Lue keskustelun säännöt.
AV:n keittiöpsykologit: Miksi olen koukussa minua huonosti kohtelevaan mieheen?
14.05.2015 |
Otsikossa tuo kysymys jo tulikin.
Eli olen seksisuhteessa mieheen, joka juoksuttaa, pompottaa ja nöyryyttää minua minkä ehtii. Mies on antanut minun ymmärtää, että olen vain yksi monista ja eräänlainen lelu ja hauska viihdyke. Silti menen hänen luokseen heti, kun hän vain sormiaan napsauttaa.
Taustatietoa: olen ollut kahdesti pitkässä parisuhteessa tätä seksisuhdetta ennen ja nämä parisuhteet ovat olleet terveitä ja normaaleja, minua on kohdeltu hyvin.
Ihan mielenkiinnosta tätä kysyn ja ihmettelen, kun en tunne ja ymmärrä tässä tapauksessa itseäni ollenkaan. Miksen arvosta itseäni? Miksi minua vetää puoleensa ylimielinen k*sipää? Miksen laita pistettä koko hommalle, vaikka tiedän, että se olisi minulle vain ja ainoastaan oikein ja hyväksi?
Kommentit (29)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Janneko se on asialla ollut? Ei oo iso.
Veikkaan, että olet jollakin tasolla seksuaalinen masokisti ja mies on luontainen sadoalistaja. Kiihotutko noista kyykytystilanteista ja siitä, että kaikki valta suhteessa tuntuu olevan miehellä? Nimenomaan siis "tuntuu olevan", todellisuushan on se, että sinun EI ole pakko totella ja voit päättä koko jutun koska vain haluat.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2015 klo 20:00"]
Veikkaan, että olet jollakin tasolla seksuaalinen masokisti ja mies on luontainen sadoalistaja. Kiihotutko noista kyykytystilanteista ja siitä, että kaikki valta suhteessa tuntuu olevan miehellä? Nimenomaan siis "tuntuu olevan", todellisuushan on se, että sinun EI ole pakko totella ja voit päättä koko jutun koska vain haluat.
[/quote]
Kyllä, kiihotun noista kyykytystilanteista mutta tunnen myös voimakasta vihaa tätä miestä kohtaan. Ja kaikki valta on miehellä, tuntuu etten osaa hallita edes omaa mieltäni kun hän on kuvioissa. Tunnen itseni niin hölmöksi.
Voit olla oikeassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.05.2015 klo 20:02"]
Kerro lisää miehestä?
[/quote]
Mitähän hänestä kertoisin. Mitä haluat tietää? Kolmekymppinen sinkkumies, viimeisin seurustelusuhde ollut kai kymmenisen vuotta sitten. Ei paljoa puhu parisuhdehistoriastaan. Sitoutumishaluton. Pitkä, komea, takuulla haluttu.
Millaista kyykytys on? Jättääkö hän vastaamatta viesreihisi? Odotuttaa? Ylistää ja välillä torjuu? Onko sulla lapsia, entä miehellä? Minkä ikäinen olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkän otsikon perusteella arvaan että kyse on isäsuhteesta.
Oletko saanut aiemmin ihmissuhteissa ilmaista negatiivisia tunteita (eli esim. myös vihaa)? Onko isäsuhde millainen? Muistuttaako mies jotain muuta miestä menneisyydestäsi, ja haluat 'korjata' tilanteen pysyttelemällä huonossa tilanteessa jos tällä kertaa tilanne muuttuisi? Koetko olevasi kilpailuhenkinen ja olet vaativa itseäsi kohtaan, haluat aina 'voittaa'? Toisaalta yhtenä kysymyksenä ajattelin, että onko sinulla hyvä itsetunto mutten oikein hyväitsetuntoista yksilöä osaa kuvitella jäävän tuohon tilanteeseen missään olosuhteissa.
Vain herätteleviä kysymyksiä ajatteluun, ei tarvitse vastata. Joskus jos mitään "syytä" ei löydä täytyy vaan hyväksyä se, että ihminen on epärationaalinen olento ihmissuhteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osoittaako mies minkäänlaista kykyä empatiaan? Käyttääkö paljon päihteitä?
Mäkin roikuin nuorempana suhteessa VARATTUUN mieheen, joka kohteli mua tosi huonosti. Menin suhteesta aivan hajalle ja kaiken lisäksi jollain tasolla haikailen hänen peräänsä, vaikka inhoan häntä. Tästä on jo muutama vuosi ja minulla on jo parempi ihan ikioma mies :(
Voimia ap. Tiedän että se on vaikeaa, mutta sun päästävä irti siitä miehestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkän suhteen jälkeen takerruit häneen, koska et osaa olla yksin? Tarvitset läheisyyttä, etkä tiedä, milloin seuraavaksi voit tavata ketään, jos lemppaat tuon miehen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä et arvosta itseäsi.
JSSAP. Oikeasti.
Riippuvuussuhde toiseen ihmiseen. Teepä tunnelukkotesti skeematerapia.fi-sivulla niin saat vähän alustavaa kartoitusta itsestäsi. Ihan hyvä että osaa tunnistaa omia käyttäytymismalleja. En pidä skeematerapiasivustoa ehdottomana totuutena, mutta skeptikkona tein sen testin ja tulokset osuivat hyvin samoille tiimoille, mitä terapiassa oman terapeuttini kanssa juuri käsittelen.
Yksinkin voi olla ihan hyvä. Jopa parempi. Kauan edellisestä suhteestasi on aikaa?
Odotatko mieheltä palkintoa roikkumisestasi? Unohda. Et tule sitä saamaan. Jos miehen edellisestä suhteesta on 10 vuotta... Mies on yksin seuraavatkin kymmenen. Onko suhteessanne ollut välillä taukoja? Miten usein tapaat häntä? Kenen aloitteesta?
Mitäs pahaa tuossa sitten on? Jotainhan sä siitä saat. Kyllä se itsensä rakastamiseen varmaan liittyy. Tai sen puutteeseen. Et arvosta itseäsi ja tuollainen peilaa siihen.
Vaikka ap jättäisikin miehen, niin ei siihen ketään muutakaan tilalle varmaan tulis.
Itse olen juuri aika äskettäin tajunnut vähän samanlaisen kokemuksen jälkeen, että onnellisuus mun on kaivettava itsestäni. Ja se on ihan helvetin vaikeaa. Tarvitsen siihen tukea, jota antaa mieheni, mutta ei tämä silti helppoa ole. En saa siis onnellisuutta edes mieheltäni (hän ei ole se sadisti).
En tunne onnellisuutta mistään "terveestä" tällä hetkellä, siksi mulle suhteen vaihtokin ois ihan pöllö ajatus (en siis puhu nyt ap:stä) ja ainoana vaihtoehtona tosiaan löytää onnellisuutta näyttäisi olevan tuo sen esiin kaivaminen minusta. Mutta kun vitut mä en eeees jaksa uskoa ikinä minkään niin miksi senkään onnistuvan. Mut aion silti nyt yrittää.
Niinni meinasin sitä vaan, että joskus näiden eteen ei tule muuten kuin pakottamalla itsensä tavallaan tuollaisen paskan suhteen kautta näkemään, että näinhän se on tai jotain.
asiaa täysin sivuava blogi:
http://kaikkikohdallaanko.blogspot.fi/
Kuvaus kaiken vieneestä suhteesta. Mitä jää jäljelle pettämisen ja valheellisuuden jälkeen?