää sitä vastaan niin tässä me ny ollaan, minä ja poika 4 viikkoo ja neljä päivää!
Vauva on ihana tietysti, kasvaa hyvin ja kyllä tuo syöki! Ei ny onneks ihan tauotta tissis roiku, mutta tuntuu maistuvan! Ja vaikka mukula on vielä niin pieni, ettei oo edes nimee keksitty, niin tekis mieli jo lisää vauvoja, mulla tais jäädä vauvakuume päälle, ku jo sairaalas mietin, että olis kivaa olla taas raskaana!!!
Omituista, synnytyski oli hätäsektio, vaikkei sinänsä mitää traumaa aiheuttanu, mut on kummallista, että tahtois vauvan, vaikka sellanen tuos on. Sektion yhteydes vaan huomattiin, että kohdun seinämät oli paikoin ohentunu ja uus raskaus olis riski, koska kohtu saattais revetä, jos kovin supistelis. Toisaalta seuraavalla kerralla sektio olis suunniteltu, että ei ehkä ehtis kovin supistella. Ja ei suoraan kielletty " lastentekoo" ..
Mut riski on, toisaalta riski on niin mones muuski asias.. Ja me haluttais se neljäs beibi tälle kaveriks!
Kertokaa, jos on omia tai tuttujen kokemuksia, miten on kohtu kestäny ja millanen ikäero on tullu. Me ku haluttais vielä pieni ikäero, mut yleensä kai sektion jälkeen suositellaan, että puoli vuotta vähintään ennen uutta raskautta.
Tarvii ny mennä, vaippa on vaihdetava, ku koko mies on ihan märkä! Liian pitkät unet imukykyyn nähden, nääs!!!
Voikaa hyvin ja palaillaan!!!
Terkuin hemppa ja ukkeli
En ole minäkään tänne aikaisemmin kirjotellut. Meidän tyttövauva on nyt 7 viikon ikäinen. Flunssan kourissa täälläkin ollaan. Vauvalla ollut yskää ja nuhaa pari päivää. Äidillä alkoi oireet jo alkuviikosta ja kuumekin nousi, nyt alkaa olemaan olo jo parempi. Toivottavasti vauvalle ei nouse kuume.
Vauvalla alkoi heti Devitolin aloittamisen jälkeen koliikkioireet. Illat itkuisia. Vaihdettiin sitten tipat Jekovitiksi, josta ei kuitenkaan apua ollut. Cuplaton tipat aloitettiin, mutta ei niistäkään apua. Tällä viikolla iltaitkut ovat vähentyneet, en tiedä johtuisiko kenties flunssasta joka vie vauvan voimat. Olen kyllä arvellut, että vatsavaivat voivat myös johtua liiallisesta maidon tulosta, joten olen yrittänyt varsinkin aamuisin lypsää liiat pois. Ruokavaliotakin olen yrittänyt tarkkailla esim. jättänyt sipulin pois, mutta ei taida siitäkään olla hyötyä.
Vauva nukkuu kuitenkin melko pitkiä yöunia, joskus jopa seitsämän tuntia putkeen. Yleensä nukahtaa 23-01 välillä, herää yhden kerran yössä syömään ja jatkaa sitten unia. Illalla nukahtaminen on tosi vaikeaa. Kapaloon yleensä itkukohtausten jälkeen suostuu nukahtamaan. Päivisin nukkuu 2-4 tunnin mittaisia päiväunia, illat yleensä valvoo tai nukkuu n. puolen tunnin mittaisia unia.
sivusta olen toki seuraillut muiden tammisten palstailua.
Meidän tammikuinen tyttö syntyi pe 13.1. käynnistyksen ja hätäsektion jälkeen. Pienokaisen strategiset mitat olivat: paino 2940 g ja pituus 47 cm. Ensi maanantaina on neuvola, jossa sitten kuullaan tämänhetkiset mitat.
Vaaveli kasvaa kohisten ja alkuhankaluudetkin alkavat vähitellen helpottaa. Neidillä kun on ilmeisesti taipumusta koliikkiin ja mahavaivoihin ja ensimmäisinä viikkoina nuo aiheuttivat kovin itkuisia päiviä. Yöt onneksi on nukuttu hyvin ja rytmi löytyi melkein heti. Nukkumaan mennään noin klo 21.30 ja syötöt sattuvat kahden ja viiden aikoihin yöllä ja seitsemän aikaan aamulla. Varsinaisesti sitten herätään tuossa yhdeksän aikoihin.
Päivärytmin kanssa on ollut hieman hakemista, mutta nyt alkaa päivätkin sujumaan jo aika rutiinilla. Pitkät päiväunet nukutaan 11-14 välillä (2-3,5 tuntia) ja iltapäivällä kantoliinalenkin aikana otetaan suunnilleen tunnin tirsat. Muuten päivät kuluvat enimmäkseen valvoessa tai 1/2 tunnin unia ottaen. Vaavi nukkuu myös vaunuissa, mutta ainoastaan silloin, kun ollaan liikkeellä.
Joku kyseli tuota nimiasiaa. Ristiäisiä tai nimenantojuhlia emme viettäneet, mutta olemme jo antaneet vaavelille nimen. Esikoisestamme tuli Mi Anniina ja lempinimiäkin on jo useita.
Platipus ja Miikkulainen 8vk
jee, meidän Karoliina on alkanut nukkumaan pidempiä unia. Edellisyönä eka pätkä oli kuus tuntia ja viime yönä veteli jo kahdeksatta tuntia, mutta oli pakko nostaa neiti syömään kun tissit oli haleta. Nyt taas vetää sikeitä eteisessä vaunuissa. Päivisin tuntuu, että vauvalla on vaikeuksia ylittää se kevyen nukkumisen raja ja itkee tuttiaan useampaan kertaan ennen ku nukahtaa oikein syvään uneen. Mut sitten nukkuukin kyllä tosi hyvin kun sinne asti pääsee.
Eilen illalla oli taas vähän levoton sylissä ja veinkin sitten omaan koppaan rauhottuu. Sinne se jäi ja pari kertaa halus tuttiaan. Kun itse menin nukkumaan niin meinasin ihan itkemään ruveta kun vauveli oli jotenkin hiissannut nallen omaan kainaloonsa ja piti kättään nallen ympärillä ja naama tiukasti nallen niskassa. Mitenköhän se senkin oli tehny. Raasukka, oli pakko ottaa nalle kauemmas kun pelkäsin vauvan tukehtuvan vielä yöllä. Olen vieläkin tukenut kevyesti vauvan selästä ja mahasta kylkiasentoon tai sitten selälleen . Vieläkin pelottaa että kiepsahtaa jotenkin väärään asentoon vaikka ihan hyvin jo nostaa ja pitää päätään.
Hauskaa viikonloppua kaikille!
Maariska