Olen yksinäinen :(
Olen ihan yksinäinen vauvan(7kk)kanssa päivisin kun mies on töissä,omaa hölmöyttänihän tämä on kun en ole lähtenyt vauvan kanssa mihinkään harrastuksiin yms.Olen sen verran ujo ja laiska liikkumaan minnekkään kauemmaksi :(
Onko muitakin yksinäisiä?
Nytkin mies töissä ja ikävä on seurana...
Kommentit (20)
Missäs päin asustelet? Haluatko vaihtaa ajatuksia mailin välityksellä tai jotain? Itse olin ekän lapsen jälkeen yksinäinen, ei ollut ketään tain mitään elämässä. Mies oli sillon 3vuorotöis...
Minäkin tunsin itseni yksinäiseksi ensimmäisen lapsen kanssa kotona ollessani. Olin todella arka lähtemään mihinkään uusiin paikkoihin, outojen ihmisten keskelle.. se oli kyllä rankkaa. Nyt olen toista kertaa äitiyslomalla ja olen rohkaistunut todella paljon liikkumaan.. Silti varsinkin kun on näitä pakkaskelejä tuntuu aina välillä yksinäiseltä.. kun jumittuu tänne sisälle ja mies on töissä.. Tiedän siis kyllä miltä sinusta tuntuu. Tsemppiä sinne sulle ja hyvä kun kävit tännekin edes vähän ajatuksia laittamassa :)
Poika on nyt 2kk ja päivät sujuu kivasti. Ollaan käyty vauvaryhmässä ja ohjelmaa on ihan sopivasti jos niin haluaa. Mutta yksinäiseksi olon tekee se, kun mies tulee töistä kotiin ja istuu tietokoneensa ääreen. Vauvaa kyllä hoitaa jonkin verran sen, minkä hän nyt on edes hereillä siinä mutta mulle ei jää aikaa. Sanoo, että sitä se vauva-arki on. Ymmärrän toki senkin, että jokaisen täytyy saada ns. rentoutua omalla tavallaan työpäivän päälle. Mutta... Mulle läheisyys on aina ollut tärkeää ja nyt vielä raskauden aikana ja jälkeen entistäkin tärkeämpää. Ja tuntuu, että murehtimalla sitä työnnän vain mieheni entistä kauemmaksi minusta. Ennen pidin hyvänä sitä, että vaikka erimielisyyksiä olikin, ne pystyttiin puhumaan selviksi. Nyt sekin on hiljalleen jääny / asiat jää selvittämättä ja jää vain paha mieli. Tänään on erityisen kurja päivä ja tiedän, että huomenna taas asiat näyttävät valoisammilta. Mutta kuhan halusin mäkin kerrankin purnata enkä olla se, joka tsemppaa muita. Vaikka ehkä tästäkin jotain " iloa" jollekin... Ehkäpä en olekaan ainoa.
kertoileppa mistäpäin oot ni katotaan jos keksitään jotain :)
T: Pulina ja Mimosa kohta 4kk
Varmaan olet toiselta puolen suomea...
Siis en oiekasti ole yh, mutta miehen pitkät työmatkat saa minut tuntemaan itseni välillä hyvin yksinäiseksi, pyöritän koko huushollia pitkälle itsekseni. tyttö on 5kk ja asumme Kuopion seudulla, missä muut yksinäiset?
valitettavasti mä olen etelä-suomesta :(
Mistäpäin itä-suomea olet? Minäkin olen itä-suomesta... Kotona 8kk pikkumies...
Meillä mies on myös paljon töissä, kotona 11kk tyttö ja asutaan Etelä-Karjalassa. Jos liippaa läheltäkään, ilmoittelehan ap! :)
Sama juttu täällä... Mies istuu koneen äärelle kun töistä tulee, ja minä olen pakahtua juttuseuran tarpeeseen. Sitten hölötän vieressä ja kaikki menee miehellä ohi. Voisi edes kuunnella! Kyllä nyt oma ja yhteinen aika on kortilla ja sitä tärkeää aikaa pitää kuluttaa netissä. Olenhan minäkin netissä päivällä yksin, mutta en silloin kun on mies kotona. Vaikeaa puolin ja toisin.
Sama juttu täällä... Mies istuu koneen äärelle kun töistä tulee, ja minä olen pakahtua juttuseuran tarpeeseen. Sitten hölötän vieressä ja kaikki menee miehellä ohi. Voisi edes kuunnella! Kyllä nyt oma ja yhteinen aika on kortilla ja sitä tärkeää aikaa pitää kuluttaa netissä. Olenhan minäkin netissä päivällä yksin, mutta en silloin kun on mies kotona. Vaikeaa puolin ja toisin.
Hei vaan :) Asustellaan Joensuussa,mistäs päin sie olet?
yksinäinen. Olen yh ja tyttö 11kk. Olen myös arka (ja laiska) menemään uusiin juttuihin. Välillä päivät tuntuu Todella pitkiltä kun ei ole edes mitään jota odottaa kotiin. =(
Minäkin olen kotosalla 8kk tytön kanssa. Asutaan tällä hetkellä Outokummussa mutta tulee siellä käytyä aika useastikin. Jos sinua kiinostaa meilailla niin tässä olisi osoite: Minnie_Mustonen@luukku.com
joo, mekin asustellaan Joensuussa! :)
Sepäs sattui,missäs päin Joensuuta asut?
Me asustellaan Niinivaaralla... Entäs te?
ikävää jos on yksinäiset fiilikset!meilläkin isäntä on paljon töissä,mutta neljä lasta pitää huolen ettei kovin yksinäinen fiilis tule.. ;)
tosin aikuista seuraa kaipaa tietysti joskus.
itekin oon ollu tosi laiska liikkumaan pienemmälläkin porukalla,joten kyllä äiti-lapsi yms.piirit on saanu jäädä..
ihanaa kuitenkin että esim.täälläkin saa tunteitaan jakaa,ehkei ihan niin yksinäinen fiilis ole sitten..kännykkälaskutkin hipoo pilviä kun on välillä jollekin avauduttava.
jaksuja sulle ja halaukset,ei tästä kai juuri apua ollut mutta halusin kuitenkin" tsempata" .. :)
-nasuli