1v4kk tyttö, joka ei kävele
Hei!
Onko muilla kokemuksia myöhäisistä kävelemään oppijoista??? Meidän tyttö kävelee työntökärryn kanssa tai käsistä kiinni pitämällä, mutta ei esim. seiso vielä ilman tukea. Jokohan tässä olis syytä huolestua?
Kommentit (9)
Jos lapsi ei puolitoistavuotiaana kävele, niin silloin yleensä ohjataan fysioterapeutille. Lapsellasi on hyvin aikaa vielä oppia ennen sitä!
Meillä poika antoi myös odottaa kävelemään lähtemistä, oli melkein 1v4kk ennen kuin otti ensiaskeleet. Ei myöskään seisonut ilman tukea ennen sitä. Meillä ainakin suurin syy oli se, ettei yksinkertaisesti uskaltanut. Sitten kun viimein rohkeni, niin käveli parissa kolmessa viikossa niin hyvin kuin muut saman ikäiset, eikä kompuroinut juuri lainkaan.
Kärsivällisyyttä - kyllä ne askeleet vielä teilläkin otetaan ja tuntuu entistä hienommalta kun sitä on joutunu odottamaan! :o)
pari viikkoa sitten. 1,5-vuotis neuvolassakaan ei oltu vielä huolestuneita, koska tyttö on ollut tähän ikään asti aina vähän hitaamman sorttinen näissä liikkumisasioissa. Puhetta on piisannut senkin edestä.
Se hyöty tästä myöhään kävelemään lähtemisestä on ollut, että kaatumiset tapahtuvat todella nätisti ja hallitusti.
Eli mielestäni ei syytä huoleen.
apen67
Kuulostaa ihan normaalilta, ei syytä huoleen!
Minun neitini, nyt 1v9kk, oppi kävelemään siinä reilun 1v4kk iässä ja on ollut kaikenkaikkiaan hitaampi kuin moni muu näissä liikkumaan oppimisissa. Esimerkiksi ryömimään lähti noin 8kk iässä, nousi istumaan 10kk iässä ja konttaamaan ryhtyi vasta vuoden kieppeillä.
Hän on luonteeltaan varovainen ja varman päälle pelaaja. Siinäkö sitten syy sille, että isommilta haavereilta ollaan vältytty nyt kun vauhti ja rohkeus ovat enenevissä määrin lisääntyneet!
En ole ollut missään vaiheessa huolestunut leidini tahdista, koska näen ettei hänellä ole motorisia ongelmia ja järki leikkaa terävästi. Luonteessaan hän on tullut harkitsevaan ja " hitaasti lämpenevään" isäänsä, joka ei koskaan syöksy spontaanisti mihinkään ... toisin kuin minä.
Enemmän minua otti päähän toisten vertailevat ja kauhistelevat kommentit ... mutta ne pitää oppia jättämään omaan arvoonsa. Lapsemme ovat yksilöitä.
Toki on syytä hakea apua, jos tuntuu siltä ettei lapsi millään tunnu tavoittavan tiettyjä vaiheita. Lapsen parastahan siinä ajatellaan.
11 kuukautta ehti tulla liki täyteen kun tyttö nousi itse istumaan ja lähti siitä heti konttaamaan. Nyt tyttö on reilu vuosikas ja konttaa edelleen jo nopsempaan tahtiin, mutta ei edelleenkään nouse kuin polviseisontaan. Hänellä myös rauhallinen tapa elää tätä elämää, ei ole kiire mihinkään ja on sellainen käsillä puuhastelija ja jo kovasti sanoja harjoittelee. En ole minäkään huolissani, odotellaan sitä 1,5 vuoden rajapyykkiä. Tämä vain lohdutukseksi, että meitä on tosiaan muitakin, jotka niitä askeleita (tai edes seisomaan nousemista) odottelemme, ihan rauhallisin mielin.
meillä on edetty myös verkkaiseen tahtiin näissä motorisissa taidoissa... konttaamaan meidän poitsu lähti noin vuoden ikäisenä ja kävelemään reilu 1v4kk iässä. edelleenkään poika (reilu 1v8kk) ei nouse ilman tukea seisomaan. tukea vasten nousee seisomaan kylläkin näppärästi (eikä tarvi olla kummoinenkaan tuki..), ja viime aikoina kovasti mennyt " karhunkävelyasentoon" .
fyssarillakin käytiin kerran tästä seisomaannousemisasiasta, mutta hän ei ollut huolissaan, vaan sanoi että kyllä se sieltä aikanaan tulee...
tietysti välillä harmittaa muiden utelut " eikö se jo sitä ja tätä" , ja välillä itsekin sortuu vertailuun, mutta olen yrittänyt pitää mielessä sen, että kaikki kehittyvät omien aikataulujensa mukaisesti.
sitten jos kehitys jämähtää pitkäksi aikaa paikalleen tai taantuu, olisi vasta syytä jonkinmoiseen huolestumiseen, tätä mieltä oli ainakin meidän fyssari...
Meillä kyllä osataan jo taito. saattaa ottaa 10:kin askelta kun oikein houkuttelee ja 1-2 askeleen avulla siirtyy esim. sohvan reunasta pöydän reunaan, mutta muuten käveleminen ei kiinnosta yhtään. Meillä ollaan taas muuten ruvettu liikkumaan nopeasti ja olin varma, että kävelee jo ennen 1v päivää. Nousi nim. seisomaan tukea vasten jo 8kk ikäisenä ja rupesi kävelemään kävelykärryn kanssa jo 10kk vanhana, mutta ilman tukea ei siis kävellä ei ilman houkuttelua. Otti ekat askeleet ilman tukeajo n. 2kk sitten, mutta ei innostunut siitä niinkuin lapset yleensä. (Meillä ainakin kolme vanhempaa on lähteneet ensi askeleiden jälkeen nopeasti, ehkä parissa viikossa kunnolla kävelemään). Meillä ei kuljeta kuitenkaan konttaamalla vaan polvilla kävellen ja ihanasti on kaikki housun polvet hajalla :) ja äiti kyllästynyt kanniskeluun!
...tyttö lähti konttaamaan 1v2kk ja kävelemään ihan itse ilman mitään tukea 1v5kk ikäisenä. Tyttö on luonteltaan tempperamenttinen ja kova puhumaan, puhumisen aloitti alle vuoden ikäisenä ja nyt kohta parivuotiaana puhuu jo mooonen sanan lauseita. Niinhän sitä sanotaankin että jotkut oppii puhumisen ja jotkut kävelemisen ajoissa, toinen niistä tulee sitten kakkosena. Näin kävi meillä.
Muutenkin neiti on hyvin varovainen tekemisissään, ei esim koskaan ole ollut mustelmaa tai mitään. Eli hän päätti ottaa varman päälle sen kävelyyn lähdön kanssa. Ja kylläpä oli sitten innoissaan kun huomasi että osaa ihan itse kävellä, ihan niinkuin kaikki kaveritkin =)
Tyttöä kuitenkin kiinnostaa liikkuminen ja hän osaa kävellä tuen kanssa. Ehkei vain ole vielä käsittänyt, mitä hyötyä ilman tukea kävelemisestä olisi?
Meidän likkamme lähti konttaamaan vuoden iässä ja käveli 1v 2kk iässä. Mutta senkin jälkeen, jos nopeasti piti päästä, likka oli neljällä raajalla.
Kaverilla lapsi lähti kävelemään vähän ennen kuin täytti 1 1/2 (ja nyt liikkuu jo ihan niin kuin normaali parivuotias). Käsittääkseni tuo puolitoista on sellainen rajapyykki, jonka jälkeen varataan aika fysioterapiaan. Toisen tutun lapsi oli tosin käynyt siellä jo 1 v 4 kk iässä. Soitapa neuvolaan ja kysy, mikä siellä on käytäntö. Joillain lapsillahan tuo hidas kävely johtuu ihan temperamentista, eli ovat " varman päälle pelaavia" , harkitsevia lapsia.