Haamu?

Ihan selkeä haamu mun mielestä ! Hurjasti Onnea !! :)

Tee viikonloppuna uus niin varmasti on jo vahvempi. Ei tässä kyllä mun mielestä oo mitään epäselvää ;)

Uskaltaisikohan sitä jo iloita! 15kk, tutkimuksia ja lapsettomuushoitoja.. Josko vihdoin saisi hyviä uutisia. Uskaltaakohan tässä enää hengittää....

Kyllä mä pomppisin tuosta kattoon =) yk 15 huh ! Olette kyllä tuon plussan ansainneetkin :) olen niin iloinen teidän puolesta !

Käy ostamassa vaikka digitaalinen testi vielä, niin saa mielenrauhan ;) Tuuhan sitten ilmottelemaan vielä tänne.

Voi että, niin täytyy tehdä :))

Joko uusi testi on tehty?

Uusi testi tehtiin. Clear Blue digitalilla seuraavana päivänä (lauantaina) ja niinhän siinä luki "raskaana 1-2".

Juuri kun kerkesi päästä iloitsemaan niin eikös tänään alkanut ensiksi ruskea limaien vuoto ja sitten perään kirkas verinen vuoto... Klinikalla eivät sanoneet juuta eikä jaata. Käskivät seurata tilannetta ja mikäli on keszkenmeno niin näkyy sitten varhaisultrassa kahden viikon päästä... Sinne meni se onni ja tilalle tuli huoli ja epätoivo... Seuraavat kaksi viikkoa tulevat olemaan yhtä painajaista.. Sais ees jotain tietoa. 

Voi ei :( voimia sinne ! Toivotaan että on sitkee sissi. Voithan koittaa ennen varhaisultraa vielä tehä testin ja kattoa mitä näyttää. Koittakaahan kestää.

Tuu sitten kertomaan että onko vuokralainen vielä kyydissä <3

Aika epätoivoiselta näyttää. Raskausoireet (rintojen aristus, kahvin etovuus yms) kadonneet ja viime yönä heräsin mahakipuihin.

Vuoto ei sinäänsä ole muuttunut miksikään. Mutta kyllä se on vahva tunne (ja siltä näyttääkin) että tällä kertaa ei jaksanut pysyä mukana :/ Suru on kova meillä molemmilla, mutta halu yrittää uudestaan on vielä kovempi.. Jos vaan saisi eka tutkittua ja hoidettua tämän loppuun.

:'(

Toivottavasti meidän tarinasta olisi vähän iloa. Eli 2,5vuotta lapsettomuutta, hoitojen alkamisajankohta elokuussa. Viimeisen vuoden aikana 3 alkanutta raskautta, menneet kesken hyvin varhaisessa vaiheessa/olleet kemiallisia raskauksia. Tuska siitä, ettei koskaan onnistu, mutta ehkä kuitenkin kun saadaan hoidot alkamaan. Otettiin ihan rennosti, join alkoholia jos mieli teki ja tein muutenkin semmosta mitä olin vältellyt koska halusin tulla raskaaksi. Ja niin vaan kävi, vihkipäivänä sain tietää olevani raskaana ja viikkoja oli jo 5+5.

Eli kierto, josta olin kaikkein varmin, ettei onnistu, vaan onnistuminen saadaan vasta lääketieteen avulla, olikin meillä se kierto josta tärppäsi. Koko kierron aikana en laskenut päiviä, en tarkkaillut limoja, enkä mitään muutakaan raskautumiseen liittyvää. Seksiä harrastettiin kun teki mieli. 

Tiedän, on helpommin sanottu kuin tehty, mutta unohtakaa se vauvan tekeminen, eläkää onnellisina kahdestaan ja kyllä se onni vielä tulee. Toivon todella paljon, että onnistutte vielä ja sen odottaminen on tuskallista.

Hei,

Näin juuri toimimme edellisen (reilu) vuoden.

Sen jälkeen kävimme läpi tutkimukset ja hoidot. Ilmeni, että en ovuloi tai jos ovuloin, nii nharvoin ja munasolu ei kypsy tarpeeksi (näin tutkimuksissa ilmeni, ei kertaakaan osunut kypsää solua).

Sitten saimme lääkkeet. Ja ne auttoikin. Heti ekasta kierrosta plussa. Ja keskenmeno. 

Eli olen aika skeptinen sen suhteen, saako raskaus alkua ilman kuuria. Mutta sen tiedän, että emme luovuta. Niin kuin mieskin sanoi, että pelkästään jo se, että lääkkeet auttoivat, on iso askel meille. Ja kuten sanoi, siloin tietää, että sillä on merkitystä, jos ei luovuta ja jaksaa yrittää (on halu onnistua).

Nyt päätin, että en kyllä stressaa asiasta. En edes tee raskaustestejä ennen kun klinikalla sanovat. Ettei turhaan innostu ja joudu pettymään.

Nyt vaan mietityttää tuo kuinka nopeasti pääsemme ultraan tutkimaan, että kohtu on tyhjä ja "siisti", jotta voidaan jatkaa eteen päin. Ja kauan vie, että saamme lääkekuurin taas pyörimään (muuten mun menkat saattaa heitellä kp18-45 välillä ja tosiaan ei klypsy munasoluja)... 

Lisäksi takaraivossa kuitenkin pelottaa sellainen ajatus, että jos nyt asennoidun (niin kuin olemmekin jo molemmat asennoituneet), että tämä kerta oli tässä, mutta kun emme tutkimukseen pääse kun kahden viikon päästä ja ainoa lomaviikko alkamassa ja päätin lopetta murehtimisen ja vaikka ottaa pari drinkkiä jos siltä tuntuu.. mutta MITÄ jos kyseessä onkin ollut kaksoiraskaus ja esim toinen luovuttanut (lääkäri kyllä ennen raskkautta sanoi, että kaksois raskauden riski on pieni, mutta näissä hoidoissa se on aina olemassa)... Olisi niin helpottavaa päästä ensiviikosta ultraan toteamaan tilanne. Tod. näk. kun keskenmeno on, niin tarvitaanko siihen sit rv 7 (jolloin aikaisintaan kuuluu sydän äänet, siksi ei suostunut aikaisemmin laittaa uä:tä), jos kohdussa ei enää elämää ole ja pitää todeta vaan se, onko poistunut.....

Enpä tiiä. Paljon asioita, jotka mietityttää..

Eikä asiaa helpota miehen edellisen avoliiton kaksi juniori, jotka pyörivät huushollissa :D Meinaa välillä tulla tippa linssiin.