Huutaako kenenkään 2-3v lapset joka yö uhmaa?
Meillä keskimmäinen lapsi, tyttö, huutaa lähes joka yö 1-3 kertaa kovaa ja pitkään. Ongelma alkoi, kun hän oli 1v9kk eli viime keväänä uhman myötä ja jatkuu edelleen. Lapsi on nyt 2v9kk vanha.
Aluksi hänellä oli selviä kauhukohtaushuutoja (1-2 tuntia nukahtamisesta huuto, johon ei auta mikään), mutta sitten huudot muuttuivat niin, että niitä voi olla usean kerran yössä. Lapsi huutaa suoraa huutoa, jos menee luokse niin potkii äitiä tai isää, potkii seinää, potkii kaikkea, huutaa " pois, pois" eli haluaa äidin tai isän pois, jos menee pois niin huutaa " äitiii, isiii tänne" . Yleensä kohtaus kestää 5minuutista 20minuuttiin. Samanlaisia raivareita saa päivisin, kun hänellä on paha uhma menossa.
Lapsi on tosi temperamenttinen, sellainen tunneihminen. Menee ihan laidasta toiseen päivisinkin tunteissa.
Onko kellään muulla ollut tällaista? Mitä voisimme tehdä? alkaa olla tosi rasittavaa, kun huudot vaan pahenee ja pahenee ja valvoa pitää.
Meillä lisäksi 4,5v esikoinen ja 10kk vanha kuopus.
ja tämä uhmatyttömme nukkuu isonsiskon kanssa samassa huoneessa, nukahtaa nätisti itse sänkyyn ja herää aamulla yleensä ihan hyvillä mielin.
Apua!
Kommentit (4)
Muut lapset ovat siinä erilaisia meillä, että jos on rankka päivä ja paljon tapahtumia niin he nukkuvat kuin tukki eli sitä paremmin vain. Tämä keskimmäinen on täysin vastakkainen eli mitä levottomammat päivät, sitä levottomammat yötkin. :(
No, olen lohduttautunut sillä, että jaksetaan kun vain yksi kolmesta on tällainen. jos kaikki kolme olisivat niin oltaisiin varmaan jo hullujenhuoneella....voimia sinullekin ja kerro mitä neuvolassa sanottiin!
Meille neuvolapsykologi sanoi, että kun uhma laantuu (kun lapsi alkaa olla 4v) niin sitten voi olettaa öidenkin rauhoittuvan. Jee.
Meillä sinänsä eri tilanne, että yöhuutaja on jo 5½v. On aina huutanut öisin. Ensimmäiseen neljään vuoteen ei nukkunut yhtään yötä kokonaan. Ensimmäinen vuosi oli silkkaa helvettiä. Sitten alkoi kauhukohtaukset ja nykyään näkee vissiin painajaisia.
Tyttö on myöskin tunneihminen. Jos illalla tietää, että ollaan seuraavana päivänä menossa kyläpaikkaan, missä ei olla ennen käyty, niin yö on hankala. Ja jos päivällä ollaan käyty kylässä uudessa paikassa, niin seuraava yö on hankala. KAikki jännät asiat näkyy siis yöllä...
Raivareihin ei oikein tehoa mikään. Jos kysyy, että mikä on hätänä, niin kiljuu ja raivoo, että ei mikään ja jatkaa huutamista ja potkimista. Mihinkään ei kuulemma, satu ja mikään ei ole hätänä. Hyvänä yönä saatetaan selvitä yhellä tai kahella konsertilla ja huonona raivoaa 10 kertaa.
Neuvolassa ei ole ottanut muuta kantaa, kuin että mielikuvitus on niin valtava ja elää kaikki tunteet voimakkaasti. Päivisin tyttö on kiltti ja erittäin sosiaalinen tapaus. Hyväntuulinen ja hoksaavainen. Mutta varsin levoton sillonkin.
Meillä on lisäksi 4½v ja 2v lapset ja ovat aivan eri maata... Lapset nukkuu kaikki samassa huoneessa, mutta kaksi pienempää on jo tottunu niin yökonserttoihin, etteivät ole moksiskaan :)
Meillä siis näin, toivottavsti teillä yöt rauhottuis aikasemmin! Välillä on niin puhki ja turhautunut ite, ettei tiedä mitä tekis...
Kaveriporukoissa ollaan lähinnä kummajaisia; kaikkien lapset nukkuu niin hyvin. Ja meillä tosiaankin on VAIN yksi lapsi, mutta näillä voimavaroilla enempää ei tulekaan! Harmi! Mutta minusta lapsi tarvitsee täysijärkiset vanhemmat. Olisi ihana päästä " lomalle" tai saada edes vähän omaa aikaa. (Salainen haaveeni on, että vuokraan hotellihuoneen viikoksi ja nukun koko viikon putkeen, sitten taas jaksaa) Meillä on nuo taustajoukot aika vähissä.
Meilläkin poika on aika herkkä ja nyt vastikään kummitukset jne. on tulleet mukaan kuvioihin. Ei uskalla nukkua kun on kummituksia jne.
Voimia vaan meille kaikille ja aurinkoista kevättä!
Minä olen kanssa neuvoton. Olen ajatellut tehdä aloituksen kuinka jaksaa uhmaikäisen kanssa kun tosiaan yötkin ovat yhtä huutoa. Meillä poika on nyt 2v10kk ja yöt on yhtä helvettiä, monesti myös päivät. Nuo yöhuudot alkovat meillä n 1,5-vuotiaana ja kaikkea mahdollista on tutkittukin. Mistään sairaudesta ei ole kyse vaan yölliset itkukohtaukset on meillä ihan opittu toiminto.
mulla ei valitettavasti ole antaa sulle neuvoja, ollaan onneksi kohta menossa 3-vuotis neuvolaan. Ajattelin siellä ottaa puheeksi, että miehen kanssa ollaan ihan loppu!