Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Delirium tremens
23.06.2015 |
Taisin tänne jokin aika sitten kirjoittaakin rajusta kuukauden juomaputkestani. Sain sen tuossa muutama päivä sitten viimein itse katki. Eilen oli eka päivä, kun saatoin nousta ylös ja lähteä ihmisten ilmoille, kun oli aika psykologille. Aamu oli koettelemus, mutta päivän mittaan alkoi tuntua yhä paremmalta. Sitten tuli ilta. Jo kahdeksalta tuntui että ihanaa, nyt mennään nukkumaan selvänä ekaa kertaa pitkään aikaan. Ja vielä mitä.
Yhdeksän korvilla aloin kuulla jotain, mikä kuulosti heviltä. Asun baarin vieressä ja ajattelin, että siellä on joku bändi ja kyllä ne aikanaan lopettaa arki-iltana. Mutta sitten aloin ihmetellä, kun biisi oli sama. Eikä se edes ollut mikään biisi, kuin jotain ihme mantraa olisi toisteltu. Matalaa ryminaa, bassoa ja väliin kirkaisuja. Ihmettelin, kun kissani eivät olleet moksiskaan tuosta jytästä. Menin avaamaan eteisen välioven, mutta ääni ei voimistunut. Alkoi ihmetyttää. Palasin sänkyyn ja seuraavaksi alkoi kuulua samanlaista kolinaa, mitä kissani tykkäävät välillä pitää makkarissa (pudottelevat kirjoja, räpläävät kuivaustelinettä yms.) Raotin silmiäni ja siinä ne kisut nukkuivat nätisti vieressä. Äänet vain jatkuivat. Sinnittelin tätä tunnin ennen kuin meni hermot ja otin läppärin, ja laitoin youtubesta pyörimään vanhoja Uusi Päivä jaksoja (joo, tuntuu oudolta, mutta tuommoinen rauhoittaa mua yleensäkin nukkumaan.)
Yritin keskittyä tietokoneen ääneen, mutta jatkuvasti erilaiset huudot ja pölinät vaivasivat. Ne oli semmoista... Hokemista. Samaa sanaa tai lausetta kuului kaiunomaisena äänenä. Lopulta UP:n äänetkin tuntuivat järjettömiltä. Kuulin jossain vaiheessa heidän puhuvan englantia, jossain vaiheessa taas aloin silmäni suljettuani näkemään kuulemani tekstitettynä, paitsi että tekstit eivät olleet mitä niiden piti olla. Sanat olivat periaatteessa normaaleja, mutta jotenkin vääntyneitä ja sitten kuulinkin ne samoin.
Ja muutenkin, aina kun suljin silmäni, näin edessäni tekstiä, tai jotain todella outoja olentoja. Yritin keskittyä kivoihin ajatuksiin, mutta ne ajatukset sumenivat joka kerta tekstin tieltä ja korvani täytti uskomaton huuto. Sydän alkoi takoa ja pelkäsin avata silmiäni, jotten vain näkisi mitään oikeita hallusinaatioita. (Joskus unihalvauksen kanssa teininä on nähty, ei kiva.)
Kerran avasin taas silmäni nähdäkseni, olivatko kissat vielä vieressä. Sitten vilkaisin yhtä julistetta seinälläni ja ikkunasta heijastunut himmeä valoa näytti karmeilta kasvoilta sen pinnalla. Se oli viimeinen vaihe kun uskalsin avata silmäni. Äänet olivat pahimmat valvottajat.
Jossain vaiheessa olin hetkeksi nukahtanut ja aamulla puoli viiden maissa heräsin tokkurassa kuin viiden minuutin päikkäreiltä. Mutta äänet olivat loppuneet, eikä niitä ole tänään enää tullut.
Mitä luulette, oliko tuo juoppohulluutta? Mulla ei koskaan aikaisemmin ole ollut mitään tuon kaltaista. Fyysisiä oireita oli kuitenkin vain vapinaa ja sydämen tykytystä. Voiko sitä esiintyä noin lievänä?
Kommentit (10)
Niin ja on näihin kahteen selvään päivään nyt liittynyt sellaista pientä vainoharhaisuutta, säikkymistä, vapinaa, horjumista ja nyintää. Siis kaula nykii, nukkuessa jalat nykii, kädet nykii. Inhottava tunne. Pitää nyt toivoa, kun sain unilääkkeet tänään, että ensi yö menisi paremmin.
Tänään kun kävin ruokakaupassa tuntui, että reisilihakset yhtäkkiä värisivät jotenkin jännästi ja varmaan porukka ympärilläni luuli, että olen päissäni, kun niin horjahtelin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei toi nyt juoppohulluutta vielä ole, vieroitusoireiden piikkiin menee. Todella epämiellyttävää, ja voi toistua vielä. Itsellä meni noin 4 kk että olo oli normaali, nyt olen raittiina ollut noin 7kk. Suosittelen sinnittelemään, ei sitä juomisen vaikutusta itseen edes kunnolla tajua ennen kuin puoli vuotta on mennyt, siinä vaiheessa asiat vasta alkavat kiinnostaa ja maailma avautuu erilaisena kuin ennen. Pieni jatkuva tylsyys poistuu. Voimakas päihde tuo alkoholi.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 20:11"]
Ei toi nyt juoppohulluutta vielä ole, vieroitusoireiden piikkiin menee. Todella epämiellyttävää, ja voi toistua vielä. Itsellä meni noin 4 kk että olo oli normaali, nyt olen raittiina ollut noin 7kk. Suosittelen sinnittelemään, ei sitä juomisen vaikutusta itseen edes kunnolla tajua ennen kuin puoli vuotta on mennyt, siinä vaiheessa asiat vasta alkavat kiinnostaa ja maailma avautuu erilaisena kuin ennen. Pieni jatkuva tylsyys poistuu. Voimakas päihde tuo alkoholi.
[/quote]
Pakko myöntää, että tiedän. Vaikka nyt itseni vielä pahempaan jamaan olenkin ajanut kuin aikaisemmin, näin niin kuin fyysisesti. 22-vuotiaana mulla nimittäin katkesi alle viikon putki niin, että isä vei mut klinikalle ja sieltä sitten katkolle. Siellä pari päivää, sitten asiakkuus nuorten päihdeklinikalle. 4vk päihdekuntoutus, asiakkuus edelleen, pari intervallia. Silloin meni tosi hyvin. Ja tosi pitkään. Ja tuntui hyvältä. Nyt taas menee päin... Tänään kävin mielenterveystoimiston lekurilla psykologini kanssa ja pohdittiin, että olisi varmaan hyvä päästä taas sinne kuntoutukseen.
Kun siis mulla on tuota mt-ongelma taustaa jo muutaman vuoden takaa. Masennuksena se on mennyt nyt sanotaanko 7 vuotta. Viimeisen vuoden aikana psykologini on alkanut epäillä, että kyse olisi kaksisuuntaisesta mielialahäriöstä (perusteli juuri näillä jaksoilla, jotka on sitten päättyneet ryyppäämiseen). Mutta lääkäri tänään taas oli sitä mieltä, että voisi olla, että mulla on joku persoonallisuushäiriö. Kiva oli siinä istua (just ja just itse kunnossa) lääkärin ja psykologin välissä kun he väittelivät musta.
Isäni sa ideoiman viime kesänä. Se oli hengenvaarallinen tila ja hän oli psykiatrisella suljetulla osastolla lepareissa. Häntä lääkittiin rauhoittavilla ja hän makasi vaipat jalassa patjalla, ranteet sidottuna. Hän ei itse muista tilastaan mitään vielä tänä päivänäkään.
Tila kehittyi, kun hän lopetti dokaamisen ilman loivennusta eli liian nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei varmaan juoppohulluutta kun et tuon pahemmin sekaisin ole, mutta jotain sellaista lievempää harhojen kokemista (ns. pikku-ukkoja tai liskojen yö) joka liittyy juomiseen ja valvomiseen. Mulla myös kerran nuorena tuli ihan vain yhden illan juopottelureissun jälkeen seuraavana päivänä ääniharha kun kävelin yksin kotiin hiljaista tietä. Kuulin ihmisten hälinää ja musiikkia takaani, ja aina kun käännyin katsomaan niin äänet ja musiikki loppuivat ja alkoivat taas uudestaan kun jatkoin matkaa. Creepy.
Jos olosi tuosta huononee niin hakeudu terveysasemalle. Kaikki on mahdollista pitkän putken jälkeen vielä muutaman viikonkin ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olosi tuosta huononee niin hakeudu terveysasemalle. Kaikki on mahdollista pitkän putken jälkeen vielä muutaman viikonkin ajan.
Huutonaurua!
Jos on tullakseen, niin olis tullut jo putken viimeisenä/viimeistää toisena päivänä.
Melkoisia asiantuntijoita täällä.
Unia nyt näkee kuka tahansa, ei siihen viinaa edes tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja on näihin kahteen selvään päivään nyt liittynyt sellaista pientä vainoharhaisuutta, säikkymistä, vapinaa, horjumista ja nyintää. Siis kaula nykii, nukkuessa jalat nykii, kädet nykii. Inhottava tunne. Pitää nyt toivoa, kun sain unilääkkeet tänään, että ensi yö menisi paremmin.
Tänään kun kävin ruokakaupassa tuntui, että reisilihakset yhtäkkiä värisivät jotenkin jännästi ja varmaan porukka ympärilläni luuli, että olen päissäni, kun niin horjahtelin.Ap
Ei ole tuokaan delirium tremens, vaan kuuluu krapulasta seuraaviin vieroitusoireisiin.
Menevät ohi muutamassa päivässä.
Sulla oli paniikkia.
Alue: Aihe vapaa
No mulla ehkä ei tullut pahana tuo kun nimittäin viimeisen n. kolmen päivän juominen oli semmoista, että 2-5 kaljaa, muutaman tunnin torkkuminen ja sama uudestaan1415. Eli siinä loiventui kuitenkin ihan hyvin. Mutta se krapula.. En ole ikinä, _ikinä_ oksentanut samalla tavalla. En siis oksentanut yhtä usein kuin joskus, mutta se rajuus ja kipu... Hyi helvetti. Pelkästään sen tunteen muistaminen saa haluamaan pysyä raittiina.-.-
Ap