Miksi ajattelen ikääni näin paljon vauvahaaveissa?
Olemme mieheni kanssa hissukseen kypsytelleet ajatusta toisesta lapsesta, mutta minua vaan emmityttää oma ikäni. Olenko auttamattomasti vanha tulemaan vielä äidiksi? Miksi edes mietin moista?? Minä olen nyt 36-vuotias, mieheni 38. Olemme olleet yhdessä 19 vuotta, meillä on syksyllä 13 vuotta täyttävä lapsi. Oma koti, molemmilla työpaikat, talous tiukilla mutta kuitenkin toimeen tullaan. Tunnen itseni niin vanhaksi, en mieleltäni mutta noilta typeriltä numeroilta. Tuntuu, että lasken vaan äidin synnytysikää, kun on puhetta lasten iästä tai vaikka kun luen juttuja lehdistä tai katson vauvaohjelmia.
Mistä tietää olevansa sittenkin ihan valmis? Ei tämä näin vaikeaa ollut silloin nuorempana :)
Kommentit (5)
Minä olen 35-vuotias ja samoissa tunnelmissa. Lapset 9- ja 4-vuotiaita. Vielä olisi kolmas haaveissa mutta olenko jo liian vanha? Mieheni ei vielä ole suostunut yrittämään kolmatta lasta mutta itsellä kova vauvakuume. Yritän puhua miestäni ympäri tässä asiassa. Pelkään, että suostutteluun menee niin kauan ettei sitten enää ole mahdollista saada vauvaa...
Minä olen 34, mieheni 36, ja mietimme mahdollisesti ehkä kenties ensimmäisen lapsen yrittämistä. Minulle ensimmäisen, hänelle toisen.
Ikäasiassa olen sitä mieltä, että jotain päätöksiä lastenhankinnan suhteen on tehtävä NYT eikä viidestoista päivä, sillä eihän tässä hedelmällisiä ikuisuuksia olla. Riskit kasvavat iän myötä. Mutta erityisesti valtamerten toisella puolella menestyvät naiset hankkivat lapsia vasta nelikymppisinä. Joten enköhän minäkin vielä voi... :)
Hirvittää kyllä ajatus siitä, että olisin se kaikista vanhin äiti, kun lapseni ekaluokalla ikätoveriensa kanssa vertailisi, kuinka vanhoja kenenkin äidit ovat... :P
Olin jo unohtanut tämän mietelmäni tänne! Kiitos vastanneille, ajatuksianne oli mukava lueskella.
Me päätettiin yrittää. Katsotaan nyt, tuottaako tulosta. Perjantaina testasin negan, nyt olen kuukauden ollut ilman inhottavia, selkeästi jälkeenpäin ajateltuna minulle sopimattomia pillereitä. Seksiä tosin _vain_ kolme kertaa, en siis oikein toiveita elätellyt tärpin suhteen. Monesti on pitänyt käydä pitkällä lenkillä selvittelemässä ajatuksia; onko tämä nyt oikeasti sitä mitä haluan, miksi teen tästä näin vaikeaa, jaksammeko vielä, kestämmekö pettymyksen jos vauvaa ei kuulukaan... Toki miehen kanssa ollaan myös puhuttu aiheesta.
Minulla painaa myös ajatus, jos olenkin se vanhin äiti perhekerhoissa, päiväkotiin lasta viedessä, vanhempainilloissa.
Oletteko, vastanneet tehneet päätöstä? Onko joku teistä jo raskaana?
Täällä kans 37 v ja mies 40 v. Itsellä kaksi lasta aiemmasta liitosta, 11 ja 13 ja nyt haaveilemme miehen kanssa vielä iltatähdestä. Huomenna lähtee kierukka. Mietitty pitkään ja hartaasti, mutta uskaltauduimme yrittämään :)
Kuulostaa tutulta. Olen samanikäinen, mies 42. Haaveilemme kolmannesta lapsesta, mutta ikä mietityttää...