MAALISTEN keskiviikko

Lämmitystä, lämmitystä... Sitä ja pyykkiä, kun tuo neitikkä vaan edes hetken viihtyisi yksinään että saisin puita haettua.. Isosisko kun lähti papan mukaan kaupungille, ja esikoinen koulussa, pieni sitten takertuu entistäkin tiukemmin äidin lahkeeseen.. Mikähän muuten tuossa vessassa kiinnostaa niin älyttömästi, kun sinne pitäisi aina vaikka väkisin mennä?? Ihana pieni, tuli pehmokissan kanssa viereen, näytti sitä kädet ojennettuna ja tuumasi " MAAUU!" :) Osaa matkia kissaa! Hih! :D Ja sit mentiin keittiön pöydän alle kakkimaan housuun..



Me viedään tyttö kuvaajalle yksivuotiskuvaan, on otettu siitä joka lapsen kohdalla " tapa" . Se kuva sitten teetetään kaikille mummoille, papoille ja kummeille, ja kotiinkin joku kuvasarja/suurennos sit otetaan.



Lääkkeenä meillä on ollu supot, harvoin kyllä on tarvittu. *KOP KOP* Harvinaisen vähän on sairastettu tämän pienimmän kanssa.



Joo, ei täällä sitten sen erikoisempia, pakkanen jatkuu eikä ulos ole asiaa edelleenkään. Kyläreissu tehdään tänään, ihan autolla, ettei vallan mökkihöperyys pääse iskemään.

Huomenia! Tänään päästäänkin neitosen kanssa ulkoilemaan, ou jee!! Ei ollakaan käyty sitten viime sotien, kun oli kovat pakkaset ja alkuviikosta mulla oli pahat rakot kantapäissä viikonlopun hiihtolenkistä.



Joo, sellaista täällä pähkäilen, että millaista tuttipolitiikkaa noudattaisin. Kun neiti ei ole tähän mennessä suostunut tuttia syömään. Nyt maanantaina hän sitten sitä iloissaan mussutti, oli löytänyt sen itse lelulaatikosta. Olen sitten käyttänyt sitä nukuttamisen yhteydessä sen jälkeen. Mitäs mieltä olette, kannattaako sitä enää tässä vaiheessa ottaa käyttöön laisinkaan? en aio antaa tuttia tytölle päivällä vaan vain nukuttamisen yhteydessä. Eilen esim. hän nukahti itse sänkyynsä tutin kanssa ja yöheräilyt menivät helposti, kun laitoin tutin suuhun. Vasta 06 annoin tytölle rintaa. Että helpottaisihan tuo elämää, kun on noiden yöheräilyiden kanssa kärvistelty tässä melkein vuoden päivät. mutta miten niiden hampaiden kanssa oli?



GAllup: käytetäänkö teillä tuttia ja jos niin milloin?



ny huomiotani vaaditaan toisaalla, joten morjens!



Koivupuu ja Maija s. 23.3.

Meilläkin meni viime yö taas tavallista useammalla herätyksellä, hampaiden tulo vaivaa. Unikoulu on suunnitelmissa ja törmäsin surffailessa tälläiseen vaihtoehtoon http://perheklubi.net/artikkelit.php?itemid=1261 ja minua se kiinnostaisi kovasti. Onko kukaan kokeillut ja herääkö artikkelista ajatuksia puolesta tai vastaan?



Kuvista oli puhetta, meillä mennään valokuvaamoon kun sattuu olemaan miehen perheyrityksenä sellainen. Parit studiokuvat on ja aiemmin räpsitty ja tosi loistavia kuvia on tullut kun mummi on ollut kuvaamassa, niin homma ei jännitä yhtään.



Me lähdemme huomenna matkalle, onneksi lento ei ole pitkä kun suuntaamme Tanskaan. Mutta silti se jännittää kuinka neiti jaksaa sen reilun parituntia istua koneessa, varsinkin jos on yhtään väsynyt. En usko, että pystyy koneeseen nukahtamaan kun muutenkin se on niin tiettyihin juttuihin sidonnaista. No ei ehkä kannata etukäteen murehtia liikaa..



Aurinkoista päivää =)

Niinhän sitä suositellaan, että vuoden ikään mennessä pitäs yrittää tutista luopua, ettei hampaat kärisi. Olipa joku hampilääkäri sanonyt jopa, että puolen vuoden ikä hänestä on maksimi tutin syönnille. Että kuulemma näkee sitten vähän vanhemmalla lapsella, onko tuttia syöty vai ei. Jotta, enpä tiedä, onko hyväksi enää opettaa takasin tutille.Mutta hei, mitäpä sitä ei väsynyt vanhempi tekis, että lapsi nukkuisi paremmin?



Meillä ollaan siinä onnellisessa tilnateessa, että tutin syönti loppui itsestään kertaheitolla, kun Helmi alkoi nukkua sisällä päikkärit. Sitä ennen tutti oli edellytys parvekepäikkäreiden onnistumiselle. Nukutin usein syliiin, eikä hän suostunut siihen nukahtamaan, ellei tutti ollut suussa. Mutta, kun tuli kylmät ilmat eikä sisällä syliinnukuttaminen ulkovaatteet päällä enää onnistunut, siirryttiin nukkumaan sisällä ja samalla tekniikalla kuin illalla nukahtaa, eli laitoin sänkyyn, sillä meuhkasi jonkun aikaa ja nukahti. Tuttia ei tavinnut, eikä se olisi ollut käteväkään, koska ei olisi osannut sitä itse takaisin suuhun laittaa, jos se olisi kesken unien tippunut.



Tuttipullostakin ollaan pääsemässä eroon. Onneksi! Sitähän kanssa suositellaan, ettei enää vuoden iän jälkeen käytettäis. Ekaks loppui aamu- ja iltapäiväpullo, kun alettiin syödä kiinteitä. Nokkamuki tuli silloin kuvioihin. Sitten tyttö alkoi kieltäytyä iltavellistä, seuraavaksi jäi aamupullo, jolla jatkettiin unia ja nyt vielä toisinaan anna vaälipalaksi velliä pullosta, mutta monesti välipalana on maitoa nokkiksesta ja jogurttia tai rahkaa lusikalla. Eli, jos nyt jättäisin tuttipullon kokonaan pois, ei tyttö sitä juurikaan huomaisi. Onneksi, hänestä ei sitten tullutkaan tuttipulloaddiktia. Toisaalta tuo Tupperin nokkis muistuttaa imemisotteeltaan tosi paljon tuttipulloa, että sikäli ojasta allikkoon. Kovanokkaisesta nokkiksesta ei osaa juoda.



Itse muistan syöneeni tuttia vielä kolmivuotiaana! Itseasiassa mulla oli yhtäaikaa kaksi tuttia. Toinen suussa ja toisella hieroin poskea tai korvaa...



Pitää mennä hakeen Helmi pois sängystä. Moi!



lehtovi ja Helmi 28.3.

Enpä oo taas vähään aikaan kerenny koneelle. Poitsun sain äsken päikkäreille, joten nyt kerkesin istahtaa tietsikalle.

Eipä tänne mitään ihmeellistä, poitsun kaa menee samalla tavalla ku ennenkin elikkäs hyvin. Nukkuu ja syö hyvin, en muista kerroinko viimeks et meillä mennään yhdillä päikkäreillä nykyään. Konttaillaan ja kiipeillään joka paikkaan edelleen, tukia vasten kävellään mut otetta ei viel irroteta. Mites teil muilla muutes, tykkääkö teijän vauvat ku kävelytetään käsistä kiinni pitäen? Meijän poitsu ei tykkää, muutamia askeleita ottaa ja sit pitää päästä konttaamaan. Mut kyl taas esim.sohvaa pitkin kävelee ihan mielellään.

Tutista oli puhetta: Meil on tutti käytössä, poitsu on tykästynyt siihen vähän liikaakin. Ilman tuttii ei käydä nukkumaan, mut yöllä ei sit kaipaa. Oon nyt ruvennu laittaa tutin piiloon päivällä, ainoastaan nukuttamis vaiheessa oon antanu tutin. Kyl on huomannu et kaipailee tuttii mut sit ollaan ruvettu leikkimään ni on sit unohtanu aika hyvin.

Sit tais olla myös lääkkeistä puhetta, meil on ollu panadol supot (ei olla tarvittu ku pari kertaa ) käytössä.

Myö mennään kans valokuvausliikkeeseen ottamaan 1-vuotiskuvat, onnistuu ainakin paremmin. Sit teetetään isovanhemmille, tädeille ja sedille kuvat ja tietty kotiin kuvat kans.



Sit vähä omaa napaa. Viimeviikolla oli eka neuvola ja lasketuksi ajaks sano 29.8 eikä kuunnellu sydän ääniä viel. Huomeen on eka lääkäri, katotaan ny mitä sit sanoo. Pahoinvointi on onneks helpottanu, nyt on taas ihan normaali olo.



Mut nyt tarttee lähtee jatkaa hommia. Palailen taas ku kerkeen.

Aurinkoista päivän jatkoa kaikille!!



T:Mili ja poitsu 2.3 ja sykerö rv11+1

Päätin käyttää ihan työaikaa tänne kirjoittamiseen ;-) Kun ei illalla enää jaksa käynnistää konetta ja kirjoittaa. Nytkin olisi kyllä töitä tehtävänä, mutta siirrän niitä nyt nämä muutamat minuutit...



Töissäkäynti ja lasten hoidossaolo sujuvat hienosti. Tosin totesin juuri eilen miehelle, että on kyllä vähän rankkaa, kun pitää tehdä kolmessa tunnissa samat kotityöt kuin ennen sain tehtyä koko päivänä... Ja vielä pitää ehtiä olla lasten kanssa jne. No, olen ottanut linjaksi sen, että lasten hereilläoloaika puuhaillaan heidän kanssaan, sitten nukkumaanmenon jälkeen raivataan paikkoja, pistetään pyykit kuivumaan jne.



Saana on sopeutunut hoitoon tosi hyvin - vieläkään ei itkuja ole kuulunut. Tänä aamuna neiti lähti ensin kävellen painattelemaan kohti leikkipaikkaa, kääntyi sitten takaisin. Minä sitten vilkuttelin hänelle, ja hän sitten konttasi hoitajan jalkoihin ja pyysi hoitajan syliin. Sylistä Saana sitten vilkutteli minulle iloisesti... Ihan kiva lähteä hoitoon, kun hyvästijättö menee noin sujuvasti. No, en vielä huokaise helpotuksesta, hoitoa on takana vasta viikko ;-)



Tuttia meillä ei ole käytössä, joten siitä en osaa sanoa mitään...



Nyt käyn lukaisemassa eilisen pinon... Ja sitten jatkan töitä ;-)



Terhi

Ihanaa, pakkanen on vähän hellittämässä. Meinasin tuossa illemmalla käydä likan kanssa tekemässä lenkin rattailla tai pulkalla.

Tuulia: minusta kuullostaa hirveän kohtuuttomalta tuo sinulle annettu painoraja! Eihän raskauden aikana nyt sentään laihduttaa saa :/ Ymmärrän toki että ruokavalioita voi joutua joissain tilanteissa noudattamaan mutta että vain KUUSI kiloa saa tulla painoa? Ymmärsinkö ihan oikein?????? Jos vauva painaa 4 kiloa, istukka n. 600g, lapsivesi ja muut vielä pari kiloa jne....niin eihän se ole mahdollistakaan????!!! Vai menikö minulla nyt joku ohi. Minulle tuli painoa Nooran kanssa n. 10 kiloa ja Noorahan oli pieni tyttönen kun syntyi. Minun terkka oli jopa vähän " huolissaan" kun painoa olis saanu tulla enempikin. Ja hoikilla ihmisillä sitä painoa tulee väkisinkin n. 15 kiloa. Eikö se ole ihan normaalia vaikka sokeriarvot olisikin hiukan koholla. Eikä sinulla ole nuo edes paljon koholla. Hullua sanon minä. Jos nyt ymmärsin asian oikein.

Likka temuaa sängyssään. Oli väsy kun laitoin sinne mutta aina nää toiset päikyt on yhtä myöhnäämistä. No kaitpa tuo joskus kuukahtaa. Pakkanenkin lauhtuu, jos ei kohta likka rauhotu niin lähetään ulos kävelylle. Sit nukahtaa takuuvarmasti.

Joops, menenpä kahvin keittoon ja laittamaan likan makuulleen. Moi!

Mä olen niin onnellinen, ´Henri oppi tänään kävelemään! Ja voi sitä pienen onnistumisen riemua. Hän hymyilee koko ajan kuin Naantalin aurinko ja nauraa käkättää kun me kehutaan häntä : ) mentiin keittiössä sillai et toinen oli muutaman metrin päässä ja laitto Henrin seisomaan ja päästi irti käsistä ja poikahan käveli. Ensin jotain 5 askelta mutta sitten mentiin kauemmaksi toisistamme ja nyt niitä askeleita tuli 10 lisää. Aika vakaasti kävelee ja oikein keskittyy puuhaansa ja on kovin innoissaan! Ja kyllä on äiti ylpeä, tuntuu avan mahtavalta kun hän oppi uutta!



Galluppiin: meillä käytetään edelleen tuttia, itse asiassa poika rupesi vasta syömään tuttia 8 kk iässä kun imetys loppui kokonaan. Nyt löytää vähän väliä jostain tutin ja laittaa sen suuhunsa. En ole vielä huolestunut asiasta. Tarhassa ei tuttia syö muuta kuin nukkumaan mennessä.

Suppoja meillä kätetään särkylääkkeenä ja ne on niitä 100 mg suppoja. Yksi laitetaan vaan kerrallaan ja sillon kun Henrillä oli kuumetta 41 astetta niin lääkäri huusi meille kuinka me niin vähän laitetaan suppoja. Yritin hälle sanoa että ohjeen mukaan mutta kuulemma ne ohjeet on tosi varovaiset ja käski antaa meiän 9 kg painavalle pojalle 180 mg kerralla!



Nyt lukemaan tenttiin!



Kalamami ja Henri 11 kk

Neiti unilla ja äitillä omaa aikaa.



Ja täällä myös äiti, joka onnellinen lapsensa kehityksestä. Näpsä on vihdoinkin noussut ihmettelemään maailmaa kahdella jalalla!! JEE!! Viikonloppuna tuon keksi ja nyt nousee jo aika ketterästikin!!! Ihanaa. Ja syvä huokaus, minä kun jo niin murehdin mahtaako neiti vielä ainoastaan ryömiä 1v synttäreilläkin... Konttaus on tullut nyt nousemisen myötä myös vähän kehiin. Ennen ylös nousemista ottaa jokusen konttausaskeleen ja siitä sitten nostaa ittensä ylös. Muuten ei juurikaan konttaa vaan varmin keino on ryömiminen, ainakin toistaseks.



Ja KALAMAMIN Henrille onnittelut ekoista askelista! :)



Viikot meillä menee ihan kivasti, minä oon päivät 8-14 poissa ja neiti isin kanssa kotona. Kivaa noilla on tuntunut täällä olevan. Aina touhuavat täällä kauheesti jotain kun tuun ja tyttö kikattelee hulluna kun isi hauskuuttaa. Oon huomannut myös että miehessä on herännyt oma-aloitteellisuutta kotitöiden suhteen kun on päivät kotona. Ilmeisesti on huomannut, että ne puurolautaset ei mene pöydältä koneeseen ellei niitä itse laita. Keittiökin on joka päivä ollut siisti jne. Yksi päivä oli vienyt lehdet paperinkeräykseen PYYTÄMÄTTÄ. Normaalisti tota hommaa saa sata kertaa muistuttaa ja silti ukko lykkää ja lykkää. Muutenkin on aina tehnyt kyllä kotitöitä kunhan eka vaan oon pyytäny tai käskenyt tekemään. Nuo miesten silmät kun ei tunnu huomaavan muuten mitään. Joten jos muillakin vähän ei-oma-aloitteisia miehiä niin laittakaas ne vaan hoitovapaalle niin voi alkaa muutosta tapahtua ;)



Ajatus vähän pätkii. Hyvä ystävä parhaillaan pakertaa haikaranpesässä esikoistaan maailmaan ja minä hulluna kyttään kännykkää millon viestiä tulee...vaikka tosin menee varmasti huomisen puolelle ennenkuin mitään kuuluu. Tässä on niin hengessä mukana, että meinaa ihan alkaa itteäänkin supistuttamaan ;)



-miuqu ja nti näpsä-

Miuqun tavoin minäkin vietän parhaillaan " hetken hengähdystä" . Topi on nukkunut jo melkein kolme tuntia (kyllä, aivan, ja aamulla heräämme kuuden jälkeen!) ja toinenkin pari tuntia. Olen täällä lukenut oppilaiden aineita kello kahdeksasta lähtien ja nyt hetkeksi koneelle. Piti oikeastaan mennä pankin sivuille, mutta löysin itseni jostain syystä päivän pinosta.. hihii. Ei taida Miuqukaan enää palstailla tähän aikaan illasta, jos niin kovin äsken supisteli.. ;)



Kalamamin ja Miuqun lapsukaisille onnittelut motorisista edistysaskeleista!! Eipä taida kauan mennä, kun jo jalat ottavat alleen ja kiiruhtavat huoneesta toiseen. Joku kirjoitti (anteeksi, luin tosi pikaisesti kuulumisenne), että vessa on niiiin mielenkiintoinen paikka, että... Sama meillä! Olemme jopa yllättäneet vesselin syömästä vessaharjaa (yökyök!!).. Tosin siitä on aikaa, enkä enää sitä niin kauhistele. Tapahtumahetkellä olin ihan varma, että nyt iski lapseen kaikenmaailman taudit.



Tutti myös maistuu poitsulle (sen vessaharjan lisäksi :). Jospa joskus kesällä siitä luopuisi. Väsyneenä haluaa tutin ja sitten nukahtaakin pian, tutti suussa. Muuten ei juuri tutilla käyttöä. Joskus jos oikein natisee ja minun pitäisi samalla saada toisen muksun kanssa jotain tehdyksi, niin etsin tutin pojan suuhun, jotta saamme hetken rauhan.



Antibiooteilla parantelemme mekin maalispoikaamme. Käytin eilen molempia lääkärissä, sillä heillä on ollut kova yskä, etenkin öisin (ja vuoronperään ja äiti on lohduttanut ensin toista ja sitten siirtynyt seuraavan potilaan luo, josta taas toisen rohisijan luo..). Isompi ihan OK, mutta Topilla keuhkoputkentulehdus. Joten lääkettä nassuun. kipulääkkeistä olemme käyttäneet nestemäistä Panadolia. On ollut myös suppojakin, mutta pojat kakkivat heti kaiken pihalle ja monta kertaa. Menee ihan suotta suppoja. On sellaista tolskaamista, että nykyään ostan tuota em. lääkettä. Kuume ei ole tämän taudin aikana kumpaistakaan vaivannut, koputanpa heti puuta... *knok knok*



Aion vielä lukea oman luokkani aineet eli nyt sinne pankin sivuille vielä ja sitten hetki vielä töitä. Ihan vain luen nyt, huomenna sitten kommentteja ja korjauksia. Pitää päästä joskus nukkumaankin.



Mukavaa loppuviikkoa ja kaikkea hyvää viikonlopulle!



Pippandii ja tuhisevat T:t

Toiset ne vaan kukkuu yöllä, kun meillä koko perhe oli jo klo 20.30 nukkumassa.Unta riitti tuonne klo 6 ja Mimmikin heräsi ennen seittemään.Eilen Mimmi nukkui 4h tunnin päiväunet.Raukka on kovin nuhanen.Kuumetta tai yskää ei ole.



Nyt meillä on jo rieskat nousemassa ja jogurttikakun-ohje kaivettuna esiin.Mies soitti tulevansa kotiin syömään,kun on ajoa tänne päin,niin yllätetään tuoksuilla =) Itse jätän kyllä vaalean leivän ja kakun vähemmälle.Kävin aamulla vaa' assa ja kas, viikossa on paino pudonnut kilolla!! =) Sitä liikuntaa en ole vielä saanut lisättyä,kun on nää hitsin pakkaset..



SOLA:siellä koksissahan mie kävin saarnaa kuulemassa. Itku siinä meinasi tulla ja teki mieli valistaa sitä hoitajaa itseään.Oli meinaan sellanen hieman pullukka-täti ;) Söis vaan itse ohjeittensa mukaan!!



Neitiä harmittaa,joten täytyy mennä keksimään jotain mielekästä tekemistä..No,leipomisesta hän ainakin tykkää..



Tuulia+co

Tavallista levottomampaa oli viime yönä. Nyt on pari viikkoa mennyt yhdellä heräämisellä ja tyttö syönyt vasta kuuden pintaan, mutta viime yönä heräsi jo yhdeltätoista ekaa kertaa, ähelsi kahden ja neljän välillä milloin mitäkin. Sitten otin viereen tissille jo viideltä, kun ilmoitti silloinkin olevansa hereillä. Eikä kyllä vaivautunut nukkumaan yhtään pidempään kaikista yöllisistä touhuista huolimatta, vaan aloitti aamun puoli kasilta iloisena kuin ilmapallo. Mulla vaan oli tosi unihiekkaiset silmät, eikä vieläkään oikein ajatus kulje.



Mitä kautta, Kevätmama, löysit hoitajia?



Olikos täällä taannoin puhetta yksivuotiskuvista... No, meillä yritetään varmasti ensin itse ottaa ja jos se ei tunnu onnistuvan, niin mennään sitten ammattilaisen luo.



Eipä nyt muuta meiltä.

Korvapuustit