Raamatun tiukat ruokasäädökset

Uskoisinpa ettei suurinosa kristityistä näitä kaikkia säädöksiä noudata, mutta onko jotain tiettyä suuntausta joka on hyvin tarkka tässä?

Hei,

Uudessa Testamentissa nimenomaan kumotaan Vanhan Testamentin ruokasäädökset, joten sen takia kristityt eivät niitä noudata.

Moi



Tutkiskelimpa vaihteeksi Raamattua ja jäin ihmettelemään kuinka ruokasäädöksia onkin noin paljon. Ajattelin herättää tästä keskustelua.



Kiellettyjä ovat mm. sianliha, hepokatit, lokit, tornipöllöt, hiiret...

No linkistä voi lukea lisää ->



http://www.evl.fi/raamattu/1992/3Moos.11.html



Uskoisinpa ettei suurinosa kristityistä näitä kaikkia säädöksiä noudata, mutta onko jotain tiettyä suuntausta joka on hyvin tarkka tässä?

Luku alkaa sanoilla:

1 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen heille:

2 " Puhukaa israelilaisille ja sanokaa: Nämä ovat ne eläimet, joita te saatte syödä kaikista nelijalkaisista eläimistä maan päällä:





Eli Jumala käski antaa nämä käskyt israelilaisille. Siihen aikaan ei ollut sellaista ryhmää kuin kristityt. Kristinusko tuli vasta, kun Jeesus kuoli ristillä meidän ihmisten syntien puolesta. Nämä käskyt on sanottu siis israelilaisille.



Toisaalta niin sanottiin kymmenen käskyäkin. Mikä tässä on ero? Kun fariseukset kyselivät samoja kysymyksiä kuin sinä nyt Aicha_Helsinki, niin niissä puheissa Jeesus viittasi kymmeneen käskyyn. Erityisen selvästi tämä käy vuorisaarnassa, mikä on Matt. 5-7 luvut. Eli Jeesus ilmoitti, että nämä kymmenen käskä ovat ne käskyt, jotka on sanottu myös koko kansakunnalle. Muut käskyt Jumala antoi, koska siihen aikaan ei israelialaisilla ollut hallitsijaa, vaan Jumala oli ainoa hallitsija. Nykyään muun lain säätää maallinen valta.



Sama ongelma tuli esiin myös kun Jeesus oli kuollut. Apostolit pohtivat, mitä tehdä niille, jotka uskovat olematta aiemmin juutalaisia. Muun muassa tämä kohta kertoo siitä, miten apostolit ratkaisivat asian:

Apt. 15:

27 Me lähetämme siis Juudaan ja Silaan, jotka myös suusanalla ilmoittavat teille saman.

28 Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät:

29 että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta. Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin. Jääkää hyvästi!"

30 Niin heidät lähetettiin matkalle, ja he tulivat Antiokiaan; siellä he kutsuivat koolle seurakunnan ja antoivat heille kirjeen.

31 Ja kun he olivat sen lukeneet, iloitsivat he tästä lohdutuksesta.

32 Ja Juudas ja Silas, jotka itsekin olivat profeettoja, kehoittivat veljiä monin sanoin ja vahvistivat heitä.

33 Ja heidän viivyttyään siellä jonkin aikaa veljet laskivat heidät rauhassa palaamaan niiden tykö, jotka olivat heidät lähettäneet.





Tässä sanotaan, että Pyhä Henki on asian ilmoittanut Paavalille. Pyhä Henki on sama kuin Jumala. He saivat siis Jumalalta sen, että juutalaisten käyttäytymissääntöjä ei tarvitse noudattaa.

Siihen aikaan, kun nuo ohjeet annettiin, niille oli hyvät perusteet. Jumala sitä kautta suojeli kansaansa erilaisilta sairauksilta muun muassa...



UT:ssa todella sanotaan myös, ettei ihmistä saastuta se, mikä syödään, vaan se mikä tulee sydämestä: pahat sanat, ajatukset ja teot.

tuhve:

28 Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät:

29 että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta. Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin. Jääkää hyvästi!"

Tarkoittaako tämä että nykyajan kristityt eivät saa syödä verta, siis veri ruokia?

tarkoita, vaan Kristus täytti kaiken lain. Mun mielestäni kyse on jokaisen omastatunnosta ja henkilökohtaisesta suhtautumisesta asiaan. Itse en veriruokia syö mielelläni, mua se ei ole mikään ehdoton juttu. Jollakin saattaa asian suhteen olla herkempi omatunto. Monet kristityt taas syövät veriruokia siinä kuin mitä tahansa muutakin ruokaa. Mutta veriruokien syöminen tai syömättömyys ei ole mikään pelastus- eikä myöskään kuuliaisuusasia. Vai onko joku eri mieltä??? Mielelläni kuulisin? Jehovan todistajathan eivät veriruokia syö.

emmasofi:

tuhve:

28 Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät:

29 että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta. Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin. Jääkää hyvästi!"

Tarkoittaako tämä että nykyajan kristityt eivät saa syödä verta, siis veri ruokia?

Tuossa jo kolmonen vastasikin, että tämä tuskin on pelastuskysymys. Siitä olen samaa mieltä.

Lukioaikaan (jos on jo 25 vuotta aikaa) ystävien kanssa tätä kohtaa pohdittiin paljon. Minä en edes ollut huomannut koko raamatunkohtaa ja olin tyypilliseen tapaani asian suhteen hulda huoleton. Sen sijaan jotkut ilmoittivat vakaasti, että veriruokien syöminen on kielletty ja he eivät verta syö.

Vaikka siis en tästä ottanut asiaa kovin vakavasti, niin kyllä se heidän ehdottomuutensa on jäänyt mieleen. Minusta on siis hyvä ainakin pohtia asiaa aika ajoin, eikä ainakaan syrjäyttää tätä kohtaa olan kohautuksella.

Toisaalta oma miestäni ärsyttää veriset lihat, joita Suomessa myydään. Suomessahan, jos haluaa olla lihansyöjä, on melkeinpä pakko syödä veristä lihaa, vaikka muuten verilettuja ei haluaisikaan syödä. Jos haluaa vältellä verta enemmänkin, niin silloin täytynee syödä kanaa ja kalaa. Meillä ei siis jo miehen takia syödä verilettuja tai muita veriruokia.

Olen siis vuosien myötä joutunut pohtimaan tätä pientä Raamatun kohtaa suunnalta jos toiseltakin. Sattumaako vai Jumalan johdatusta? Toisaalta se on Uudessa Testamentissa, joten sen pitäisi olla voimassa nykypäivän kristityilläkin. Kuitenkaan itse en osaa olla " opetuksessani" ehdoton. En ole mikään Raamatun opettaja, enkä asiantuntija, joten siksi nuo lainausmerkit. Kerron lähinnä sen, mitä ymmärrän Raamatusta.

Se mitä haluan sanoa on se, että kristitty voi lukea tämän kohdan Raamatusta ja miettiä, mitä omatunto siitä sanoo. Jos jollekulle tulee huono omatunto veriruokien syömisestä, vaikka ei tätä kohtaa järjellään ymmärtäisikään, niin eiköhän silloin kannattaisi veriruokia vältellä.

Itse törmään tuohon todella usein, että kysytään, miksi kristityt eivät noudata vanhan testamentin lakeja. On todella yleinen harhaluulo että kaikki vt:n lait koskettaisivat kristittyjä, täälläkin palstalla usein sitä kysellään. Vastasit mielestäni todella hyvin ja tyhjentävästi tärkeään kysymykseen!!

Itse olen saanut opetusta, että nämä rajalliset ruokarajoitukset olisivat itse asiassa olleet ihan käytännön neuvoja ilman teologista ulottuvuutta, sillä seurakunnan alkuaikoina merkittävä osa kristityistä oli juutalaisia: näin oli myös muualla kuin Palestiinassa, sillä mm Paavali aloitti aina saarnansa synagogissa, joita oli miltei joka kaupungissa, minne Paavali retkiään teki.



Juutalaiset olivat usein kristittyinäkin niin kiinni omissa epäpuhtausasioissaan, ettei heidän ollut helppoa edes aterioida samassa tilassa pakanakristittyjen kanssa. Evästyksen tarkoitus oli siis käytännöllinen, kukin tinki jostain ja näin päästiin yhteiseen ehtoollispöytään.



Paavali kuitenkin otti tiukan kannan ruokasäännöksiin, ja opetti, ettei niitä tarvitse noudattaa kuin sen vuoksi, että heikomman veljen omatunto voi tästä kärsiä. Itse syömisellä tai syömättömyydellä ei ole mitään itseisarvoa.



Korinttolaiskirjeen 8 luku valottaa asiaa:



1. Korinttolaiskirje 8



Epäjumalille uhrattu liha



1 Sitten on puhuttava epäjumalille uhratusta lihasta. Meillä kaikilla toki on tästä asiasta tieto. Mutta tieto tekee ylpeäksi, rakkaus sen sijaan rakentaa.

2 Jos joku luulee tietävänsä jotakin, hänellä ei vielä ole oikeaa tietoa.

3 Mutta jos joku rakastaa Jumalaa, hänet Jumala tuntee.

4 Epäjumalille uhratun lihan syömisestä sanon näin: Me tiedämme, ettei epäjumalia ole olemassa, on vain yksi ainoa Jumala.

5 Onhan tosin sekä taivaassa että maan päällä niin sanottuja jumalia, moniakin jumalia ja herroja, mutta

6 meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki lähtöisin, ja hänen luokseen olemme matkalla. Meillä on vain yksi Herra, Jeesus Kristus. Hänen välityksellään on kaikki luotu, niin myös meidät.

7 Mutta kaikilla ei tätä tietoa ole. Tottumuksesta epäjumaliin jotkut lihaa syödessään edelleenkin ajattelevat, että se on epäjumalille uhrattua, ja tämä tahraa heidän epävarman omantuntonsa.

8 Ei ruoka vie meitä lähemmäs Jumalaa. Emme menetä mitään, jos jätämme syömättä, emmekä voita mitään, jos syömme.

9 Pitäkää kuitenkin huoli siitä, ettei tämä teidän vapautenne saa heikkoja kompastumaan.

10 Jos heikko veljesi näkee sinut, jolla on tietoa, aterialla epäjumalan temppelissä, eikö hänen omatuntonsa saa tästä tukea siihen, että hänkin voisi syödä uhrilihaa?

11 Näin sinun tietosi vie tuhoon tuon heikon, oman veljesi, jonka vuoksi Kristus on kuollut.

12 Kun te tällä tavoin teette syntiä veljiänne vastaan ja haavoitatte heidän horjuvaa omaatuntoaan, teette syntiä Kristusta vastaan.

13 Näin ollen: jos ruoka viettelee veljeni syntiin, en ikinä enää syö lihaa, jotta en viettelisi veljeäni.

Raamattu osoittaa, että veri edustaa elämää.



Siksi Jumala sanoi ihmiselle Nooan välityksellä, ettei ihmisten pitäisi syödä verta. (1. Moos. 9:3, 4)

Myöhemmin Jumala teki tästä kiellosta osan Mooseksen lakia. (3. Moos. 17:12; 5. Moos. 12:23)

Kun Laki oli syrjäytetty, Hän neuvoi kristittyjä ¿karttamaan verta¿. Sen vuoksi Jehovan todistajat eivät syö verta eivätkä hyväksy verensiirtoja. He eivät myöskään hyväksy erilaisia kaupallisia verenkäyttötapoja. ¿ Apt. 15:19, 20, 28, 29.



Voimme ymmärtää paremmin, miksi tämä on oikea näkemys, jos tarkastelemme kysymystä: mitä muinaisessa Israelissa tehtiin teurastetun eläimen verelle?



Jumala sanoi israelilaisille, että verta voitiin käyttää uhrina alttarilla. (3. Moos. 17:11)

Ellei eläimen verta käytetty sillä tavalla, se piti vuodattaa maahan. Siten veri tavallaan annettiin takaisin Jumalalle, sillä maa on hänen jalkojensa alusta. ¿ 3. Moos. 17:13, 14; Jes. 66:1.



Jumalan verenkäytön suhteen asettamaa rajoitusta tähdennettiin israelilaisille edelleen sillä, mitä Jumala sanoi heille rasvasta.

Toisin kuin tosi palvojilta vaadittiin ennen Mooseksen lakia ja sen jälkeen, israelilaiset eivät saaneet Mooseksen lain ollessa voimassa syödä rasvaa.

Uhrieläimen rasvaa pidettiin ravitsevimpana eli parhaana osana, ja se voitiin siksi polttaa alttarilla uhriksi Jumalalle. (3. Moos. 3:3¿5, 16)



Tässä suhteessa vallitsi samankaltaisuus siinä, miten Lain alaisuudessa olevat suhtautuivat vereen ja rasvaan ja käyttivät niitä.

Mutta siinä oli myös eroa. Ainakin itsestään kuolleen tai toisen eläimen tappaman eläimen suhteen Jumalan laki sanoi, että rasvaa voitiin käyttää ¿kaikkinaisiin tarpeisiin; mutta älkää sitä syökö¿.

Ymmärrätkö asian ytimen?

Vaikka he eivät voineet syödä verta eivätkä rasvaa, Jumala sanoi, että he voivat käyttää rasvaa muihin kuin uhritarkoituksiin.

Mutta Jumala ei sanonut sitä verestä. Jos verta ei käytetty alttarilla, se oli vuodatettava maahan, sillä siten eläimen elämä palautettiin Elämänantajalle. ¿ 3. Moos. 7:22¿27.



Kristityt eivät ole Mooseksen lain alaisuudessa. (Room. 7:6; Kol. 2:13¿16)

Meitä kuitenkin käsketään nimenomaan ¿karttamaan verta¿. Ja meidän pitäisi kunnioittaa veren pyhyyttä ja ymmärtää, että pelastuksemme on tehty mahdolliseksi Kristuksen veren kautta. (Ef. 1:7; Kol. 1:13, 14, 20)



Me Jehovan Todistajat haluamme toimia Raamatun neuvojen mukaisesti ja siksi emme tosiaan käytä verta missään muodossa.

tekstini oli lainaus Vartiotorni-lehdestämme v.1982.