Syys04mammojen torstipino

Yöelämämme koki jälleen notkahduksen. Ei olisi eilen pitänyt kertoa paremman suunnan löytyneen. Nöösä nukkui tosi levottomasti ja itkettikin pienoista. Viime yönä siis kaikki valvojat olivat kovasti ajatuksissa. Lähetin voimia, jaksua ja vertaistukea.



Aamulla oli liian kiukuttava aloitus. Miehelle soitettiin Kiitolinjalta, että tuovat tänään kodinkoneet. Ihan kiva, mutta sovimme liikkeen kanssa niiden saapuvan meille vasta 8.3., kuukauden päästä. Meillä on iso onkelma. Nyt täytyy yhtäkkiä järjestää niille vastaanotto, mistä? Entä mihin me ne laitetaan ja kuka niitä aina siirtää seuraavaan paikkaan, kun on esim. lattian asentamisen aika? Raksa on jo muutenkin täynnä tavaraa ja lisää tulee vanhan tilalle. Eikä vielä olla keittiön kalustamisvaiheessa. Eipä tullut uni enää, kun kiukuttaa. Täytyy käydä heti liikkeen avauduttua kyselemässä ja valittamassa. Grrrr!



Palaan myöhemmin rauhoituttua ja asiat hoidettua, jospa sitten muutakin kuin omaa napaa.



-Mimmuli ja Nöösä

Mimmulille kovasti jaksamisia öihin..tosi rankalta kuulostaa. Myötätuntoinen halaus toiselta unettomalta..unet kaikkosi multa puol6 aikaan :-( Toivottavasti järjestyy keittiökaluste asiakin!



Lila, eihän sitä koskaan tiedä, vaikka pikkuinen syntyiskin aiemmin! :) Sitä aina vertaa omaan kokemukseen, ku Nea synty jo viikolla 38, vaikka useinhan se taitaa mennä yli la:n!



Tulee ihan haikea olo, kun miettii synnytystä, Nea oli niiiin pieni..voi että! Vauvakuume yltyy, mut välillä katoaa hetkessä. Eilen kuulin, et yks tuttu, joka sai just vauvan ei ollu jaksanu puhelimeen tulla, ku kaverini oli sinne soittanut ja eivät jaksaneet ottaa vieraita vastaan, kun ollut niin rankkaa ja vauva valvottanut. Ei käy kateeksi! Meil on JUST tollasta se alku..mut jotenkin kuitenkin sen pienen käärön haluisin syliin!! Apua!



Paranemisia Ynis ja muut sairastelijat!



Ayap, miten Väkkärä voi? Jaksamisia paljon ja myös Aavikselle. Toivon niiiiiin paljon et teillä ja kaikilla allergiataistolaisilla jo helpottaisi. Nean allergiat tuntuu jo niin kaukaisilta, mutta yhä on muistossa se ahdistus ja väsymys, haleja kaikille siis paljon!



Jatu, ihanaa nähdä tänään! :-) Toivottavasti sait paremmin nukuttua!



Maija69, kiva kuulla susta! Ei oo tapaamista nyt järjestetty ja siitä puheen ollen NYT KAIKKI INNOLLA SUUNNITTELEMAAN SUKLAAKAKKUTAPAAMISTA!!!!! :-) Miksei idea oikein ota tulta alleen?? Voitaisko sopia joku päivä ja aika? Ois niin mukavaa nähdä! :-)



Ikean reissu jäi eilen tekemättä. Onneksi soitin tavarataloon ja varmistin, koska seinälokerikkoa ei vieläkään ole saatavilla, oltais siis tehty turha reissu. Eikä Satoltakaan soitettu, malttamattomana soitan tänään sinne päin. Mies ja Nekku sen kun nukkuvat, sais Neakin kohta herätä, et menis samaan aikaan Jatun typyn kans nukkumaan, ni saatais jutella ja syödä hetki rauhassa! :-)



Mut nyt muu väki heräs, moikka!



Enkeli1 ja Nea

En ole aikoihin kirjoitellut teille, en varmaan kertaakaan taaperopuolelle. Sähköpostiakaan en ole pitkään aikaan lukenut saatikka kirjoittanut. Mutta nyt, kun vielä aikaa on, korjaan vähän tilannetta.



Meillä menee ihan kivasti. Riiko on nyt toiseksi viimeistä päivää perhepäivähoitajalla, mulla on laskettu aika ensi maanantaina eli 13.2. Tässä pari päivää olen " saanut" kivuttomista suppareista nauttia, mutta kovin paljon ei homma tästä tunnu edistyvän. Riiko on tosi reipas poika, juoksee jo kovaa, osaa aika paljon sanoja mm: anna, kekka=rekka, kikka=kissa, kennä=kenkä, kiikka=kiitos, äijä, puua=puuro, uusimpina kakka (jota sano vähän väliä) ja ato eli kato. Hoidossa käy potalla, välillä tulee välillä ei, kotona ei oikein siitä innostu. Mutta nyt ei mitenkään siihen painosteta katsotaan ensin miten suhtautuu pikkusisaruksen tuloon. Melko terveinä ollaan oltu, syksyllä oli vauvarokko ja joulun aikaan paha räkätauti, ei onneksi ole meille hoidosta tullut tauteja.



Itse voi suht hyvin. Tietty, maha on jo tooosi iso ja tässä istuessa se lepääkin jalkojen päällä. Sairaslomalle jäin töistä marraskuun lopussa selän ja liitoskipujen takia ja siitä syystä Riikokin on ollut hoidossa tähän asti kun ei mun paikat kestä sen kanssa touhuta koko päivää. Toivottavasti synnytyksen jälkeen helpottaa. Luulen kun Riiko on niin hyvin viihtynyt hoidossa että useammat itkut meillä itketään kun ei sinne pääse, kuin mitä on itketty sinne menemistä (ei kertaakaan). Ja lisäksi mulla on melkeinpä syksystä asti jatkuvasti ollut itselläni nuha/poskiontelotulehdus joka on vienyt aika paljon voimia, nyt vihdoin on parantunut.



En muista kerroinko jo silloin, mutta me ostettin kesällä oma asunto, luhtitalon pätkä ja rempattiin täällä ja elokuussa muutettiin. Nyt alkaa olla melko valmista, kalusteet paikallaan, verhot ikkunoissa ja muutenkin näyttää kodilta. Paljon tosin on pientä tavaraa joille ei ole omaa paikkaa löytynyt, mutta sitähän on aina. Tosi tyyytyväisiä ollaan oltu, kivempi maksaa omaa pois ja laina on joustanut paremmin kuin vuokra. Mulla nimittäin yksi työnantaja jätti palkan maksamatta syksyllä (onneksi vain 1kk) ja edelleen sitä rahaa odotellaan palkkaturvasta tulevaksi. Veti talouden aika tiukille, samoin se kun sain odotella kelasta sairaspäivärahaa ja äitiyspäiväraha päätöstä toista kuukautta. Mutta nyt ollaan taas jaloillamme ja homma toimii.



Teidän kuulumisistanne en ole perillä, mutta ainakin useampi syysmamma odottaa/on saanut lapsen jo syksyisensä jälkeen. Meille nyt nämä kaksi riittää sitten vähäksi aikaa ja kasvatellaan heitä isommiksi. Ehkä sitten toinen " sarja" vähän myöhemmin, sitten kun on varaa omakotitaloon :D Ja nyt jo vähän kauhistuttaa tulevat yövalvomiset ja miten kahden kanssa pärjään, mutta enhän ole eka siinä hommassa kuitenkaan. Ja nopeasti se aika kuitenkin menee, ainakin Riiko on kasvanut tosi nopeasti...



Mutta hyvää lopputalvea kaikille, kaunista kevättä, yritän useammin kirjoitella ja lukea teidänkin kuulumisia. Ajatuksissa olette enkä teitä unohda!



t. Tuuliina, Riiko 1v4kk ja Tiippana 39+3

Voi Mimmuli, ehdin jo iloita siitä, että Nöösän yöt alkoivat sujua mallikkaammin. *jaksuhali*

Joko jääkaapille ym löytyi paikka...? Ikävä fiba.



Tuuliinan kuulumisia oli mukava lukea. Riiko vaikuttaa tosi reippaalta pikkumieheltä :-)



Meillä oli taas aikainen herätys. Mies lähti kuudelta töihin. Sen jälkeen ei paljoa silmiä ummistettu. Yritin saada Typyn unille maidolla, mutta itse olin niin uninen, etten huomannut maitopullon olevan huonosti kierteillä. Rassu sai maidot päälleen ja sänkyyn. Pakko oli siis nousta vaihtamaan litskumärkä yökkäri ja siinä samalla sitten kuiva vaippa ja päivävaatteet päälle.

Typy onkin ollut aika kiukkuinen tämänkin aamun. Mutta on suloinenkin: kiipeää keittiössä tuolille katsomaan ratikkaa ja kiireisiä ihmisiä, kantaa tavaroita sinne tänne esim ruokakaapista säilykkeitä vessaan jne. Täynnä touhua ja energiaa.



Keilin

Kerrankin täällä ruikuttaminen auttoi! Viime yönä kaikki lapset, ja siinä sivussa minäkin, nukuttiin sikeästi illasta aamuun. Ei tässä nyt vielä virkeitä olla, mutta hyvin nukutun yön jälkeen on vähän positiivisempi olo.



Mimmuli, voi kurja ettei teillä yöt vieläkään parane. Luulisi että teidän ei tarvitsisi ottaa niitä laitteita vielä vastaan kun kerta toimitus oli sovittu vasta kuukauden päähän. No, toivottavasti saatte sovittua jotain firman kanssa.



Tuuliina, kiva kuulla teidän kuulumisia! Jaksamista viimeisiin raskauspäiviin. Kiva myös kun Maija käväisit. Suklaakakkutapaaminen voisi tosiaan olla nyt paikallaan!



Kohta pitää lähteä hammaslääkäriin, vuosihuoltoon heh. Yyyh, montakohan reikää tällä kertaa löytyy. Esikoisella ei ollut yhtään reikää koulun hammaslääkäritarkastuksessa, kävisipä äidillään yhtä hyvin. Mutta nyt hampipesulle.



Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥

Tuuliina ja Maija, kiva kuulla kuulumisia! Tulkaa useamminkin. Tuuliinalle tsemppiä viime metreille ja synnytykseen!



Saa nähdä millainen meidän reissusta tulee. Minä aivastelen ja nenä vuotaa. Mies varmaan juoksee mua karkuun koko viikonlopun, ettei vaan saa itse tautia. Tosi paljon romantiikkaa siis tiedossa:( Huomenna aamuvarhaisella lähdetään ja tullaan sunnuntaina myöhään illalla. Mies lähtee sitten heti maanantaina aamulla töihin ja suoraan seuraavalle reissulleen. Joutunee pakkaamaan molemmat kamat tänään valmiiksi.



Mimmuli, olen Ankkiksen kanssa samaa mieltä, etteivät voi vaatia teitä vastaanottamaan koneita, jos toimitus on sovittu paljon myöhemmin. Varastoikoot ite ne! :)



Pitäis tehdä jotain järkevää, muttei viittis:) Ehkä menen laittamaan puhtaita pyykkejä. Haluan jättää edes siedettävään kuntoon paikat, kun äiti ottaa ohjat käsiinsä täällä huomenna aamulla.



T: Ynis

Neuvolaa taas pidän täällä torstai-aamuiseen tapaan. On pieniä ja isoja masuja ja pienenpieniä vauvoja. Mukavaa työtähän tämä on, vaihtelua " normaalityölle" . Siellä normaalitöissä onkin ollut nyt raskaita päiviä.



Nukuttamisesta. Mietiskelin eilen asiaa oikealla aivolohkollani (vasen oli palkkatyössä :) ) koko päivän ja töistä päästyäni olin tullut siihen lopputulokseen, että kyllä typy nyt vaan alkaa nukahtaa omaan petiinsä. Mies oli sitä mieltä, että minä saan päättää - näin sitten päätettiin " yhdessä" . Mieshän on pitkään nukuttanut typyn ja oli illalla menossa nukuttamaan, mutisten siinä samalla että " varmaan ei nukahda omaan sänkyyn, tunnin kokeilen ja se saa riittää" . Kuuntelin hetken ja totesin, että menen itse nukuttamaan. Jos nukuttajalla on tuo asenne, niin ei taatusti nukahdakaan!! *miehet marsista-osio päättyy*



Nukutus meni näin: typy pinnikseen, laitoin makuulle ja pussasin sanoen, että nyt nukutaan. Typy nousi heti ylös, ihmetteli, touhusi, hetken kuluttua alkoi itkeä kun en ottanut syliin. Istuin siinä ihan vieressä, silittelin päätä ja hyräilin tuttua unilaulua. Välillä laitoin typyn makuulle. Typyn itku oli sellaista nyyhkytystä joka välillä taukosi. Hetken kuluttua menin viereiselle vuodesohvalle makaamaan ja pidin silmiä kiinni. Siinä vaiheessa typy huuteli isiä ja miehellä oli ollut kurjat tunnelmat oven toisella puolella :( Muttei mitään pahaa itkua edelleenkään. Sitten typy otti pupun kainaloon, pussaili sitä ja oli sen oloisena, että pupu on ainoa turva maailmassa *niisk*. Minä tsemppasin itseäni ajatellen, että kyllä tämä on nyt parempi tehdä kotona äidin kanssa kuin hoitopaikassa vieraassa ympäristössä. Hetken kuluttua menin taas laittamaan typyn makuulle, halasin hetken ja jäin viereen istumaan. Sormeani puristaen ja pupu kainalossa typy nukahti. Puolessa tunnissa!! Yöllä heräsin 1:30 ja huomasin että mies oli hakenut typyn viereen, en ollut kuullut ollenkaan itkua eli nukuin tosi syvästi.



Olen hyvin ylpeä itsestäni, yllättynyt siitä että meni noinkin helposti ja entistä päättäväisempänä tätä jatketaan eteenpäin. Tässä vaiheessa ajatus on, että nukahtaa omaan sänkyynsä, yöllä haetaan edelleen viereen koska nukahdettuani ei typyn viereen tulo enää minuakaan häiritse.



Nyt lähetän tämän, viimeksi meni bittitaivaaseen kun täällä nlassa kirjoittelin.



- tea -

Yö oli jostain syvältä!!!En jaksa enkä tahdo hoitaa typyä nyt päivällä..Onneks Enkeli tulee vahtimaan,että edes ruokin lapsosen!



Mimmuli:Minustakin teidän ei missään tapauksessa tarvitse ottaa koneita nyt vastaan!!!Sovittuun päivään on niin pitkä aika!

jaksua yöelämään....vertaistukea löytyy..



Ynikselle paranemista ja hyvää matkaa kuitenkin!



Kiva kuulla Maija ja Tuuliina :-) Eilen kävinkin tuuliinaa odotuspuolella kurkkimassa..Tsemppiä!!Kohta on nyytti sylissä..ja meille heti kertomaan!!!



Tea:Ihana et nukuts meni noin hyvin :-) Jos se testi ilta typyltä tulee ni pidä päätöksestä kiinni!



Voi Keilin noita väsyneen äidin mokia...Jaksua myös sinne!!



Tääl olis yks suklaakakun syöjä...Kyllä me Enkelin kanssa osataan kakkua syödä,olis kiva saada muitakin seuraan :-)



Typyläinen tuholainen hommissa...



jatu

Meillä on ollut yllättävää huota ostetusta asunnosta,joten en ole ehtinyt/jaksanut pinoilla....en oikein jaksa kertoa mistä kyse,kun aika epäselvä tilanne...



Huh,Tuuliinakin kohta synnyttää ja LIla,jännät hetket teillä edessä!!!



tea,hienoa että tiellä nukutus sujui noin hienosti. Meillä ollut levottomia öitä,sitkeästi oon yrittänyt pojua pitää pinnasängyn puolella. olin aika väsy ja sovittiin et mies nukkuu yhden yön väliin pojan kanssa. poju oli nukkunut heräämättä kertaakaan miehen kanalossa. mitähän mieltä tästäkin pitäis olla???



mutta taustailen tässä ja palailen aktiiviseksi osallistujksi kun energioita on taas enempi.



tiivii ja vilho

Tuuliina ja Maija, kiva kun kävitte!



Edelleen: Hipsu, huhuu, missä olet?



Merzu, voisitko pian lopettaa katkoilusi? :)



Mimmulille kovasti jaksamista! Kunpa Nöösä-neitosen olo helpottuisi niin että unet sujuisivat...

Väkkärä voi jo taas hyvin, kiitos kysymästä :) Lääkkeestä tuli lieviä oireita, mutta ne alkavat olla ohi. Vatsan toimintakin on taas normaalia. Perjantaina on soittoaika lääkärille, saapa nähdä mitä tuo oireista tuumii.



Tuttis, mitä kuuluu?



Unettomille lähetän unihiekkaa säkin per nokka.



Saamuskalle *hali* ja perheelle terveisiä!







Tea: Meidän aivolohkoilla on ollut eilen joku sinihammas- tai infrapunayhteys :) Ajattelin koko päivän teidän nukuttamisjuttua - hyvinkin tuon suuntaista, mistä tänään kerroit :)



Minun ajatukseni lasten nukuttamisesta (ja muusta hoitamisesta) on, että aikuisen täytyy olla varma tekemisestään, tai ainakin lapsen silmissä vaikuttaa siltä :)

Ensin täytyy miettiä, miten haluaa perheessä nukuttavan. Parasta on, jos vanhemmat ovat asiasta samaa mieltä. Jos haluaa, että vanhempien sänky on vanhempien sänky ja lapset nukkuvat omissa pedeissään, on Vanhemman Tehtävä Vakuuttaa Lapsi siitä, että OMA sänky on TURVALLINEN paikka.

Minun mielestä lasta ei pidä jättää itkemään yksin. Jos sängyssä olo itkettää, niin ihan ok, kunhan siinä on äiti tai isi vieressä kertomassa, että kaikki on hyvin vaikka harmittaakin. Ja vakuuttamassa, että oma sänky on hyvä ja turvallinen paikka, josta ei tarvitse lähteä vaikka itkettääkin. Toki, jos itku ihan hysteeriseksi menee ja aikaansaa esim. oksennusreaktion, täytyy lapsi ottaa pois ainakin sen verran, että saa siivottua :) Muutenkin tilanteen mukaan voi hetkeksi ottaa lapsen pieneksi hetkeksi syliin, jos siis tenava ihan hysteerisenä huutaa ja sylissä rauhoitella kertomalla, että pian pääset rakas taas omaan sänkyyn ja kaikki on hyvin...



Sänkyä rangaistuspaikkana pidän huonona asiana, minusta sänkyyn pitää nimenomaan Päästä, ei Joutua.



...tästä tuli mieleen, että isot pojat olen joskus - olisivatkohan olleet 6- ja 7 -vuotiaita tai sinne päin - komentanut sänkyihinsä _lukemaan_, kun riita ei ole muuten katkennut. Ohjeistukseen on lukemisen lisäksi kuulunut, että puhe on kiellettyä. 15-20 minuuttia on riittänyt siirtämään ajatukset uusille urille. Ensimmäisen tällaisen tilanteen jälkeen tulivat sanomaan, että toi oli äiti tosi hyvä juttu :)



Sivuraiteelta vielä nukuttamiseen: Uskon, että jos äiti / isä itkun takia hätäisesti ottaa lapsen pois sängystä " voi voi onko siellä kurja olla, tule välillä syliin, on se kamala kun sinne sinut laitettiin" on se viesti lapselle, että sänky ON paha paikka ja sieltä sietääkin päästä pois.



Väsymyksen aiheuttamaan kiukkuun ei teoriani mukaan saisi suuttua - jaha, ai noin väsynyt >:[ joudut nukkumaan!, jolloin nukkumaanmeno saa rangaistuksen piirteitä, vaan myötätuntoisesti todeta, että oletpa muruseni väsynyt kun noin kiukuttaa, sinun on nyt parasta päästä nukkumaan.



Ajatus oli jo jäähdytellä, mutta yksi juttu vielä: Kun lapsen siirtää omaan sänkyyn, on luultavasi turvallisuuden tunteen luomiseksi alkuun hyvä istua vierellä tai muuten olla näköpiirissä, kunnes lapsi ainakin kunnolla rauhoittuu sänkyyn. Pikkuhiljaa voi sitten opettaa lapsen siihen, ettei turvallisuus sängystä häviä mihinkään, vaikkei huoneessa olisi muita.



Minun uneni on huonoa, jos illalla nukkumaanmennessä on lapsia pedissä. Sen sijaan yöllä viereen tulleet tyypit ei yleensä haittaa. Eilen aamulla esmes totesin Pyörskyn yön aikana ilmestyneen porukkaan ilman, että ollenkaan huomasin :) Voimakas haitta unelleni oli samainen tyttö kahtena ekana yönä a-sairaalasta palattua, kun nukuin tytön käsivärret tiukassa kuristusotteessa kaulani ympärillä.



Nämä ovat minun Ajatuksiani (minulla siis on niitä, jipii!), ei absoluuttisia totuuksia :) Varmasti on muitakin hyviä tapoja toimia. En myöskään tarkoita, että perhepeti olisi huono ratkaisu. Kaikilla perheillä on hyviä ne tavat, jotka kullekin sopivat.

Sanottakoon vielä, että tehkää kuten sanon, ei kuten teen ;)



Seli seli. Tea antoi luvan julkaista ajatuksia :)

Voi kurjuus Mimmuli teidän öitä. Nyt en muuta enää osaa sanoa. Toivottavasti pian helpottaa. Ja kapuloita rattaisiin niiden kodinkoneiden kanssa:)



Minäkin kävin kurkkimassa uteliaana odotus puolelta Tuuliinan kuulumisia. Hetken mietin itseäni samaan tilanteeseen ja kauhistuin:) Eli ei vielä meille toista. Kun ei tullut eilenkään mitään kuumetuntemuksia kun 3kk ikäinen kävi.



Tea, mulle tuli ihan tippa silmään, kun luin nukutuskertomustasi:) Kun Typy oli halaillut unileluaan. Hieno homma, että nukutus meni mallikkaasti. Toivotaan jatkossa samaa.



Meillä oli hyvä yö. Kerran heräsin isoon itkuun vasta kun mies oli jo taputtelemassa Onnia. Nukuin siinä vaiheessa sikeästi. Kuitenkin suurin osa yöstä meni pyöriessä ja kelloa katsellessa. Täysikuu lähestyy, sen huomaa. Heräsin pari minuuttia yli puoli 8:n kun Onni itkeskeli keittiössä, isänsä seurana siis. Piti kysyä, monelta oli herännyt Onni. En ollut tajunnut mitään, kun oli 2 minuuttia aiemmin herännyt. Eli nukuin taas vähän ennen heräämistä niin sikeästi.



Ulkoiltiin vähän aikaa ja käytiin kaupassa ja kirjastossa. Nyt tuo mun vauva nukkuu ja tämä tästä lähtee katsoon videolta Lehmän vuosi sarjan eilistä jaksoa.



Tiiville jaksamista asunto asian kanssa. Ja tervetuloa takas taustailemasta, kunhan taas jaksat!



T-P

Kiitos myötätunnon sanoista ja jaksuista kaiken suhteen!



Huh, sainpa asiat taas reilaan. Liikkeessä selvittivät kodinkone-asian. Olivat keskusvarastossa tai vastaavassa möhlineet. Eivät olleet kattoneet kuukautta toimituspäivämäärästä. Lastin kuljettaja saatiin kiinni ja kodinkoneet ohjattiin liikkeen keskusvarastoon odottamaan oikeaa toimituspäivää. Kyllä helpotti, kun ei tartte ruveta tyrjäämään kodinkoneille tilaa eikä ne ole raksalla nyt sitten tiellä.



Samalla Nöösän kanssa ajelin ja pyysin tarjouksia peililiukuovista meidän makuuhuoneeseen. Yksi pitäisi vielä sähköpostitse pyytää. Harmittaa, kun seurakunnan kerho jäi nyt väliin näiden asioilla juoksemisten vuoksi. No, jospa illan lasten konserttiin olisi vielä lippuja, niin päästäisiin Nöösän kanssa sinne.



Mukava oli lukea Maija69 ja Tuuliinan kuulumisia. Toivottavasti ehditte molemmat useammin käydä kuulumisienne kanssa. :)



Tapaaminen olisi kyllä poikaa, mutta minusta ei ole kuin ehkä saapumaan paikalle, jos raksa ja muu antaa myöten.



Tealle onnittelut ja tsemppaukset uudenlaisiin nukutuspuuhiin!



Tiiviille voimia ja jaksua! Toivottavasti asiat selkiintyvät pian.



Ihanaa Ankkis paremmasta yöstänne.



Lilalle jaksua loppuviikkoihin.



Saamuskalle jaksua työhön.



Tuuletus Väkkärän hyvästä voinnista!



Päätin muuten eilen olla hivenen positiivisempi tässä arjessa. Aamu ei ihan alkanut hyvin tämän suhteen, mutta nyt palaan ruotuun.



Täytyy mennä herkkuja katselemaan kaapeista. Sokerihan on erityisen tärkeää silloin, kun takana on huonoja öitä. Ne korvaa nukkumattomia unia. *vakuuttelee ja nyökkäilee kieli huulia lipoen*. =)



-Mimmuli

Perhekerhosta tulossa ja mittalan aika on vielä iltapäivälle. Perhekerhon piinapuolituntinen ei ollut lainkaan lyhentynyt. :-( Paaperot ja pikkulapset riehuivat ympäriinsä ja kerhon vetäjän huuto kuului siinä sitten päällimmäisenä jne..Huoh.. Kirkkoherralle antama palautteeni vaikutti sen verran että kerhon tiloihin oli ilmestynyt palautelaatikko. Kuka siihen sitten uskaltaakin palautetta kirjoittaa kaikkien valvovien silmien alla.. :-/ No muuten kerhossa oli mukavaa.



Enkeli, Sini saapui maailmaan aktiivisen 3S-hoidon seurauksena/tai siitä huolimatta rv 41+3. Tuntuu hassulta ajatella että jotkut ihan oikeasti saa vauvansa rv 38. Täytyisi silti pakata se sairaalakassi, kun todellakin eihän sitä koskaan tiedä.. mutta henkisesti olen valmistunut siis kantamaan masukkia vielä melkein 5 viikkoa.



Äiti lupasi tulla asustelemaan meille sitten kun rv 41 on täynnä. Hmm. hyvä niin, tosin 3S hoitoa hänen läsnäolonsa tulee häiritsemään. Äitini on joutunut odotella viimeistä sytostaattihoitoaan jo viimeiset 2 viikkoa. :-( Veren valkosoluarvot ovat vain sitkeästi liian matalat viimeiseen hoitoon. Täytyy toivoa, että ne olisivat nyt nousseet. Saisi laittaa ainakin toistaiseksi sitten pisteen hoidoille ja keskittyä ihan elämiseen eikä jatkuvaan sairaalassa juoksemiseen.



Tuuliina, kiva kun tulit kertomaan kertomaan kuulumisiasi. Jaksuja viimeisiiin päiviin/viikkoihin! Maija poikkeahan useamminkin täällä! :-)



Tiivi, ajattelinkin sinua jo huhuilla. Toivottavasti asiat asunnon kanssa selviävät!



Aavis, Ikeastahan voi tilata postimyynnin/netinkin kautta. Kaverin kaveri tilasi heille kirjahyllyn eikä sen postituskulut olleet kamalat, vaikka posti toimitti sen kotiin kannettuna.



Ajattelin yhdistää mittalan käyntiini tallilla vierailun. Sini pitää niin kovasti possuista ja tallilla on 2 kpl minipossuja. Ei olla hetkeen käyty niitä morjenstamasa. Hepatkin ovat Sinin mielestä kivoja, varsinkin shettikset. Ovat enemmän Sinin kokoa kuin isot hepat. Menen pois jorisemasta. Leppoisaa torstia kaikille!



Lila75 rv37 ja Sini

Suklaahan on todettu jo aikoja sitten terveyttä edistäväksi ja punaviini, mutta kahvikin. Sain jo aikaisin aamulla luettua sen osan Hesaria missä kehuttiin virkistävää vatsanvääntäjää, tai miten se hauska yhdistelmä toimittajan mukaan menikään (en viitsi tarkistaa, menköön edes sinnepäin).



Sain Typyn unille ilman itkua. Tosin kaikki tehtiin niinkuin ennenkin eli " varoitin" ensin, että kohta on päiväuniaika. Varttitunti ehti kai välissä mennäkin, sillä leivottiin teeleipää ja piti antaa Typylle maistiaisia ennen päikkäreitä. Sitten makkariin leikittiin vielä hetki pehmoleluilla ja sitten pää tyynyyn ja kädestä kiinni. Aika nopeaan nukahti.

Eilisen kirjoituksen jälkeen aloin miettiä, että miksi Typy kokee päiväunet niin kurjiksi, mutta en ole vielä keksinyt selitystä.

Iltaisin nimittäin menee pinnikseen ihan onnessaan.



Ayapilla taas paljon viisasta tekstiä. Minä en ainakaan koe paasaukseksi :-)

Oli kyllä hienoa, että Tean pienellä nukahtaminen sujui mukavasti eilen!



Marsilaisistakin sen verran, että otin unilukemisiksi kirja-alesta nappaamani Mars ja Venus vanhempina. En montaa sivua ole edistynyt, mutta onpa puuduttavaa amerikkalaismössöä täynnä lähes itsestäänselvyyksiä, siis ainakin toistaiseksi. Muita Mars-Venus-kirjoja en olekaan edes selaillut.



Mitähän Tuttiksen marsilaiselle ja venukselle kuuluu?



Tiivii: ikävältä kuulostavat asuntohuolet :-( Ymmärrän, ettei kirjoitusintoa ole, mutta tulethan kertomaan kuulumisia kun jaksat.



Mimmuli: helpottavaa, ettei sille jääkaapille paikkaa tarvinnut vielä löytää.

Joskus nuo " jakelut" on mahdoton peruuttaa, vaikka olisi kuinka järkisyitä ladottavana. Onkos sitten ihme, että julkiset rakennukset ovat ihan läpimätiä heti valmistumisensa jälkeen...



Lila: Hauskaa, että teillä possut ja shettikset suosikkeina :-)

Meillä on nyt lammaskausi. Sydämen asialla -musiikkiakaan ei ehdi enää tanssia,sillä pienet silmät vahtivat tarkkana missä vaiheessa näkyy lampaita.



Ynikselle toivotan mukavaa Hampurinmatkaa, kun nyt vielä muistan. Jos räkäisyys vaivaa niin lääkitsethän vaikka Nasolinilla. Toivotaan, ettei flunssa pääse pahemmin tarttumaan teihin kumpaankaan.

Viilistä vielä sen verran, että onko kyseessä joku tietty maku? Esim mansikassa varmaan jäänteitä niistä mansikan pinnan pähkylöistä. Ehkä kuitenkin parempi olla kiinnittämättä sen suurempaa huomiota asiaan. Olen koittanut miettiä eri kanteilta, sillä tuo ruokapuoli on meilläkin sellainen, jolla Typy voi mua vielä vedättää. Hän on syömisistään välillä niin ylitarkka...



Nyt poies höpöttämästä.



Keilin

Mimmulille jaksua hirmuisesti. Onko sinulla käsitystä tai arvausta ollenkaan, miksi yöt ovat nyt niin mahdottomia? Kun meistä jokainen katsoo maailmaa omien silmälasiensa takaa, ja kun nämä korvalasit on minun nenälleni asetettu, niin tulipa mieleen, että voisiko Nöösän korvissa olla pipiä. Meillä korvis ilmenee nimenomaan niin (tai siis ilmeni silloin ennen putkia), että makuuasento oli kamala. Pönksy halusi koko ajan pystyyn ja syliin. Ja sylissäkin oli hankala olla ihan vain paikallaan. Vaikka ei olisi nukkunut kuin muutaman tunnin, niin aina heräsi kohta, kun makuulle laittoi.



Yöt täällä paranemaan päin. Kun saisi nuot isot pahat yskänkohtaukset vielä pois Pönksyltä ja minultakin, niin hyvin taas pyyhkisi.



Ayapille kiitos viisaista. Jatkanpa vielä, kun AOS olen itsekin, että tuo sama opettamisen turvallinen ja päättäväinen menetelmä sopii varmaan moneen muuhunkin vanhempien välttämättömäksi katsomien asioiden opettamiseen. Hyvän perusmallin annoit, viisas nainen. Ei peloittelua tai rangaistusta, vaan rohkaisevaa läsnäoloa ja aikuisen rauhallista päättäväisyyttä.



Hu aamulla tämä lähtee kahdeksi päiväksi yksin pois. Yötä en haluaisi olla pois, mutta kun on pakko. Ikävä tuloo. Napanuora on vielä aika lyhyt. Yhdestä päivästä osaisin jo nauttia täysin.

Saamuskan tavoin olen vain taustaillut muutaman päivän, kun ei mukamas ole mitään asiaa :)



Ynksylle ja miehelle hyvää reissua, voi kun olisi kiva päästä miehen (siis omani) kanssa jonnekin, vaikka vain päiväksi.



Meillä asuu känkkäränkkä joka Lintsua kiusaa. Ei hajuakaan mikä kiukuttaa... ehkä hampaat.



Tytöllä muutenkin joku herkkishetki meneillään. Kävin kampaajalla eilen ja Lintsu oli siellä ihan kipsissä, lattialla ois ollu lelulaatikko, mutta tyttö alkoi huutaa kauhuissaan kun laitoin hänet lattialle.

Tänään Lintsu oli ukin ja mummin hoivissa tunnin verran kun asioita kävin hoitamassa, tippa tuli silmään tytölle silmään kun lähdin. Oli kuitenkin rauhoittunut nopsaan.

Aattelin että onneksi ei olla aloittamassa nyt päiväkodissa, se olis kammottavaa, vaikka tiedä häntä onko se yhtään helpompaa myöhemminkään.



Taitaa olla monilla muillakin syyslapsosilla jos jonkinlaista vaihetta.



Minäkin kävin Tuuliinaa vaklaamassa odotus-puolella :) tsemppiä loppumetreille.



Hyvältä kuulosti Tea teillä viime yön nukutus, toivottavasti niin jatkuukin.



Hilu

Piiiitkästä aikaa (ensimmäistä kertaa...) ehdin taaperopalksatilemaan! ja mitä huomaankaan, täällä tutttuja nimiä pyörii ja palsta rullaa!! Tulee ihan vauva-ajat mieleen, kun päiväittäin palstailin!!



Kiva lukea teidän kuulumisia täältäkin käsin! Suklaakakkutapaamista peräänkuuluttelen!!!! Olisi ihana teitä nähdä!



Hienoa Tea, kun töiden ohella palstailemaan ehdit!!

Keilin, mitäs teille kuuluu? Erityisesti: onko tilanne rauhoittunut otto-pojan kanssa?



Entäs äiti80, vieläkö palstailet?



Mimmuli: papin nimi on tiedossa, laittelen s-postissa kun muistan! (jos muistat, kun puhuin vihkipapistamme, joka tunsi sinut :)



meille kuuluu aika lailla samaa kuin ennenkin, typykkä kasvaa minkä ehtii ja kovasti jo höpöttelee. Tänään uusi sana oli " peikko" , muumit ovat tähän asti kantaneet nimeä " mamma" . Teletapit on uusin kiinnostuksen kohde!



Minulla opiskelut nyt päällä, luennolle lähdössä tästä ja proseminaarityötä väännän :) rankaa, mutta hauskaa, koska tavoitteellista!!



Olisi niiiiiiin kiva teitä nähdä!!



P.s. taaperojumpat pyörii edelleen täällä meidän kulmilla :)



Adalmiina kera tyttösen

taaperopalksatilemaan!!!!??????

niin paljon asiaa, että sormet liikkuu nopeammin kuin ajatus...

Lempo: Kiitos! Esille tuomasi korvatulehdusvaihtoehto on kyllä pohdinnan aihe. Kaikenlaisia epäilyjä tässä on noiden öiden suhteen, mutta ei mitään ehdotonta ykkössyytä. Kalalatistuskaan ei selitä kaikkien öitten huonoutta. Täytyy huomenna viedä korvatarkistukseen, jos ensi yökin jatkaa samaa rataa. Öittemme kuvaus sopii kyllä Pönksyn öihin. Toivottavasti yskäkurjuus lähtee teiltä jo huspois. Mukavaa reissua!



Mukavaa kuulla Adalmiinastakin!



Ynikselle mukavaa reissua myöskin!



Nyt pitää mennä syöpöttelemään ja sitten menemme kuuntelemaan kivoja lauluja konserttiin. Kivaa!



Jaksua kaikille! Toivotan myös jo parempaa ensi yötä kaikille!



-M

Adalmiina: Juu, muistan sen pappikeskustelumme. =)