Lue keskustelun säännöt.
Avioparin seuraelämästä
22.05.2015 |
Onko teillä omia ystäviä joiden kanssa käytte ulkona yksin vai seurusteletteko vain muiden avioparien kanssa yhdessä? Miten toimitte juhlissa tai muissa tilaisuuksissa?
Olen itse paljon sosiaalisempi kuin mieheni ja kärsin siitä että mies haluaa vaan olla kotona, ehkä todella harvoin haluaa mennä yksin jonkun oman kaverin kanssa ulos pyöräilemään tai oluelle tai jotain. Juhliin hän ei yleensä suostu ollenkaan eikä ulos muden pariskuntien kanssa, ja jos tulee, olettaa että olen koko ajan hänen vieressään ja että puhumme yhdessä ihmisille joka on hieman ärsyttävää. Ei siis osaa toimia ryhmässä ollenkaan ja ahdistuu. Käyn yleensä siis juhlissa/vanhempainilloissa/ yksin, mikä on ok, mutta on kiusallista selittää jatkuvasti miksi mies ei ole siellä tai ei tullutkaan vaikka lupasi (joskus myös peruu viime hetkellä).
Onko muilla tällaista ja miten toimitte?
Kommentit (10)
Meillä on pitkälti yhteinen kaveripiiri. Kavereita tavataan vaihtuvilla kokoonpanoilla. Omia kavereita tavataan yleensä yksin. Juhliin menee se, joka haluaa ja jaksaa. En tiedä, miksi tästä asiasta pitäisi tehdä ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huvittavaa, että kun ollaan Pariskunta, kaikki sosialiseeraaminen täytyy tapahtua Pariskuntana. Eikä tämä ole vain huvittavaa vaan myös helvetin ärsyttävää ja vahingollisa sinkkujen kannalta. Jos ei kuulu Pariskuntaan, joutuu helposti sivuun.
Samaa mieltä 2. kanssa. Jokaisella on omat tapansa, teidän pitää löytää mikä teille toimii. Meillä toimii erittäin hyvin käydä vaan omien ystävien kanssa ulos. Sun miehelläsi on tosiaan jotain sosiaalista ahdistusta, ja sitä ei paranna isoihin ryhmiin pakottaminen. Kyllä ihmiset vähitellen tottuvat siihen että miehesi ei kuulu kuvioihin ja ei kannata edes pyytää.
Minulla on paljon omia kavereita, miehellä ei ole juurikaan yhtään omia kavereita (ei ehdi nähdä ketään koskaan enää). Yhteisiä kavereita on, mutta ovat lähinnä lähisukulaisia. Kummallakin on suuri suku, useita sisaruksia.
En kestä juhlia yhtään. Tunti, pari menee vielä jotenkuten, mutta sen jälkeen haluan vetäytyä yksinäni johonkin. Olen introvertti. Minulla on hyviä ystäviä, mutten jaksa niitäkään paria tuntia pidempään. Ei johdu heistä, vaan ihan siitä, etten enää henkisesti jaksa. Mies on enemmän seuramies, sellainen jokapaikan pölöttäjä ja viihtyisi tuntikausia missä vain.
Me tavataan omia kavereitamme useimmiten yksin, ellei sitten olla sovittu erikseen että puolisot tulevat mukaan. Isompiin juhliin menemme yleensä yhdessä mutta emme sielläkään nyhjää kylki kyljessä vaan seurustelemme tahoillamme suuren osan iltaa.
Mä olen meistä sosiaalisempi ja mulla on tosi iso kaveripiiri ja vaikka mies mun kavereiden kanssa tuleekin oikein hyvin juttuun, niin silti on kivempaa kaikille että parisuhteesta huolimatta kavereita tulee nähtyä paljon myös ilman puolisoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehellä on joitain sellaisia kavereita, joita näkee yksin. Mulla vähän vähemmän, tai en ainakaan ole yhtä aktiivinen siinä suhteessa. Sitten on kaveripariskuntia, joiden kanssa ollaan pareittain liikkeellä. Ja sitten on näitä isompia illanviettoja, joihin mennään yhdessä, mutta ei olla sidottuja toisen seuraan. Jutellaan niiden ihmisten kanssa, joiden halutaan, joskus yhdessä, joskus erikseen.
Me ei oikeastaan ikinä kaveerata pariskuntana pariskuntien kanssa, suurimmaks osaksi on omat kaveripiirit, joihinkin toisen osapuolen kavereihin tietysti on tutustuttu vuosien varrella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen naimisissa mutta suurin osa kavereista on sinkkuja tai jotain säätöä meneillään. Tehdään normaali juttuja käydäään baareissa leffassa jne.
Mies25
Meillä on joitain yhteisiä kavereita mutta ne on yleensä enemmän jommankumman kavereita joiden kanssa tämä "läheisempi" osapuoli saattaa hengailla yksinkin. Ja sitten niitä jotka ovat vain jommankumman omia joita tavataan yksin.
Juhlissa seurustelemme aikalailla yksin mutta aina välillä käymme tarkistamassa miten toisella menee. Olen myös ollut parisuhteessa jossa toinen oli sellainen kyljessä kyhnääjä, se oli todella kiusallista, minä kun saan paremman yhteyden ihmisiin yksin.
Meillä on omat kaverit, joista on tässä vuosien saatossa tullut yhteisiä kavereita. Mies käy kavereittensa kanssa joskus mökkireissuilla tms. ja minä käyn kavereitteni kanssa. Aika harvoin kyllä. Mieluiten käymme ulkona pariskuntina ja vierailemme ystävillä perheenä.
Mielestäni miehelläsi on oikeus omaan rauhaansa. Jos hän ei halua tulla, niin hän ei halua. Voit kertoa muille, ettei hän ole seuramies ja viihtyy mielummin omissa oloissaan. Kurjaa sinänsä, mutta jos hän ei ollenkaan viihdy juhlissa ja hänen olonsa siellä tekee sinunkin olosi kiusaantuneeksi, niin jätä mies kotiin ja juhli itseksesi. Se on teidän tapanne.