Millaista ajattelet elämäsi olevan vuoden kuluttua?

Muuten varmaan suht. samanlaista. Onnellista arkea.

että asumme vastavalmistuneessa omakotitalossamme, käymme töissä ja sitä tavallista onnellista perhe-elämää. Ja jospa meille olisi tulossa vaikka toinen lapsikin jo silloin....

kotiäitinä olen silloinkin. Työtä luulis molemmilla(mulla ja miehellä) olevan ihan riittämiin aamusta iltaan. Mutta luulen silti että ihan hyvin pyyhkii silloinkin.

silloin äippälomalla,, sitä niin toivon.

kaksi nuorimmaista on kanssani kotona, kaksi vanhempaa koulussa, mies on ihana ja elämä onnellista (vaikka kämppä on kamala ja ahdas mutta se on vaan niin pientä!)

Mies on varmaan töissä samassa firmassa, rahaa tulee kovasti, mutta miestä näkee vain viikonloppuisin. Noo, väliaikaista kaikki on vaan... Elämä on kuitenkin ihanaa, vaikka raskasta. :)

mies tekee edelleen varmaan vuorotyötä, ja joka toinen viikko mulla on pitkät ja tylsät illat yksin lasten kanssa. vaivun säännöllisesti epätoivoon arjen askareiden kanssa, esim kaupassa käynti voi olla hankalaa yksi muksu rattaissa ja toinen kantoliinassa, kun autoa ei ole. tai sitten rupean käymään yksin miehen ollessa kotona.



jos esikoinen on vielä vaipoissa (toivottavasti ei ole) niin aika suuri osa mun ajasta menee vaippapyykin kanssa askarteluun. menee joka tapauksessa tietysti kun on pikkuinen vauva talossa.



rahaa mulla on aika vähän käytössä, ja yritän vähistäni säästellä asuntoa varten. sen hankkiminen ei varmaan ole ihan vuoden päästä ajankohtaista.



toivottavasti olen reipastunut ja uskaltautunut mukaan johonkin äiti-lapsi-hommaan. mitään sen parempaa en varmaan vuodenkaan päästä jaksa harrastaa, liikunta tulkoon hyötyliikuntana tavallisista hommista. yritän huolehtia ulkonäöstäni, käydä parturissa jne.