hei heinikset 2004

Nostetaampa jos vaikka muitakin heiniksiä ilmaantuisi...

Kauhea vauhti päällä kokoajan ja haluaa tehdä kaiken niin kuin isosiskonsakin (3,5v). Puhelee hurjasti, 4-5 sanaisia lauseita ja lauleskelee kovasti myös. Kiipeilee, juoksee, hyppii ja tanssii. Pukee itsensä ja tekeekin sen todella hyvin! Ainoastaan napit tuottavat ongelmia ja joskus housut menevät väärinpäin. Syö itse haarukalla ja opettelee veitsen käyttöä, kun isosiskokin sitä tekee. Potalla käy, mutta yleensä kyllä tekee vaippaan kaiken.



2v uhma on selvästi alkanut ja kaikki on " minä itse" tai " minun oma" . Pieni neiti aurinkoinen voi hetkessä muuttua myrskyn merkiksi. On tosiaan kuin tulta ja tappuraa! Itse olen viimeisilläni raskaana joten saa nähdä miten reagoi, kun pikkusisko syntyy...

monta kertaa pitänyt kirjoittaa mutta aina mennyt hukkaan tämä pino tai tullut jotain kiireellistä ja on pitänyt jättää kesken...



Meillä typy pitää vauhtia yllä, taitaa olla tarpeen syksyllä aloittaa joku liikunnallinen harrastus. Hauskinta puuhaa kun tuntuu olevan sängyllä/sohvalla juokseminen ja hyppiminen tai sängyltä/sohvalta alas hyppiminen, juokseminen, pomppiminen, pyöriminen, tanssiminen jne. Sylissäkin retkauttaa usein taaksepäin ja häntä pitää roikuttaa sitten pää alaspäin tai menee selälleen lattialle, nostaa koivet kohti kattoa ja vaatii " jalatta iimaan" eli pitää nostaa jaloista tyttö ilmaan.



Kamala puheenkehityspyrähdys alkoi pääsiäisen jälkeen jolloin tuli ekat 2 sanan lauseet. Nyt puhuu jo 4 sanan lauseita, joskus jopa 5 sanan. Enimmäkseen kuitenkin yksittäisiä sanoja tai 2-3 sanan tokaisuita. Lienee päiväkodilla osuutta asiaan, siellä kun kuulee jatkuvasti paljon puhetta ympärillä.



Tyttö on siis ollut vuoden alusta pienessä päiväkodissa (20 eri ikäistä lasta, kaikki samassa ryhmässä). Sopeutuminen meni paremmin kuin oletin ja pahin vierastaminen on tippunut pois. Ujo on edelleen vieraassa paikassa tai vieraitten läheisyydessä mutta enemmänkin takertuu kuin itkee. Eli pärjätään. Ja mihinkäs tiikeri raidoistaan pääsee, kyllä se on luonteessa tuo ujous :-)



Meidän tyttöhän on aina arastellut kaikkea uutta, mm. on pelännyt saunaa pitkään. No nyt saatiin tyttö innostumaan saunomisesta niin että olis koko ajan menossa. Perjantaina ekaa kertaa oli kunnolla saunassa (siis niin ettei huutanut koko ajan pois pois kauhuissaan), pitkään totutettiin ja saatiin tyttö loppujen lopuksi jo ylälauteellekin. Eilen meni suoraan saunaan ja kiipesi ylälauteelle leikkimään eikä pois meinannut saada. Suihkuakin on pelännyt mutta nyt tuli tyytyväisenä suihkuun ja mm. hiusten pesukin sujui kivuttomammin kuin kylvyssä. Kivaa kun saa saunoa jo koko perheen kesken, tulee käytyäkin useammin :-)



Meillä aloitellaan rakennustouhuja, eli puuhaa riittää kesäksi riittämiin. Ja syksyksi ja talveksikin mutta todella vähän tehdään itse (avaimet käteen -ratkaisu). Hommaa on silti tarpeeksi. Nykyinen asunto on myynnissä eli varmaan jossain vaiheessa tulee eteen muutto vuokralle joksikin aikaa. Saa nähdä miten typy suhtautuu kahteen muuttoon puolen vuoden sisällä. Tammikuussa kun sitten päästään jo muuttamaan uuteen taloon.



Tyttökin viihtyy tontilla hienosti, ei tartte kuin pukea römppävaatteet päälle ja nostaa lelukassi hiekkakasaan niin siinä viihtyy. No viihtyis muutenkin hiekkalaatikolla vaikka tästä ikuisuuteen, mulla tulee vaan aina tylsää ja yritän houkutella tyttöä puistossa välillä keinumaan tai liukumäkeen. Joissa viihtyy hetken ja juoksee takas hiekkikselle :-)



Meille ei kummempia kuulukaan, arki rullaa omalla painollaan. Minä töissä ja tyttö hoidossa. Iltasella käydään aina tontilla.



-minskuliina & Tiia 1v 9,5kk

Muistattehan meidät...Minä ja lapseni Eero 1v11kk ja Ronja 1v..? Minä muistan ainakin kaikki Minskuliinan, Zirpukan, Heinämamin, Neilikan, Tanjan, Sirpan... Teijät kaikki ketä teitä silloin kävi joka päivä kirjoittelemassa ja jakamassa kaikki kivat ja huonotkin jutut... Voi niitä aikoja...



Juu, niin se aika vaan menee että äsken kun kävin miettimään sitä kun joskus vielä jaksoin käydä kirjoittelemassa täällä, Ronja oli pari kuinen ja nyt likka täyttää viikon päästä jo vuoden ja sitten heti peään kuukauden päästä Eero täyttää kaksi vuotta!



Meno on meitin perheessä todella kova!! Eero, jolla älytön uhma päällä ja kaiken uuden opettelu ja riehuminen... Kovasti hän koittaa jutella ja jopa huutaa ja komentaa mutta sanoja ei silti vielä montaa ole, ainakaan sellaisia mitä me ymmärrettäisiin mieheni kanssa. Eero sanoo n. 10 sanaa ja sitten niitä omia juttujansa, eli pölinää ja pulinaa... Eero auttaa Ronjaa ja sitten vähän kiusaa siskoa ja sitten menee taas pyytämään anteeksi ja taas lyö tai potkaisee... Toisinaan jopa syöttää Ronjaa tai juottaa ja sitten heti perään tulee taas turpiin jne. Kumpikaan lapsista ei ole ollut vielä hoidossa mutta nyt elokuussa siihen tulee muutos jos vaan saan uuden työpaikan järjestettyä itselleni. Olin pari kuukautta töissä ja hoito järjestettiin niin että oltiin vuoronperään mieheni kanssa työssä, toinen aamussa ja toinen illassa, aika rankkaa!



Taisin kertoa jossain vaiheessa alkusyksystä että otettiin toinen koira meille Dassen lisäksi. No Sulohan on tuommoinen erittäin leikkisä 740kg painava jötikkä, mutta erittäin kiltti, ei tee kärpäsellekään pahaa. Joten koira on erittäin hyvä lapsiperheessä, molemmat lapset saattaa hyppiä koiran päällä tai repiä karvoista tms, mutta kumpikaan koirista ei tuumaa mitään.



Ronjakin on aika villi tyttö, ihan niinkuin veikkakin, molemmat touhottaa menemään just niin kauan kunnes seinä tulee vastaan tai jotain... Nyt alkaa käymään jo " helpoksi" jotan päätettiin hommata kissanpentu tai kaksi! Meille piti jo tänään tulla kaksi pentua, mutta myyjästä ei sitten kuulunutkaan mitään vaikka oltiin sovittu että soitellaan illalla jne. Nyt on kokoajan vaan puhelin kiinni ja jäi kissat saamatta! Ja minä kun eilen siivosin koko talon oikeen vimpan päälle ja tein kissoille oman huoneen ja kaikki jossa voisivat asustella ensimmäiset viikot rauhassa... Raivostuttavaa!! Olen pari viikkoa etsinyt kissaa tai kissoja, mutta niitä tuntuu olevan yllättävän vaikea saada/ostaa nykyään. Kaikki pennut varataan melkeempä samana päivänä kun ilmoitus on jätetty. Ja minä sentään etsin kissoja n. 100km:n säteellä lahdesta. Ehkä se/ne jostain joskus löytyy... Sitten sitä vilinää kyllä riittää vaikka muille jakaa kun vielä kisut tulevat.



Missäs kaikki loput heinikset on?? Tulkaahan vähän kertomaan miten menee nykyään! Mites te jotka olette saanut pikku kakkosen heinisvauvan jälkeen, kuten minä? Miten on mennyt???

Huomasin pikku kirjoitusvirheen... Sulo ei tosiaankaan paina 740 kiloa, vaan 70kg.



Kirjoitelkaahan heinikset!!!

Heippa vaan kaikille:) Täällä ollaan mut harvemmin ehdin istahtaa koneelle- saati sitten kirjoittaa jotain:) Mulla on siis heinäkuinen 04 tyttö ja tuoreempi pampula, poika 2/06. JOten arjessa riittää askaretta... Neitonen puhua pälpättää jo ihan kiitettävästi ja omalla kielellään (tosin ihan ymmärrettävästi) pitkiä lauseita tyyliin " Ikkä kiikuttaa lujaa kookeelle" ym jne ja nauraa saa päivittäin neidin oivalluksille. Ihanaa aikaa tää kaksvuotis kynnys! Vaikkakin myönnän et välil oon tosi väsyksi ja pinna kireel mut onneks oon ehtiny vähä ratsastelemaan ja saanu omaa aikaakin! Palloleikit on pop ja keinumiseen ei kyllästytä ikuna- hiekkaleikit on ja jees ja kukkien kastelu ym. Tässä lyhyesti kuulumisia- lisää meitä vaan pinoon! Nyt kiiruhdan hetkeksi surffailemaan netin syövereihin- muksut molemmat unessa!

Kesälämpöisin terkuin Tinjamiini & vaippakansa

olipa kiva löytää tällainen pino ja lukea kuulumisia pitkästä aikaa! Meilläkin on nyt heinäkuussa -04 syntyneen tytön lisäksi reilu viikko sitten syntynyt toinen tyttö, joten tekemisen puutetta ei ainakaan ole. Itse olen nyt siis äitiyslomalla ja mies isyyslomalla, mikä helpottaa kyllä tätä alkua, kun olen itse niin kiinni vauvassa.



Isompi tyttö on varsinainen touhuja, puhetta tulee kuin Runebergiltä ja laulaminen on suosikkipuuhia. S oli hoidossa viime talven, kun itse olin töissä ja toukokuun lopussa oli melkein haikeaa jäädä tytön kanssa kotiin: hoitotäti oli ollut niin loistava. Onneksi tyttö näkee vielä hoitokavereitaan ja hoitotätiään puistossa, ei tule niin paljon vieroitusoireita.



Toistaiseksi S on ollut vauvasta innostunut ja halunnut vain halia ja pusia. Isin perään ollaan kyllä kovasti, on kai jo viikossa todennut, ettei äiti kuitenkaan ennätä mitään tekemään. Toivottavasti ei alkuinnostuksenkaan jälkeen tule kovin kovia mustasukkaisuusoireita.



Pottajutut ei vielä oikein kotona jaksa kiinnostaa, hoidossa kyllä jo käytiin pissaamassa pottaan. Mutta yritetään pikku hiljaa kannustaa istumaan useammin potalla, jos sinne jotain alkaisi tulemaankin. Syöminen on hyvin vaihtelevaa, oikean ruoan syöminen ei huvita, herkkuja kyllä menisi. Tyttö on kyllä syönyt jo puoli vuotta itse sen mitä syö, syöttää ei ole saanut.



Mutta tällaista kahden muksun arkea meillä. Iloista kesää ja juhannusta kaikille heiniksille!



I & S

Tämä pinohan on mukavasti saanut pituutta. Kiva lukea kuulumisianne!



Meille kuuluu hyvää, vauhtia päivissä riittää ihan tarpeeksi :)



Meillä siis poika, synt. 20.7 ja " ennen vanhaan" kovastikin tämä mamma palstaili heinispinoissa. Dasse ainakin näytti muistavan =)



Poitsu on hurjasti kasvanut ja kehittynyt. Puhuu kuin papupata, 4-5 sanan lauseita. Suurimmaksi osaksi puhuu jo aivan oikein, mutta muutama hassu oma sana löytyy, esim. " punku" on tuulimylly tai pyörivä propelli. Itseään hän nimittää _painavasti sanoen_ MINÄ.



Kaikki omat tavarat on minä-tavaroita, hassu!

Meidän ennen niin aurinkoinen poika on pikkuhiljaa muuttumassa raivoavaksi uhmapääksi, huutaa kuin hinaaja esim. päikkäreiltä herättyään... Muutenkin tuota tahtoa löytyy ihan tarpeeksi. Pikkumies osaa halutessaan olla oikea ilkimys, nyt on muotia ulkona laittaa hiekkaa ja kiviä suuhun, huoh! Ja minä kun luulin, että vauvajutut olis jo jääny taakse.



Mutta muuten on niin aurinkoinen ja ihana, kova poika pussaamaan ja halailemaan. Äitistä on tullut entistä tärkeämpi nyt kun 2 viikkoa sitten vihdoin vietiin kissanpennuille tutit. Kysyy niitä vieläkin joka päivä monta kertaa, mutta itkenyt on unille mennessä vain silloin eka päivänä.



Pottajutut sujui meillä jo muutama kuukausi sitten ihan mukavasti, mutta nyt on tullut takapakkia, ei oikein malta istahtaa kun on kokoajan niin kova touhu päällä. Joka paikkaan mennään JUOSTEN pää kolmantena jalkana ja sen on näköinenkin, mustelmilla jaloistansa aina, rassu.



Ruoka meillä maistuu edelleen todella huonosti, vain muutama oikea ruoka kelpaa ja niiden lisäksi puurot, leipä, hedelmät, marjat ja lemppari:karjalanpiirakat. Kaikkea hyvää kyllä söisi vaikka kuinka...



Kotona ollaan edelleen, Oskari tosin kaipaa jo vähän kaveria viereen leikkimään. Onneksi tässä meidän lähellä asuu paljon lapsia, joten puistossa ja pihalla on seuraa. Eikä näillä keleillä malta paljon sisällä ollakaan.



Pian saadaankin aloittaa heinisten 2v-neuvolapino, hurjalta tuntuu kuinka nopeasti on nämä kuukaudet taas vierähtäny!



Oikein leppoisaa ja hauskaa kesää kaikille heiniksille!



Ja Ilzulle isot onnittelut!!!

Juuri ajattelinkin, että mitäköhän heiniksille 2004 kuuluu. Kiva että löytyo tällainen pino.



Meillä heinäkuun vikana päivänä syntynyt vauhdikas typy, kova puhumaan ja laulamaan, hetkeäkään ei pysy paikalla. Puhetta tulee 2 sanaa, verbejä ei taivuta ollenkaan, kaikki puhe on nukkumaan, leikkimään, heittää ym. hassun kuuloista. Kova oma tahto on ollut aina, haluaa itse pukea. On todella tarkka kuka tekee ja mitä tekee, isin paikka, isi auttaa, äiti työntää.



Päivähoidossa aloitti tammikuussa ja on mennyt todella hyvin vaikka alkuun ihmettelin että mitä tästä tulee kun on niin kova vierastamaan ja oikea äidin sylivauva. Mutta on reipastunut mielettömästi.

Potalla käy pissalla ja vähän laiskottaa kuivaksi opettelu.



Jäin äskettäin äitiyslomalle ja kuukauden kuluttua on laskettu aika toiselle heinisvauvalle.



Meidän neiti ei millään meinaa malttaa nukahtaa päiväunille eikä iltaisin, tunti-1,5 tuntia siinä aina menee, hän vain lauleskelee ja naureskeleen sängyssään.



Saa nähdä miten reagoi vauvan tuloon :)



Hyvää kesää kaikille heiniksille ja äideille.

Enpä ole vuoteen käynyt varmaankaan täällä, mutta nyt tulin selailemaan taaperojuttuja. Meillä pikkujätkä ei puhu eikä pukahda oikeastaan mitään, muuten on kyllä aktiivinen (vähän liiankin) menijä. Aivan älyttömän kiinnostunut autoista ja muutenkin tekniikasta, kaikki pitäisi saada ensin osiin ja sitten korjattua :) Pottajuttuja ollaan harjoiteltu ja päiväkuiva periaatteessa poju on, tosin edellyttää että muistuta pottahommista, itse ei sinne hakeudu. Nukkuu hyvin ja syö hyvin, eli kaikinpuolin menee mukavasti. Tuo puhuminen kun vielä vähän kehittyisi, niin tulisi ymmärretyksi vähän paremmin. Olen kotona lasten kanssa, meillä on nyt vauvakin, joten kotona luultavasti ehkä ollaan vielä useampi vuosi.

Meillä on poju semmonen touhupakkaus, että viimeisillään raskaana oleva äiti saa lyllertää todellakin perässä! :-) Kotona ollaan oltu ja ahkerasti käyty muskarissa ja perhekerhossa sekä kyläilty kavereiden luona. Sanoja tulee todella paljon ja nyt on semmonen vaihe menossa, että kysellään " missä on....?" . Viiden sanan lauseita puhuu ja laulaa tuikituiki tähtöset ja ihhahhaat sekä monia muita lauluja kokonaan. Pottailut alotettiin heti kun oppi istumaan ja nyt tarkotuksena jättää vaippa pois kesän aikana..katotaan nyt onnistuuko, kun vauvakin on hoidettavana.



Atooppinen iho on pojulla ja nyt luulen, että myös siitepölyallergia. Sai tuossa " hengityskohtauksen" toissa yönä ja kävästiin päivystyksessä. Kaikki oli kunnossa, mutta antihistamiinia kokeillaan nyt kun silmät ja nenä vuotaa..ja koivu ei ole vielä edes kunnolla alkanu kukkimaan. Äitee potee samoja vaivoja..



Kaikki siis hienosti ja tämä raskausaika on mennyt tosi nopeasti, kun on tuota pientä miestä hoitanut. Odotellaan vauvantuoksuja (sekä iltapäivällä grillaillaan, joten grillauksen tuoksuja myös ;-) )



Terkuin Tainu, poju 1 v 10 kk sekä masuasukki 37+1

puhekone. Nyt 1v. 10kk ikäisenä tulee neljääkin sanaa peräkkäin, enimmäkseen kolmesanaisia lauseita. Muutenkin on isokokoinen (pitkä) ja omatoiminen.

Ei kylläkään ole vielä päiväkuiva, vaikka istuskeleekin potalla. Kaikki on: itte. Ja auttaa jopa isoveljeään (kohta 4,5v.) pukeutumaan ja riisumaan. Tuntuu, että tyttö on joka paikassa ja kaikkialla yhtäaikaa.



Puuha-Patu

Vapaapäivää viettelen, joten kerrankin on aikaa olla koneella... ;)



Tytteli on perhepäivähoidossa (jo elokuusta asti) ja mä töissä. Hyvin on hoidossa mennyt ja oon itsekin tykänny olla töissä. Kovasti Ella puhelee, 4 ja 5 sanan lauseita ja osaa myös laulaa " Tuiki tuiki tähtönen" tosi hienosti! Pottailua ollaan harjoiteltu, mut ei siis todellakaan pärjää vielä ilman vaippaa (mut toiveita on!).



Joku tosi varhainen uhma taitaa olla tytöllä päällä. Itse pitää saada pukea ja riisua ja syödä. Nukkumaan ei huvittaisi mennä jne. Ja helposti menee hermot, jos ei saa haluamaansa (eikä siis todella aina saakaan eli huutoa riittää ;D ). Mut sit, kun on hyvällä päällä, yleensä siis, on tosi aurinkoinen ja ihana hymynaama.



Talo valmistuu toivottavasti nyt kesällä ja päästään vihdoin muuttamaan.

Täällä keskisessä Suomessa vielä lunta riittää. Ja ihmetystä siitä kaikesta mitä lumen alta paljastuukaan. Meillä neiti myös vuosi ja yhdeksän kuukautta. On kävellyt 13 kk lähtien ja nyt juoksee ja kiipeilee. Sanoja tulee noin sata ja joskus kahta sanaa peräkkäin, mm ei näy ja ei mene. Matkii kovasti. Reipas on mutta hiukan huonosti menee ruoka. Päivähoitoon meni helmikuussa ja on sopeutunut hyvin, mitä nyt on jouduttu olemaan monessa paikassa kun pph on ollut sairaana. Eli pääasiassa kaikki menee hyvin. Unelmia pikkukakkosesta ei vielä ole.Kaikille hyvää kevättä!

Meillä heinäkuussa -04 syntynyt tyttö.

Juoksee, kiipeilee, puhua papattaa. :) Pöntöllä käy, potta ei kelpaa.

Haluaisi pukea ja riisua itse(koko ajan) ja saa hirvittävät hepulit jos häntä yrittää mennä auttamaan. MINÄ ITE...

Perhepäivähoidossa on ollut jo alkuvuodesta.