Vastasyntyneen sänky?

aluksi kainalossa keskellämme. Oih, se oli ihanaa aikaa. Haikeudella muistelen. :) Sitten, kun raaskimme, siirsimme tytön nukkumaan omaan sänkyynsä. Meillä oli heti käytössä pinnasänky, josta olimme irroittaneet yhden laidan ja sitoneet sängyn sivuvaunuksi omaan sänkyymme. Olimme pienentäneet sänkyä tyynyjen avulla. Ratkaisu oli ainakin meillä oikein toimiva. Tykkäsin imettää pitkälläni ja myöhemmin, kun vaippaa ei tarvinnut vaihtaa öisin, oli homma aikaslailla helppoa, kun saatoin kieriä vauvan sänkyyn häntä imettämään. Usein taisin nukkuakin puoliksi vauvan sivuvaunussa ja puoliksi omassa sängyssämme. Opettelin imettämään samalla kyljelläni maaten molemmista rinnoista. Helppouden kruunasi se, että minulla oli iso pillillinen ja kannellinen vesimuki aina jossakin pinniksen nurkassa odottamassa, jolloin saatoin juoda vettä samalla lasta imettäessäni. Meillä oli onni siinäkin, että lapsemme ei kaivannut röyhtäyttämistä öisin. Aina ei näin helppoa kaikilla ole.



Oli lapsi millainen nukkuja tahansa, tärkeintä minusta onkin yrittää muokata nukkumiskäytänteet mahdollisimman helpoiksi. Sopivilla järjestelyillä ei yöheräilyt vie ihan niin paljon voimia, vaikka tottahan toki homma voimia vie väkisinkin.



Tituliini

vauvalla pinnasänky ja siellä äitiyspakkauslaatikko vuorattuna. Laatikossa oli patja, lakana ja ruskovillan talja. Vauva ei kyllä pitkiä aikoja siellä viihtynyt eli käytännössä vauva on ollut nämä 3,5 kk perhepedissä. Olin myös synn. jälk. niin poikki nousemaan ylös, että pomppiminen kahden sängyn väliä ahdisti ja teki huonoa. Joten vauva on saanut aika lailla olla vieressäni.



Nyt laitoimme laatikon pois ja otimme pinniksen oikeaan käyttöön. Menossa on vauvan totuttelu siihen. Tarkoitus olisi, että ainakin alkuillan nukkuisi siinä. Ja kun yösyötöt vähenevät, voisin kuvitella " palauttavani" vauvan myös syötön jälkeen sinne.



Perhepedissä ollessani vaihtelin puolta n. 1 krt/yössä, en osaa imettää molemmista rinnoista samalla kyljellä kuten joku edellä. Röyhtäytykset jätin pois joskus 2 kk iässä, sitä ennen kyllä nostin ylös röyhylle.



Meidän vaavi ei tykännyt kapalosta - tai siis, kyllä pystyi kapaloimaan, kunhan kädet jäi vapaaksi (ja onko se sitten mikään kapalo enää?). On niin kova huiskimaan käsillään. Nykyään nukkuu vaunuissakin tassu naaman edessä, eli kai se on joku yksilöllinen tapa.

Meidän vajaan 3 viikon ikäinen poika nukkuu äitiyspakkauksen laatikossa, jossa patja, lakana ja peitto (toisinaan lisänä fleece-huopa kapalona). En ehtinyt " vuorata" laatikkoa reunasuojuksilla, kun tuli yllätyslähtö synnärille...vaan hyvin tuo näyttää kelpaavan ilmankin :). Sitten kun ukko ei enää mahdu laatikkoon, nukutetaan pinnasänkyyn, joka sijaitsee makuuhuoneessamme, mutta ei ihan sängyn vieressä. Nyt siis äp-laatikko on siellä sängyssä.



Nukuttamisesta vielä: toisinaan poika nukahtaa itsekseen sänkyyn,välillä taas nukahtaa syötön yhteydessä syliin, josta sitten siirrän omaan sänkyyn. Joskus nukutaan päiväunia samassakin sängyssä, mutta oman sängyn politiikkaan olen pyrkinyt.

Äitiyspakkauslaatikko oli vuorattu ja se oli pinnasängyssä, joka oli vedetty lähelle sänkyäni, jotta poika oli tarvittaessa " käden ulottuvilla" . Kun poika oli muutaman viikon ikäinen, yritin nukuttaa häntä pinnasänkyyn, mutta hän ei millään halunnut nukkua siinä. Niinpä poika nukkui viiden kuukauden ikäiseksi asti vieressäni. Sen jälkeen hän oppi kääntyilemään, joten en enää uskaltanut pitää häntä vieressäni. Onneksi siinä vaiheessa hän ei enää vieroksunut pinnasänkyä vaan nukkui - ja nukkuu edelleenkin - siinä ihan tyytyväisenä. *Haikeana muistelee perhepetiaikaa*

jossa makoili kyljellään tuettuna ahtaasti peiton välissä. tarkoittaa siis sitä, että peitto oli taiteltu kaksin kerroin, ja vauva oli siellä välissä niin että oli pesämäinen kolo. Päivisin vauva nukkui ekat viikot siellä missä minä olin, eli parvekevaunut oli sisällä vielä alussa, ja vauva nukkui myös paljon sylissä. Yöt sitten tosiaan pinniksessä, mutta aamulla saatoin ottaa viekkuun miehen lähdettyä töihin (mies nukkuu tosi sikeästi, eli jos vauva olisi ollut meidän sängyssä en olisi varmaankaan uskaltanut ummistaa silmiäni...)

Nyt kolmen kuukauden iässä tyttö nukahtaa sänkyyn mukisematta, tuntuu että hän melkein ajattelee että ihanaa, oma lämmin pehmeä sänky... Tämä siis toimii meillä hyvin, mutta lapsen ehdoilla kuitenkin ollaan edetty. Eli jos olisi hän olis tosi pahasti protestoinnut omaa sänkyään, niin oltaisiin keksitty jotain muuta :-)

Meillä oli pojulla ekat 2,5kk käytössä mun vanha (30v) rottinkinen ensisänky. Aluksi vuorasin sen valkoisella lakanalla, mutta noin 1,5kk iässä otin sen pois. Olisin halunnut pitää sitä vielä pidempään käytössä, mut poju on liikkuvaa sorttia, et alkoi käydä ahtaaksi. Nyt on nukkunut pinniksessä.



Meillä ei oo voinu edes kuvitella kapaloa pojulle, kova huuto olis alkanu. Poju on luonnonlapsi, käsien ja jalkojen tätyy saada heilua ja liikkua ihan vapaana.



T:nuuskis ja poju 3kk3vkoa

minun vieressäni.Vauvan pinnasänky oli meidän huoneessa sänkymme vieressä, mutta heräsi aina, kun hänet rinnalta siihe siirsin, joten ei tullut mitään. En antanut vastasyntyneelle tuttia, koska halusin pitää sen 2 vkoa, minkä jälkeen kuulema voi tuttia tarjota, jos rinnan imutekniikka ok.

Kun poika alkoi syömään tuttia, laitoin omaan pinnikseen ja heti sen jälkeen siirsimme sängyn omaan huoneeseensa. Tämä oli siis helpompaa tutin kanssa,koska sillä sain pojan rauhoittumaan sänkyynsä. Nukkui siellä mielestäni paremmin omassa rauhassaan.

Mielestäni siis saamanne korisänky on oikein hyvä! Moni sanoo että vauva nukkuu jopa paremmin hiukan pienemmässä/ahtaammassa sängyssä alkuunsa (vrt.kohtuun), moni käyttää myös vaunukoppaa ensiviikkoina. Pinnikessä laitoin aina peiton ympärille " sumppuun" napakasti, jotta olisi turvallinen olo.



Minäkin melkeinpä vannon kapalon nimeen, on se vaan niin hyvä! opettele kunnon kapalointitekniikka, niin siinä teille yksi parhaimmista nukutus-, syöttö- ja vatsavaivanhoitomenetelmä. Meillä toimi lähes poikkeuksetta. Mutta kapaloin vain, kun oli tarvis, en siis säänönmukaisesti,vaan ensisijaisesti nukutin ym. ilman kapaloa.



Onnea viime metreille ja tulevalle vauvalle ja perheelle = )

Meillä on sellainen rottinkinen vauvan koppa lainassa, varmaan samantapainen kuin teilläkin. Vauva on nyt 3kk ja kaikkia mahdollisia sänkyjä mitä talosta löytyy, on kokeiltu ;) Se " koppa" on kätevä, kun mahtuu pienenpäänkin makkariin. Aluksi vuorasin kopan täkeillä pienemmäksi " pesämäiseksi" , jotta vauva tuntisi olonsa turvalliseksi. Välillä siellä nukkui hyvin, toisinaan ei.



Äidin kainalossa uni on tullut parhaiten, mutta mulla on sitten aina niska jökissä, kun nukkuu koko yön samassa asennossa. Ei paljo mahdu liikkumaan, kun mieskin vie niin paljon tilaa:) Imettäminen sujuu kyllä samassa sängyssä mukavasti, kun voi vaan laittaa vauvalle tissin suuhun, eikä tarvi nousta sängystä.



Laitoksella vauva kapaloitiin, kotonakin muutaman kerran on kokeiltu. Yleensä laitan peiton tiiviisti ympärille, en kapaloi.



Nykyään nukkuu pinniksessä omassa huoneessaan alkuyön ja jollen jaksa viedä vauvaa omaan sänkyynsä, kun olen syöttänyt, niin saa jäädä loppuyöksi viereen. Imetän makuultaan.



Vilma ja neiti pian 3kk.

(samanlainen kuin sairaalassa) ja nyt nukkuu kehdossa. Nukutan vauvan äp-makuupussissa.

Harmittaa kun en aikaisemmin tajunnut kapaloida vauvaa. Nykyään on liian iso kapaloon ja ahdistuu, jos yritän kapaloida. Olisi pitänyt heti alusta kapaloida, jotenkin se vaan unohtui. Nyt vauva huitoo öisin niin pirusti ja herää siihen, että haroo ilmaa ja kasvojaan.

Tässä hyvä kapalo. Suosittelen.

http://www.vaippatalo.fi/kauppa/?p=productsList&iCategory=31