Lue keskustelun säännöt.
Lapsuudenpelkoja?
20.08.2015 |
Itse pelkäsin yöllä koiran kanssa lenkillä (iltalenkki oli mun homma ja tosi usein se "unohtui" ja saattoi venyä myöhään) kaikkia villieläimiä, ihmissusia, hirviöitä ym. Samalla myös pelkäsin, että perhe oli muuttunut sellaisiksi sillä aikaa kun olin ulkona. Oli pelottavaa. Pelotti olla ulkona, pelotti mennä kotiin. Ja ihan normali perhe olim ei mitään syytä pelätä vanhempia.
Kommentit (5)
Pelkäsin lapsena että isä hakkaa äidin kuoliaaksi ja valvoin useita öitä korva kiinni lattiassa kuunnellen että kuuluuko vanhempien makuuhuoneesta väkivallan ääniä. Ehtisin sitten soittaa hätänumeroon tai mennä väliin. Olin 6-12v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienenä näin omasta sängystä suoraan olohuoneeseen. Joskus tuijotin pimeää olohuonetta niin kauan että erilaisista varjoista muka näin muumien mörön joka lähestyi :D joskus jopa näin unta siitä. Ja kauhia märy sitte. Heh.
Sitteku salkkarit alkoivat pyöriä olikohan se 1999 ja olin tuolloin 9 vuotias niin isä pelotteli mua hampaiden pesun yhteydessä että Tyyne Puustinen asuu meidän saunan lauteiden alla. Pelkäsin aivan älyttömästi käydä yksin pesemässä hampaat ja juoksin aina omaan huoneeseen. Välillä vieläkin pelkään käydä öisin pesuhuoneessa jos olin porukoilla yötä :D olen jo 25 vuotias :D
Ei oo oma pelko mut sopii tähän niin hyvin... Sellanen höpsö lapsen pelko. Sisko pelkäsi kovasti mennä olkkarin ohi vessaan yöllä. Olkkarissa nimittäin vaani rullien päällä oleva televisio jonka virtanapissa kiilui punainen valo. Sisko pelkäsi telkkarin muuttuvan robotiksi.
Eräällä tuttavaperheellä, jossa aikuiset yleensä joivat, kuului musiikin jumputus yläkerran makkariin, kun yritin nukkua. Kuulosti ihan joltain sotamarssilta. Pelkäsin aina sotilaiden piirittävän taloa ja hyökkäävän sisään. Vaikka tiesin, että jumputus johtui musiikista. Mielikuvitus voitti.