Lue keskustelun säännöt.
Kaverisuhteissa ei vastavuoroisuutta
29.06.2015 |
Se olen joka kerta minä, joka matkustaa toiselle paikkakunnalle tapaamaan kaveria. Se olen aina minä, joka ei viitsi valittaa matkan hinnasta, kuten kaverinsa, koska kuvittelee että toinen matkustaa minun luokseni sitten jollain toisella kertaa ja kulut ns. tasaantuvat. Se olen minä, joka laittaa kutsuja lähteä shoppailemaan/kahvilaan/kivaan kesätapahtumaan...eikä niihin vastaa kukaan, ainakaan myöntävästi.
Kuvittelin vähän aikaa sitten löytäneeni tasavertaisen kaverin, koska tämä ihminen puhui tasavertaisuuden puolesta kaverisuhteissa, mutta toisin kävi: olen käynyt hänen paikkakunnallaan nyt neljästi, hän ei ole käynyt luonani kertaakaan. Niinpä kun hän pyysi minut kirpparille lähelle kotiaan, kutsuin hänet kirpparikierrokselle omalle paikkakunnalleni. Vastaus oli, että hänellä tuskin on rahaa lippuun (lippu maksaisi 1,30€ enemmän kuin hänen paikkakuntansa sisäinen bussilippu), joten mennään mielummin joskus toiste. Teki mieli sanoa, että enpä itsekään kylve rahassa näin sairaslomalaisena, mutta totesin sitten että olkoot. En kuitenkaan suostunut lähtemään kirpparille hänen kanssaan enää.
Onko kellään muulla samaa ongelmaa ja kuinka tulette asian kanssa toimeen?
Kommentit (11)
Aloittajaa kiinnostaisi myös. Tuntuu todella raskaalta pitää minkäänlaista itsekunnioitusta yllä, kun samaan aikaan omat kaverit kohtelevat huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka lippu olisikin vain sen 1,30e kalliimpi kuin oman kaupungin lippu, ei se silti tarkoita että siihen varaa olisi. Rahat on mennyt jo siihen oman kaupungin lippuun tai sellaista ei elipäätään ole ollut varaa hankkia.
2, miten on sitten varaa ostaa mitään kirpparilta, jonne hänellä olisi samalla hinku mennä? Tämä tyyppi kun ostaa ihan aina jotain, käytiin missä vaan. ap
On ollut ja itsekin olen miettinyt, mikä tilanteen korjaisi. Tosin olen päätellyt, etten varmaan sitten ole tuollaisille tutuille kovin tärkeä. Pikkuhiljaa tuollaiset tuttavuudet ovat sitten hiipuneet.
Viimeisin tällainen episodi oli, kun vaihdoin työpaikkaa. Samalla vaihdoin yhteystietoja muutaman työkaverin kanssa ja puhuttiin pitävämme yhteyttä. Muutaman kanssa näimme kerran tässä keväällä minun aloitteestani. Joku ei edes vastannut viestiini ja joku toinen kertoi olevansa tosi kiireinen. Ajattelin sitten, että en sen enempää heitä tavoittele eikä heistäkään ole kuulunut mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 17:03"]2, miten on sitten varaa ostaa mitään kirpparilta, jonne hänellä olisi samalla hinku mennä? Tämä tyyppi kun ostaa ihan aina jotain, käytiin missä vaan. ap
[/quote] Niin paljonko se lipun kokonaishinta on? Miksi lähtisi kirppiskierrokselle toiseen kaupunkiin, kun kaikki rahat menisi siihen lippuun?
älä sinäkään mene enää, jos sinun käymiset on yksipuolisia. jos tämä kaverisuhde siitä hiipuu, ettet itse ole aktiivinen niin sitten se hiipuu. etsi parempia kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 17:08"]Tosin olen päätellyt, etten varmaan sitten ole tuollaisille tutuille kovin tärkeä.[/quote]
Näin ajattelen välillä itsekin, mutta toisaalta huomaan, että samat tyypit ovat "vaateliaita" myös muita ystäviään kohtaan, eli vastavuoroisuuden puute ei koske vain mua. Tulee heti mieleen yksi kaveri, jonka vastaus kelle tahansa on, että "en tiedä onko mulla silloin varaa", ja hän reissaa oikeasti aika paljon kauempanakin asuvien tuttujen luona niin, että onnistuu aina saamaan (ilmaisen) kyydin joltakin :D
Kai toiset vaan on röyhkeämpiä, ja sitä voi jatkaa niin kauan kuin aina löytyy joku, joka suostuu joustamaan.
Mulla on nykyisin kaksi sellaista kaveria, joita pidän vastavuoroisina ja reiluina. Ovat varmaan avuliaimpia ja mukavimpia ihmisiä joita tunnen. Toinen asuu eri maassa ja toinen eri paikkakunnalla. Siitä huolimatta heidän kanssaan on helpompi sopia yhteisiä menoja ja kuin ihan lähellä asuviin tuttuihin.
Sitten on tosiaan sellaisia "kavereita", jotka ovat yhteydessä vain kun haluavat jotain. Ja kas kummaa, kun itse ehdotin heille vaikka jotain kivaa tekemistä, eivät välttämättä edes vastanneet viestiin.
Erästäkin tämmöistä hyötyjää olin ollut auttamassa hänen juhliensa järjestämisessä ja hän innoissaan vakuutteli, että tulee koska vain auttamaan minua jos jotain tarvitsen. Koska tapanani ei ole teettää töitä kavereilla, pyysinkin häntä leffaan kanssani. Ei mitään vastausta. Kun soitin perään, tuli valtavaa selitystä kiireistä, kun ei ole viestiinkään ehtinyt vastaamaan ja nytkin on tosi kiire yhden tosi hyvän ystävän luo. Siinähän se tulikin eli minä "kelpasin" hänelle talkooavuksi, mutta seurani ei häntä kiinnostanut.
Tuon jälkeen en enää ollut häneen yhteyksissä. Ikävä kyllä ilmeisesti joillekin ihmisille ei kannata olla avulias. Niitä vastavuoroisia ihmisiä on harvoissa ja sellaisille kannattaa kyllä itsekin olla vähintään yhtä vastavuoroinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli ennen yliopistoa sellasia mukamas kavereita. Ei ne muuta tehnyt kun käytti hyväksi jos oli kämpät tai rahaa tai ei löytänyt muualta seuraa. Olen silti katkeran iloinen, koska nämä entiset "kaverini" on jäänyt kokonaan ilman uusia kavereita, ja minä olen löytänyt erittäin hyviä kavereita. Ja oikeasti, kannattaa mennä tapahtumiin, joissa saattaisi olla sinun mielistäsi porukkaa, koska helposti löydät sitten uusia kavereita.
Mistähän tää muuten johtuu. Samoja kokemuksia, kaveri pyytelee aina käymään mutta vaikea saada häntä mihinkään. Voiko joku tätä harrastava selittää mistä johtuu? Jotkut kaverit enemmänkin varalla?