Kokemuksia kihomadoista, yäääk....?
Lappu tänä aamuna tarhan ovessa: KIHOMATOJA...Voi ei, harvat asiat saa mua niin ällötyksen valtaan kuin ajatus kihomadoista! Hyvänä kakkosena kyllä tulevat täit...
No mutta siis, meillä poika vajaa 2 vuotias vilkas menijä, mitenkäs täss toimitaan, kokemuksia? Pitääkö kurkistella erikseen pyllyyn vai onko iltaraapiminen jo selvä merkki vai mitä? Kertokaa pliis joku,on tosiaan aika inhottava olo!
Kommentit (4)
No meilläkin oli päiväkodin ryhmässä kihomatoepäily.
Oonkin tässä ohjeiden mukaan parina yönä tutkiskellut taskulampun valossa lapsen pyllyä, onneksi mitään ei ole näkyny. Ei ole kyllä raapinut yhtään ja yötkin sujuvat hyvin!
Kyllä niin toivon ettei saisi tartuntaa, ällöttäviä!
Näkyykö myös kakassa ne madot? Minkämittaisia ovat ja erottaako ne kakasta ihan selkeästi..?
ne näkyvät myös kakassa =( Ne on n. 1 cm pituisia vaaleita, kuin langanpätkiä ja jos teillä niitä ois niin uskoisin, että ois oireitakin. Oireina saattaa olla kärttyisät yöt, vaikkei lapsi osais sanoakaan että kutisee tms. vaippaikäiset ei välttämättä pääse raapimaan joten niistä raapimistakaan ei voi päätellä. Yksi oire voi olla myös jo nukkumaenmenon jälkeen ilmenevä kakkahätä, naapurin lapsella ilmeni näin, ihmettelivät kun järestään joka ilta alkoi lapsi nousta kakalle vaikka oli jo nukkunut tunnin pari ja sattumalta löytyi yksi luikero pyyhkiessä =/ Matotartunnan paras (ja varmaankin ainoa) ehkäisykeino on tehokas käsien pesu etenkin ennen ruokailua ja vessakäyntien jälkeen (muulloinkin jos siltä tuntuu tietysti), kynnet lyhyiksi ja yöllä esim pyjama päälle, ei pääse niin helposti raaviskelemaan jos niitä matoja tulee ja ahkera alushousujen vaihto. Onneks ne ei kaikille tartu vaikka tarhassa tartuntoja oiskin =)
Meinaa ihan väkininkin palaa hihat näihin YÄÄÄÄK äiteihin ja isiin jotka suhtautuvat tähän tosi ikävään aina vaan lisääntyvään kihomato- ongelmaan juuri näin - YÄÄÄÄÄK - ei meidän lapsella ainakkaaan ole ja jos on niin KUKA SEN ON TARTUTTANUT....
En nyt välttämättä tarjoita alkuperäistä kirjoittajaa, hänhän kysyi neuvoa miten niiden kanssa pitää toimia. Mutta valittettavan paljon edelleenkin suhtaudutaan epäasiallisella tavalla.
Meille esimerkiksi kävi siten, että lapsi oli yksityisellä hoitajalla hoidossa ja sai jostain kihomatotartunnan. ilmoitin siitä tietenkin hoitoon ja sen jälkeen oli helvetti irti. Meidän lapsesta tehtiin likainen taudin tartuttaja (sanottiin siis suoraan näin) ja loppujen lopuksi hoitaja sanoi koko hoitosuhteen irti.
Kukaanhan näitä ei tosiaankaan lapsilleen toivo eikä niitä varsinaisesti rakasta mutta ainut tapa päästä niistä eroon on kertoa hoitopaikkaan / opettajalle ja kavereille jotta kaikki " samaan porukkaan" kuuluvat lapset voidaan mahdollisesti hoitaa yhtäaikaa ja kaikki voivat korostetusti tarkailla omia lapsiaan ja lisätä käsienpesua (joka kait taitaa oikeasti olla se ainut keino edes vähän ehkäistä tarttumista).
Kyllä sä sitten huomaat, jos lapsellasi niitä on. Nukkuminen on tuskaista ja pyllyä raavituttaa. Ainoa mitä voit tehdä, on pestä käsiä tosi hyvin ja pitää kynnet lyhyinä. Sitten kädet ristissä toivot, ettei iske teidän perheeseen. On se sellainen riesa, ei meinaa yhdellä kuurilla lähteä. Lääkäri määrää tehokkaamman kuurin, sillä lähtee.