puolitoistavuotiaan hampaiden pesuun vinkkejä..
Elikkäs meillä kaikin puolin muutoin reipas ja terhakka puolitoista vuotias, mutta hampaiden pesusta ei tykkää yhtään. Itse kyllä imeskelisi harjasta tahnan, mutta jos äiti tai joku muu yrittää yhtään pestä niin märinä tulee ja suu visusti kiinni. Ei oo sit hampaita pahemmin harjailtu. Yritin ostaa uuden hienon pinen ja sievän hammasharjankin mut ei auttanut...
Mites muilla hampaiden pesu sujuu.. yritättekö edes ja jos sujuu niin millä ihmeen konsteilla??
Missähän vaiheessa niitä ois virallisesti hyvää alkaa tosissaan harjailemaan..?
Kommentit (8)
Meillä poika nyt 1v11kk ja hampaiden pesu menee niin, että pojalla on oma harja ja muki ja pestään vähän vuorotellen ja sitten välillä poika pesee itsenäisesti kun ei muu auta. Aika hyvin mielestäni harjailee, tuskin itse osaan harjata sen paremmin. Välillä on vaikeampaa, välillä helpompaa. Jos ihan mahdottomaksi menee niin surutta olen sanonut, että hampaat täytyy pestä ettei hammaspeikko vie niitä yöllä niin kyllä poika sitten pesee kiltisti =)
Meillä auttaa sekin että pestään hampaat yhdessä eli pesen omani samalla ja poikaa naurattaa kun yrittää matkia lavuaariin " sylkemistä" itse perässä ja harjataan molempien hampaat yhdessä jne. Sama se vaikka itse sitten sen jälkeen söisikin jotain ja " joutuisi" pesemään hampaat uudelleen.
Lisäksi käytössä on xylitoltabletit ruoan jälkeen. 2v hammastarkastus on loppukuusta ja siellä (kai) annetaan fluoritabletteja.
Annan aina ensin hänen itse harjata hampaita ja sitten autan. Olen selittänyt, että hammaspeikot täytyy harjata pois eikä muu auta. Vaihtoehtoja tässä asiassa en ole koskaan antanut, hampaat pestään ja piste. Ajoittain on ollut muutaman päivän kausia, jolloin on taisteltu ja harjattu, kun mikään temppu ei ole auttanut, mutta hyvin nopeasti lapsi on taas muistanut, että tämä tehdään joka tapauksessa. Hyvinä apukeinoina hankaluuksissa meillä on ollut " hammaspeikon metsästys" , jolloin muka näen hampaiden välissä kurkkivan peikon ja noin leikin varjolla vähän kerrallaan harjauskin onnistuu. Peikot syljetään sitten lavuaariin lopuksi. Lisäksi toisinaan tarvitaan " hammaspeikkojen häätö" -laulua, ts. lallattelen vaan aiheesta, mitä mieleen tulee.:-) Ja aina, kun on harjattu reippaasti, kehun lasta. Pienempänä usein hän kävi myös lempileluilleen kertomassa harjauksen jälkeen, että " oli tosi reipas hampaise pesimet" . Tuollaiset hyvät rutiinit jää helposti päälle ja auttavat muistamaan seuraavallakin kerralla, että lopussa kiitos seisoo.:-)
Meillä on hampaita harjattu aamuin illoin puolivuotiaasta asti. Lapsi on nyt 1v 8kk vanha. Yheen aikan hän huusi ja tappeli vastaan. Aina hampaat on kuitenkin harjattu. Eli kuten kaikissa asioissa: kärsivällisyys palkitaan. Kun lapsi huomaa, ettei huuto auta, se loppuu jonkin ajan kuluttua, kun vaan viikosta toiseen sinnikkäästi harjataan hampaat. Jos lapsi huusi hirveästi, pesin hampaat vähän nopeammin. Koska en jättänyt pesua huudon takia kokonaan väliin, lapsi huomasi, että tämä on asia, joka tehdään aina, tahtoipa hän sitä tai ei.
Annan lapsen pestä itse hampaita, jos haluaa, ennen tai jälkeen, kun itse harjaan ne. Pienelle lapselle ei pelkkä oma harjaus riitä, joten aikuisen täytyy harjata.
Yritän siis sepustuksellani sanoa, että kyllä se helpottaa, meillä ei ole mitään ongelmaa tässä asiassa enää!
Piti vielä sanoa, että olen itse " säveltänyt" laulun, jossa mainitaan lapsen nimi, ja jossa jahdataan hammaspeikot pois lapsen suusta hampaita harjattaessa. Lauloin aina niin kauan, kunnes hampit oli pesty. Nykyään ei enää laulua tarvita.
Meillä vähän sama tilanne. 1,5v poika rakastaa hammasharjaa. Siis panee mielellään suuhunsa ja imeskelee muumitahnan ja pureskelee. Varsinaista harjausta se ei kyllä ole. Minä en saa suuhun koskeakaan ja pesen omiani mallina, mutta se ei juuri ole auttanut. En ole silti viitsinyt pakolla alkaa pesemään enkä usko, että poika vielä käsittää, vaikka kuinka selittäisin hammaspeikoista. Mutta olen lohduttanut sillä, että muuten asiat on kunnossa. Ei tuttia, ei tuttipulloa, ei MITÄÄN makeaa koskaan, ei välipaloja. Vain ne 5 ateriaa, jotka hampaat itse asiassa kestävätkin. Eli hampaista en ole niin huolissani. Kun joka aamu ja ilta tahnaa kuitenkin suuhunsa laittaa ja pureksii niin kyllähän sylki leviää ja tahnaa joutuu joka hampaaseen. Jotkut lapset antavat äitien harjata helpolla ja silloin on helppoa neuvoa toista tekemään samoin. Itse en näe siinä järkeä, että huudattaisin poikaa. Tulee vielä kammo koko asiaan. Nyt asia on mieluinen ja iloinen.
kun satuin itse pesemään hampaitani samalla kun pesin lapseni hampaita. Lapsi nappasi harjastani kiinni ja alkoi pestä minun hampaitani ja antoi samalla kiltisti minun pestä omansa. Kertaakaan ei ole enää tarvinnut harjata väkisin, jos vain annan lapsen pestä omia hampaitani samalla. Nykyään jopa odottaa aivan innolla hammaspesua!
En tiedä, toimisiko muilla, mutta meillä homma pelaa näin.
..ovat meillä tehonneet sellaisina iltoina, jolloin hampaidenpesusta pitää väitellä. Äänillä siis tarkoitan, että lapsi valitsee eläimen (tai koneen, traktorin tms.), jonka ääntä sitten harjauksen ' tahdissa' päästelen. Suosikkeja ovat röhkiminen ja hirnahtelu... :)
nostan lavuaarin luokse pojan ja siinä samalla hän saa itseänsä katselle ja hampaat harjataan :D