2.5-vuotiaan raivarit

Nyt tarvittaisiin todellakin neuvoja ja vinkkejä uhmaikäisen, hyvin vahvatahtoisen lapsen raivareiden rauhoittamiseen. Itse alamme vanhempina olemaan jo melko keinottomia ja epäuskoisiakin lapsen raivon voimasta.

Raivarit alkavat yleensä, kun lapsi ei saa tahtoaan läpi (yllätys, yllätys) tai jotain ennalta odottamatonta tapahtuu johon lapsi ei ollut osannut valmistautua. Toki yritämme lasta lähtöihin ym aina etukäteen valmistella, mutta ihan kaikkia tilanteita ei voi aina etukäteen ennakoida. No raivareiden saanti ei itseasiassa ole niinkään ongelma, vaan lapsen rauhoittaminen raivarin aikana.



Itsestä tuntuu, että kaikkea on jo kokeiltu. Lapsi on raivarin aikana lähes kokonaan pois kontaktista tai ainakaan mikään ei mene perille. Yleensä toistakin vain, että rauhoitu. Lapsi yrittää tuolloin myös lyödä purra ym, josta tietenkin kielletään. Kiinnipitämisestä lapsi vain ahdistuu enemmän, huuto voi oikeasti kestää tunninkin. Parhaiten lapsi rauhoittuu omissa oloissaan, esim omassa huoneessaan yksin, jolloin huoneessa käydään vähän väliä tsekkaamassa tilanne.



Suuremmaksi ongelmaksi tilanne muodostuu esim jos ollaan kylässä ja lapsi saa raivarin, kuinka lapsen rauhoitan silloin? Tai kotona, onko jollain vinkkejä kuinka näihin raivareihin pitäisi suhtautua ja hyviä keinoja raivarin lyhentämiseen ja käsittelyyn. Itsestä tuntuu ihan uskomattomalta ja välillä pelottavaltakin, kuinka suuren raivon vallassa lapsi on. Tiedän, että nyt on uhma ja kehityskriisit lapsen elämässä päällä, mutta lähes jokapäiväiset raivarit alkaa pikkuhiljaa väsyttämään ?:|

Muulloin lapsi on maailman aurinkoisin ja asioita pystytään hoitamaan neuvottelemalla, mutta kun raivari iskee päälle, alkaa itsellä olla jo ihan toivoton olo.