Te, jotka huudatte, karjutte ja viittävaille käytte käsiksi lapsiinne,
haluan antaa hyvän vinkin:
Menkää lääkäriin, selittäkää paha olonne ja käyttäytymisenne siellä. Saatte mielialalääkkeet. Ainakin citalopraami auttoi minua.
Lääkkeet ovat turvallisia ja tietyissä tilanteessa tarpeellisia. Mitäpä me äidit emme tekisi lastemme hyväksi.
Tehkää se, älkää jatkako raivoamista. Se on lapsille niin paha paikka.
Kommentit (3)
En ole ikinä ymmärtänyt, miksi kotioloissa saisi olla peto.
Sama koskee miehiä. Ei ikinä tulisi mieleeni nimitellä miestäni asiattomasti jostain pikkuriidasta. Ylipäätään en ymmärrä, miksi pitää olla niin ylitunteellinen, ettei pysty hillitsemään itseään. Ja kyllä: olen tunteikas, hermostunkin, mutta en menetä kontrollia!
juuri näin. Mitenkäs lapsi oppii käsittelemään negatiivisia tunteita, jos kotona on vain hissuteltu?
Ihan tervettä on joskus päästää vähän höyryjä pihalle. Siis äänen muodossa, jos mikäään muu ei auta.
Lapsi ansaitsee rauhallisesti, normaalisti käyttäytyvän äidin ja isän.