lähes 3 v lapsemme vaatii huutamalla...
Olen aika väsynyt tähän hänen huutamiseen vaatimalla jotain ja ei mikään ole hyväksymistä jos kiellän tai ei voi saada.
On mun kimpussa koko ajan jopa tunnin ajan itkiskellen ja huutaa " Missä" yms..jne.
Ihan kun palosireeni huutaa koko ajan. Ei MILLÄÄNjää yksin rauhoittumaan vaan tulee mun perään koko ajan. Aika rasittavaa.
Onko vinkkejä kierren katkeamiseen? Teillä samanlaista kokemuksia? Vai olenko yksin tässä asiassa?
Kommentit (3)
" Hopeasydän:
Olen aika väsynyt tähän hänen huutamiseen vaatimalla jotain ja ei mikään ole hyväksymistä jos kiellän tai ei voi saada.
On mun kimpussa koko ajan jopa tunnin ajan itkiskellen ja huutaa " Missä" yms..jne.Ihan kun palosireeni huutaa koko ajan. Ei MILLÄÄNjää yksin rauhoittumaan vaan tulee mun perään koko ajan. Aika rasittavaa."
Lähinnä tuli mieleen kysyä, kuinka hyvin puhuu jo, ja onko tullut pikkusisaruksia? Kokeeko lapsi ettei häntä ymmärretä? Meillä esikoinen reagoi aika voimakkaasti pikusisaruksen syntymään.
Onko joku syy ripustautua erityisesti juuri nyt? Kokeeko jäävänsä hellyydestä paitsi? Onko elämässänne tapahtunut suuria muutoksia ? Onko käytös jatkunut pidempään vai alkanut äskettäin? Olisi hyvä saada tilanne rauhoitettua vähän ennenkuin väsyt.Muutenhan kaikki uhmaikäiset kyllä ajoittain voi käyttäytyä näin. Jos ahdistaa juttele neuvolassa tai jollekin kasvatuksesta tietävälle/kokeneelle. Voi olla ohimenevä vaihe.
Meilla esikoinen oli pahimman uhmakauden aikana sellainen, ettei suostunut millaan syliin rauhoittumaan, vaan sai syliin otettaessa kahta kauheamman raivarin. Kuopus taas on ihan painvastainen, eli raivarin saadessaan tarvitsee nimenomaan sylia, ja jos yritan saada hanet yksin rauhoittumaan, niin han menee melkein paniikkiin. Eli lapset on erilaisia, jokaiselle ei sovi yksin rauhoittuminen, jotkut tarvitsevat sylin rauhoittuakseen. Kysymyksestasi ei tosiaan kaynyt oikein selvasti ilmi millaisista tilanteista on kysymys, mutta ehka voisit kokeilla, olisiko jokin muu rauhoittumiskeino kuin yksin rauhoittumisen vaatiminen se oikea.
Viestistäsi ei selvinnyt että minkälaisia asioita vaatii huutamalla, mutta yleisesti ottaen kai huomion kiinnittäminen johonkin toiseen asiaan voisi tepsiä. Minä olen myös yrittänyt opettaa meidän pojalle pyytämistä oikealla tavalla, eli jos vinkuu ja ronkuaa tai kitisee, olen sanonut että ei äiti anna jos tuolla tavalla kitiset, pyydä nätisti / tavallisella äänellä/tms. Hyvin on mennyt oppi perille, mutta tietenkin vain sillä tavoin että kun poika ensin ronkuaa eikä saanut ja sitten pyytää nätisti niin tietenkin on sitten pitänyt antaa se minkä pyysi, muutenhan ei mene oppi perille...sitten jos jotakin ei kerta kaikkiaan saa, niin olen selittänyt nätisti että ei kaikkea aina voi saada/ pitää malttaa odottaa/ tms. Uskoisin että pääset itse helpommalla, jos otat pettyneen lapsen syliin halittavaksi ja sanot vaan esim. että " tiedän että sua harmittaa mutta aina ei voi kaikkea saada" . Ja sitten koitat keksiä jonkun muun huomion keskipisteeksi. Lapsi luultavasti seuraa perässä niin kauan että kokee saaneensa jonkinlaisen " hyvityksen" pettymykselle joten nopeiten saattaisi ratketa tuola sylittelyllä heti tuoreeltaan, kokeile auttaisiko.