Pelastiko lapsi suhteenne?

Eli lapsen saaminen, jos nyt jäi epäselväksi jollekkin.

En pelastanut

Kyllä, neljäs. Koska yksi jouduttiin abortoimaan ja mies ei olisi halunnut lisää. Itse tiedän, että en olisi selvinnyt selväpäisenä tuosta ellen olisi saanut vielä sitä yhtä lasta. Onneksi saimme.

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 12:33"]Kyllä, neljäs. Koska yksi jouduttiin abortoimaan ja mies ei olisi halunnut lisää. Itse tiedän, että en olisi selvinnyt selväpäisenä tuosta ellen olisi saanut vielä sitä yhtä lasta. Onneksi saimme.
[/quote]

Eli olitte saamassa neljättä lasta joka abortoitiin? Ja sitten saitte yhden lapsen ja hän oli se neljäs lapsi?

Ei. Ero tuli.

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 12:35"]

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 12:33"]Kyllä, neljäs. Koska yksi jouduttiin abortoimaan ja mies ei olisi halunnut lisää. Itse tiedän, että en olisi selvinnyt selväpäisenä tuosta ellen olisi saanut vielä sitä yhtä lasta. Onneksi saimme. [/quote] Eli olitte saamassa neljättä lasta joka abortoitiin? Ja sitten saitte yhden lapsen ja hän oli se neljäs lapsi?

[/quote] Jep

Lisää!

Kuka on niin naiivi että kuvittelee lapsen pelastavan parisuhteen? Kyllä se parisuhteelle on rasite, vaikka muuten ihana asia onkin :)

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 12:49"]

Kuka on niin naiivi että kuvittelee lapsen pelastavan parisuhteen? Kyllä se parisuhteelle on rasite, vaikka muuten ihana asia onkin :)

[/quote]

Juurikin näin. Rasite se todella on ennemmin kuin pelastus. Meillä on ainakin nykyään vain murto-osa aikaa toisillemme siitä mitä se oli ennen. Toki suhteemme on edelleen hyvä, mutta enemmän "työtä" ja suunnittelua sen hyvänä pitäminen nyt vaatii kuin ennen lasta.

Viides lapsemme pelasti! On kuusi vuotta nuorempi edeltäväänsä. Parisuhde ei taida meillä toimia ilman pikkulapsi vaihettaa.. :/ Nyt tämä iltatähti on neljä vee. Elämä ehkä helpottuu mutta en tiedä mitä tehdään kun lapset on isoja ja ollaan miehen kanssa vain kahden.. Ei me riidellä tai mitään mutta jotenkin ollaan totuttu tai olen itse tottunut näkemään mieheni sellaisena pienten lasten huolehtivana isänä.. Sairasta ehkä mutta minkäs teet..

Lapsi todennäköisesti huonontaa parisuhdetta huomattavasti, ei suinkaan paranna sitä.

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 12:49"]

Kuka on niin naiivi että kuvittelee lapsen pelastavan parisuhteen? Kyllä se parisuhteelle on rasite, vaikka muuten ihana asia onkin :)

[/quote] Mun ei tarvi edes kuvitella, kun tiedän että pelasti. t: 4

Jos parisuhde on heikoissa kantimissa, niin älkää nyt tehkö lapsia siihen siinä toivossa, että tilanne paranee.

Uskon että meidän hetkellisesti huono parisuhteemme johtui vain siitä valtavasta lapsen kaipuusta josta kärsin. Eli lapsen syntymä todellakin pelasti suhteemme ainakin näillä näkymin.

Tavallaan pelasti :). Yhdessä oltiin ennen lasta 5vuotta. Oltiin myrskyisä pariskunta ja riidat olivat hirveitä. Nyt lapsi pakottanut rauhoittumaan. Lapsi on myös molemmille se yhteinen maailman tärkein asia ♡ lapsi nyt 2,5 vuotta.

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 12:59"]

Jos parisuhde on heikoissa kantimissa, niin älkää nyt tehkö lapsia siihen siinä toivossa, että tilanne paranee.

[/quote] Aina ei ole kyse siitäkään. Itsenikin kohdalla oli vaan ne henkiset paineet. Parisuhde sinänsä on ja oli hyvä, se vaan ei olisi kestänyt tuote abortin muistoa. t: 4

Okei.. monia mielipiteitä.
Mun ystävä ja hänen miehensä oli ollu yhdessä 4 vuotta, alkuvuodet meni todella hyvin mut jotenkin loppua kohden joku palo siitä hiipui. Heistä vähän niinku tuntui ettei ollut enää mitää yhteistä.

Ystävä tuli raskaaksi vahingossa siinä kun olivat olleet siis 4 vuotta yhdessä ja toivoa parisuhteelle ei oikein löytynyt, mutta lapsi sitoi heidät jotenkin takaisin yhteen. Nyt lapsi on 5 vuotias ja parisuhde näyttää näin ulkopuolisesta voivan paremmin kun seurustelun alkuaikoina.

Tästä syystä halusin kuulla muiden kokemuksia. Itsekään en ole sen kannalla, että lapsia "hankittaisiin" tarkoituksella suhdetta pelastamaan, mutta tässäkin tapauksessa se oli vahinko ja hyvä vahinko olikin. :)

-ap

vaihtelu ylläpitää suhdetta. Ja lapsi on yksi osatekijä sitä vaihtelua. 

Itse olin naimisissa 20 vuotta ja väitän, että avioliitto loppui kun projektit loppuivat. Mies aina halusi, että tapahtuu. Koko 20 vuotta meillä oli muutos kahden vuoden välein: muutto, ulkomailla asuminen, muutto, lapsi, rakentaminen, lapsi, muutto, ulkomaille.... 

Sitten sanoin, että ei enää lapsia eikä ulkomaita. Minun täytyy alkaa amsaitsemaan eläkettä. Tämä oli avioliittomme kulminaatiopiste. Jos olisin suostunut kolmanteen lapseen, niin liittomme olisi jatkunut.... Kunnes en itse olisi enää jaksanut näitä projekteja ja sitten se olisi loppunut 25 vuoden jälkeen...