Yksinäinen isä
Hemmetti että pännii! Olen 24 vuotias muutaman vuoden ikäisen lapsen isä, ja noin vuosi sitten tuli erottua. Olen yrittänyt yhdistää perhettä takaisin ja nyt viimein olen kyllästynyt naisen välinpitämättömyyteen ja kyvyttömyyteen keskustella ja sopia vakavista asioista. En todellakaan haluaisi viettää mitään sinkkuelämää, mutta onko näin nuorena isänä muuta mahdollisuutta? Kaikki järkevän oloiset naiset karkaavat kun kerron olevani isä ja ymmärtäähän sen. Täytyykö nyt odottaa johonkin neljäänkymppiin asti että joku leski huolii. -Isä 24v
Kommentit (20)
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 23:19"][quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 23:15"][quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 23:11"]No kukaan järkevä ei todellakaan huoli. Ei ole mitään epämiehekkäämpää kuin olla isä toisen naisen lapselle. Ota joku yhäri, niiden ei luulisi olevan nirsoja kun ovat itsekin olleet ahkerampia käyttämään ala- kuin yläpäätään. Muista nyt sitten seuraavaa huoraa pannessasi käyttää kumia, yhdessä turhassa elätissä on rasitetta riittämiin.
[/quote]
En voisi kuvitellakkaan käyväni huorissa, mutta kiitos näkökulmasta. -ap
[/quote]
Huorahan se pentusi äitikin on. Etkös joudu vieläkin maksamaan hintaa kohtalokkaasta panostasi?
[/quote]
kyllä elatusmaksut tulee minulle. Kannattaa muuten siirtää tuo ylimääräinen energia vaikka osoitteeseen ylilauta.org
Pimeitä vastauksia. Tottakai sinut huolitaan, jos olet hyvä ihminen ja mies.
Ei jumpe tätä pahan olon määrää joka av-mammoista kumpuaa :) Neuvon sinua jatkamaan elämää silmät ja sydän avoinna, lapsestasi parhaasi mukaan huolehtien. Se oikea nainen, joka haluaa juuri sinut, juuri sinunlaisenasi pakettina, tulee kyllä vastaan. Jouduin itsekin nielemään ennakkoluuloni, kun mieheni tapasin. Hänellä yksi lapsi ennestään, minä vielä lapseton. Alkuun pelotti, mutta ei sitä maailman parasta miestä voinut heittää menemään, kun näki miten hyvä isä hän lapselleen on (ja tulevaisuudessa meidän lapsillemme) ja miten hyvin hän minua on alusta asti kohdellut. Lopeta ihmeessä tämän paskapalstan lukeminen ja keskity pitämään itsestäsi ja läheisistäsi huolta. Rakkautta elämääsi! :)
T. Nainen 23v
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 23:21"]Missä päin?
[/quote]
Tampere. -ap
Varmasti huolitaan. Mutta paremmt mahdollisuudet on 30 ikää lähenteleviin. Tai sitten yh-äiteihin.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 23:25"]Varmasti huolitaan. Mutta paremmt mahdollisuudet on 30 ikää lähenteleviin. Tai sitten yh-äiteihin.
[/quote]
Kaikella kunnioituksella yksinhuoltaja on aikamoinen kirosana. Vanhemman naisen haluaisinkin, kun ei jaksaisi lapsen kanssa seurustella. -ap
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 23:25"]Varmasti huolitaan. Mutta paremmt mahdollisuudet on 30 ikää lähenteleviin. Tai sitten yh-äiteihin.
[/quote]
Niin miksi yh-äiti ei voisi olla se ensisijainen vaihtoehto? Törkeää jahdata lapsettomia, kun ei pysty enää itse omistautumaan parisuhteeseen samalla tavalla. Jokainen lapseton ansaitsee lapsettoman kumppanin, itseään heikompaan tasoon parisuhdemielessä ajatellen ei kannata tyytyä.
Muakaan ei haittaisi. Jos haluaisit vielä lisääkin lapsia.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 23:29"]Ei mua haittais. N22 Tampere
[/quote]
Miks en ole törmännyt just sinuun! Toisaalta olen myös kalju. Ehkä pelin nimi alkaa kaikille valkenemaan :D -ap
Mitä vikaa kaljussa? Eiks naiset just yleensä tykkää siitä, vai onko se pälvikalju? :D terveisin N29 ja yh, eli sama ongelma täälläkin, ilman kaljua tosin
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 00:05"]Mitä vikaa kaljussa? Eiks naiset just yleensä tykkää siitä, vai onko se pälvikalju? :D terveisin N29 ja yh, eli sama ongelma täälläkin, ilman kaljua tosin
[/quote]
Eikai kukaan leikkaa kaljuksi jos ei ole jotain ongelmaa hiuksien kanssa. Ahkerasti täytyy höyläillä. -ap
Jaa... No mikä vika tukassa? Ja sivusta seuraten vaikuttaa siltä että monet tykkää just kaljuista...
Mä oon 25-vuotias yh Treen läheltä ja mä olen nimenomaan etsinyt miestä, jolla olisi lapsia, mutta tullut siihen tulokseen ettei sellaisia ole. Väärässä olin, kiva kun todistit :)
moi olen kohta 31 vuotias olen isä ja erosin lapseni äitistä, lapseni äiti ei anna minun nähdä lastani ja olen aina kaikkeni yrittänyt että saisi asiat hoidettua asiallisesti ja saada suhteen toimimaan mutta hän ei pysty siihen. Tunnen suurta pahaa oloa siitä koska pidin häntä unelmien naisena ja naisena joka ei ikinä olisi lähteny luotani, ja antaisi minun nähdä lastamme. Kaipaan lastani mielettömästi mutta kaipaan perhettäni myös ja ajattelin että vietän loppu elämän hänen kanssaan mutta toisin kävi olemme useasti eronneet lähinnä siitä syystä että hän ei ole kykenyt elämään kanssani mut olen päättänyt jatkaa elämääni eteen päin ja teen asiat vain lapseni takia, itselläni ei ole hirveästi ystäviä elämässäni muutama ja heilläkin on perhe joten on todella harvoin mahollista nähdä heitä, ja asun toisella paikakunnalla kuin ystäväni minulla on kyllä täällä ystävä kanssa. itse en tiedä mitä tekisin tai mistä löytäisin ystäviä, olen sosiaalinen kyllä mutta todella ujo ja arka kohtaamaan uusia ihmisiä ja en hirveesti pysty luottamaan ihmisiin, kaiken sen jälkee mitä itse olen kokenut elämässä.
Se lapsen äiti, milloin hän muuttui mielestäsi kylmäksi? Minkä ikäinen lapsi? mä olin ite 24v yh äiti( siis oikeesti 24/7 lapsessa kiinni), ja mut iski silloin 21v lapseton nuori mies 💗
Nyt 35v yhteinen lapsi on jo 9vuotta ja mies edelleen hyvin rakas 💗
Tää on just tätä miesten juttuu, mä en oo tehnyt mitään, mutta mun vaimo,/ex on tehnyt sitä ja tätä. Kas kun et vielä narsistiksi sano häntä.
Mutta jos tää pitää paikkaansa niin tunnekeskeinen pariterapia auttaa tutkimusten mukaan yli 70% pareista, riippumatta ongelmien syvyydestä. Suosittelen.
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/tietoa_parisu…
31 yksinäinen isä kirjoitti:
moi olen kohta 31 vuotias olen isä ja erosin lapseni äitistä, lapseni äiti ei anna minun nähdä lastani ja olen aina kaikkeni yrittänyt että saisi asiat hoidettua asiallisesti ja saada suhteen toimimaan mutta hän ei pysty siihen. Tunnen suurta pahaa oloa siitä koska pidin häntä unelmien naisena ja naisena joka ei ikinä olisi lähteny luotani, ja antaisi minun nähdä lastamme. Kaipaan lastani mielettömästi mutta kaipaan perhettäni myös ja ajattelin että vietän loppu elämän hänen kanssaan mutta toisin kävi olemme useasti eronneet lähinnä siitä syystä että hän ei ole kykenyt elämään kanssani mut olen päättänyt jatkaa elämääni eteen päin ja teen asiat vain lapseni takia, itselläni ei ole hirveästi ystäviä elämässäni muutama ja heilläkin on perhe joten on todella harvoin mahollista nähdä heitä, ja asun toisella paikakunnalla kuin ystäväni minulla on kyllä täällä ystävä kanssa. itse en tiedä mitä tekisin tai mistä löytäisin ystäviä, olen sosiaalinen kyllä mutta todella ujo ja arka kohtaamaan uusia ihmisiä ja en hirveesti pysty luottamaan ihmisiin, kaiken sen jälkee mitä itse olen kokenut elämässä.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 23:11"]No kukaan järkevä ei todellakaan huoli. Ei ole mitään epämiehekkäämpää kuin olla isä toisen naisen lapselle. Ota joku yhäri, niiden ei luulisi olevan nirsoja kun ovat itsekin olleet ahkerampia käyttämään ala- kuin yläpäätään. Muista nyt sitten seuraavaa huoraa pannessasi käyttää kumia, yhdessä turhassa elätissä on rasitetta riittämiin.
[/quote]
En voisi kuvitellakkaan käyväni huorissa, mutta kiitos näkökulmasta. -ap