Kuinka kauan uhmaikä kestää?
Sellaista tässä mietiskelen, kun tytöllä on uhmaa kestänyt kohta puolisen vuotta niin osaisiko kokeneemmat kasvattajat sanoa milloin tämä tahtojen taistelu alkaa hellittämään (vai hellittääkö se ikinä)??!!
Tytön uhmaikä alkoi 2 vuotiaana ja nyt ikää on vajaa 2.5 vuotta.
Terveisin äiti, jolla alkaa kohta kasvamaan harmaita hiuksia päästä...
Kommentit (5)
Meillä kumminkin on kaikilla uhmis aina vaan jatkunut, jos muutaman viikon suvantovaihe on välillä niin siinä se. lapset:pian 11v, reilu 8v, 5,5v ja 1v9kk.
väliin tulee pieniä seesteisempiä aikoja ja sit taas mennään uutta uhmaa kohti...
Pienen lapsen elämässä taitaa olla erilaisia uhmajaksoja toinen toisensa jälkeen. Loppuu kai murrosikään, jonka jälkeen alkaa omat haasteet. Meillä kunnon " uhmis" alkoi 1,5-vuotiaana ja ne menevät selvästi kausiluonteisesti. Välillä on tosi rankkaa, sitten taas saattaa olla kuukauden verran seesteisempää. Poika täytti juuri kolme ja nyt on juuri seesteisempi vaihe meneillään. Mutta eiköhän se seuraava uhmailu odota taas nurkan takana. Täytyy vain iloita aina näistä jaksoista, kun uhmaikäinen on vähän säyseämpi :).
meillä esikoinen ollut aina tosi " omapäinen" , ei ole antanut esim. auttaa oikein missään asiassa jo 1-vuotiaasta alkaen. Tyttö on toisaalta tulta ja tappuraa, toisaalta herkkä kaunosielu... mutta " uhmaa" on ollut melkeinpä aina, tyttö nyt 4v.
Toinen tyttö taas on tasaisempi tempperamentiltaan, ja nyt 2v4kk, ollut pari kuukautta " uhmakohtauksia" mutta harvakseltaan ja niin että ne ovat jotenkin " hallittavissa" helpommin ja niissä on " alku ja loppu" :) jos joku ymmärtää m itä tarkoitan... tämän lapsen kanssa ei ole mitään ongelmaa kun taas esikoisen kanssa ei tiedä koskaan mistä asiasta nousee meteli...
Saapas nähdä millainen pikkuveljestään (10kk) tulee...
Sinänsä en tykkää koko " uhmaikä" termistä, lapsen käytös riippuu niin paljon luonteesta vaikka siinä ehkä joitakin " uhmakausia" saattaakin olla erotettavissa. Mutta ainakin esikoisen osalta en oikeastaan odotakaan että tää ns." uhma" menis yht´äkkiä ohi... toivottavasti malttia ja pettymystensietokykyä alkaa löytyä enemmän kouluikää lähestyttäessä.
Poika on 3,5 vuotta ja aina vaan kestää...
Aiheet tietysti vaihtuu eli 2 v. saattaa juosta karkuun ja itkeä, kun viesti ei mene perille.
3 v. pistää joka asiassa hanttiin ja vetkuttelee syödessä, pukiessa jne. Jotkut asiat siis helpottuu ja uutta hankaluutta taas tulee eteen.