En meinaa sopeutua Suomen työ/koulutuselämä ym. maailmaan

Kuntouttava työtoiminta. Ei minkäänlaisia vaatimuksia. Sinne otetaan kaikki työttömät. Saa lisäksi 9e päivä joten kannattaa.

Eikö oppisopimuskoulutus sopisi sinulle?

Kyllä, nykyajan mestari-kisälliasetelma on nimeltään oppisopimuskoulutus. Tosin kukaan ei ota oppiin sinua jos menet möläyttämään, että saatat pienen ajan päästä innostua jostain muusta ja jättää kesken.

Haaveilemasi "jokapaikanhöylä" on ihminen, joka osaa monta asiaa hyvin, ei monta asiaa huonosti kuten sinä sen tekisit. Ei kukaan osta palveluksia ihmiseltä, joka osaa paljon asioita huonosti. Useimmille riittää, että yrittäjä osaa yhden asian hyvin.

[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 17:08"]

Kyllä, nykyajan mestari-kisälliasetelma on nimeltään oppisopimuskoulutus. Tosin kukaan ei ota oppiin sinua jos menet möläyttämään, että saatat pienen ajan päästä innostua jostain muusta ja jättää kesken.

Haaveilemasi "jokapaikanhöylä" on ihminen, joka osaa monta asiaa hyvin, ei monta asiaa huonosti kuten sinä sen tekisit. Ei kukaan osta palveluksia ihmiseltä, joka osaa paljon asioita huonosti. Useimmille riittää, että yrittäjä osaa yhden asian hyvin.

[/quote]

Tarkoitinkin sitä että en kestäisi monta vuotta kestävää koulutusta jos opin asian itse asian lyhyemässä ajassa. Olen tietoinen oppisopimuskoulutuksesta, mutta periaattessa jos saisin jostain paikan niin en niinkään välittäisi hankkia tutkintonimikkeitä, joilla ihmiset täällä Suomessa pelaavat shakkia toistensa kanssa. Eli jos elämäntilanne muuttuu niin pitäisi olla tarpeeksi tilaa vaihtaa tekemään toista työtä joko pysyvästi tai väliaikaisesti. Suomessa ammateissa on se paniikkiloukku että jos ei saakaan töitä (yhdestä) ammatistaan niin on tyhjän päällä. Ammatti ei myöskään aina jousta elämän muuttuessa vaan edessä on kaikesta huolimatta vaihto. Minun ei tarvitse pärjätä täällä Suomessa, mutta haluan vain tuoda esille että systeemi ei aina toimi kaikille.

Minun työpaikassani on muutama kouluttamaton työntekijä. He ovat hyviä siinä mitä tekevät siksi, että ovat pitkäjänteisesti tehneet töitä osaamisensa eteen. Eivät ole loisineet kotona tukien varassa voivottelemassa vaan ensin opetelleet alaansa harrastuksena, sitten perustaneet oman yrityksen ja nyt siis isossa firmassa asiantuntijoina. Kääntöpuoli on se, että osaavat vain sen yhden asian ja muut työntekijät joutuvat ohjaamasn heitä toisissa aivan alkeellisissakin asioissa, jotka he osaisivat jos olisivat hankkineet myös koulutusta.

Joku mainitsi Ruotsin lyhyet koulutukset. Ehkä siinä on syy, miksi esim. suomalaisen sairaanhoitokoulutuksen saanut henkilö työllistyy Ruotsissa milloin tahansa. Se on todella arvostettua osaamista siellä.

Nykyaika vaan sattuu olemaan sellaista, että jokaisen pitää osata asioita vähän laajemmin. Ei riitä, että osaa takoa nauloja, pitää osata myös lukea ja kirjoittaa. Siksi koulutukset kestävät pitempään.

Taidat olla sitä ihmistyyppiä, jolla riittää loputtomasti selityksiä työttömyydelleen. Lopeta se puhuminen ja siirry tekoihin.

Olisiko lisää esimerkkejä ruotsin lyhyistä koulutuksista?

[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 17:46"]

Olisiko lisää esimerkkejä ruotsin lyhyistä koulutuksista?

[/quote]

Ruotsin "lähihoitaja"-koulutus 40 viikkoa. 

up

Multa ei heru sympatiaa. Haluat kävellä ovesta ulos ja heti tekemään jotain. Jos joku pitää sua kädestä kiinni ja antaa henkilökohtaista ja yksilöllistä apua. Saatanan kermaperse.

[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 16:10"]

Multa ei heru sympatiaa. Haluat kävellä ovesta ulos ja heti tekemään jotain. Jos joku pitää sua kädestä kiinni ja antaa henkilökohtaista ja yksilöllistä apua. Saatanan kermaperse.

[/quote]

Onko sinulla joku ongelma minun oppimistyylini kanssa? Ennen vanhaan oli tapana olla oppipoikia ja mestareita. Sellaisesta minä puhuin. Nykyisessä opiskelu tyylissä ei edes ole todellisia todisteita että oppilaat ovat aidosti ymmärtäneet oppimansa kun kukaan ei samalla tapaa seuraa tulosta. Onko sinusta kermaperseilyä että haluaa todella osata sen mitä tekee käytännössä?

Suomessa on paljon pidempiä koulutuksia kuin esim. Ruotsissa. Esim. sosiaalityöntekijän töitä pääsee tekemään 3 vuoden koulutuksella, Suomessa täytyy opiskella 6 vuotta. 

Nykyään kilpailu työpaikoista on niin kovaa, että pitäisi periaatteessa kaiken aikaa olla jotenkin "kilpavarustelemassa" itseään ja kyttäämässä saisiko suhteita. 

Lisäksi suomalainen työelämä on ankeaa, negatiivista, ilotonta, yksinäistä, raskasta ja ennen kaikkea epävarmaa (plus vielä ikärasismikin päälle). Ihmettelen miten nuoret ihmiset tulevat ikinä jaksamaan eläkeikään saakka vaatimusten vain kasvaessa ja eläkkeen ollessa epävarma. 

Kyllä monessa maassa on koulutusasiat ja työnteko paljon järkevämpää ja selkeämpää. Kannattaa miettiä vaikka Pohjoismaita ja Keski-Eurooppaa.

Asun ulkomailla ja kävin joskus työhaastatteluissa Suomessa. Hetken aikaa monen haastattelijan kanssa juteltua tuli tunne: 'Mitä vittua te oikein luulette itsestänne?'

[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 16:16"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 16:10"]

Multa ei heru sympatiaa. Haluat kävellä ovesta ulos ja heti tekemään jotain. Jos joku pitää sua kädestä kiinni ja antaa henkilökohtaista ja yksilöllistä apua. Saatanan kermaperse.

[/quote]

Onko sinulla joku ongelma minun oppimistyylini kanssa? Ennen vanhaan oli tapana olla oppipoikia ja mestareita. Sellaisesta minä puhuin. Nykyisessä opiskelu tyylissä ei edes ole todellisia todisteita että oppilaat ovat aidosti ymmärtäneet oppimansa kun kukaan ei samalla tapaa seuraa tulosta. Onko sinusta kermaperseilyä että haluaa todella osata sen mitä tekee käytännössä?
[/quote]
Juu, se vaatikin ahkeruutta ja yrittelijäisyyttä. Muutettiin työn perässä ja tehtiin pitkää päivää ilman tukiverkkoja. Sulla on 24 vuoden iässä CVssä nolla työpaikkaa. Ja voi hyvänen aika, pää meinaa ihan hajoooo, kun pitää miettiä töitä. Älä inise sun burn outista vaan ala tekee töitä.

Minä olen pudonnut kelkasta jo vuosia sitten. Mun pelastus on vakituinen työ ruokakaupassa. Cv:tä mulla ei ole ikinä ollut, en varmaan osaisi edes tehdä sellaista. Merkonomiksi olen valmistunut 15 vuotta sitten, mutta eipä siitäkään taida olla hyötyä enää, kun muuta työtä katselee. Minuakin ihmetyttää se, että siivoojaksi pitää opiskella kolme vuotta, kaupan kassalla pitää olla vähintään toisen asteen tutkinto ja mielellään pitää osata ainakin viittä eri kieltä. Kaikkea pitää osata, mutta mitään ei opeteta. Alan vaihtaminen ei oikein onnistu, jos on lapsia. Perhettä ei elätetä ja asuntolainaa lyhennetä opintotuella, eikä sitäkään taida enää saada, jos on erehtynyt aiemmin jo opiskelemaan. Kun kerran päätät ollan sairaanhoitaja, niin sitten olet sitä hamaan tappiin asti.

[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 16:21"]

[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 16:16"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 16:10"] Multa ei heru sympatiaa. Haluat kävellä ovesta ulos ja heti tekemään jotain. Jos joku pitää sua kädestä kiinni ja antaa henkilökohtaista ja yksilöllistä apua. Saatanan kermaperse. [/quote] Onko sinulla joku ongelma minun oppimistyylini kanssa? Ennen vanhaan oli tapana olla oppipoikia ja mestareita. Sellaisesta minä puhuin. Nykyisessä opiskelu tyylissä ei edes ole todellisia todisteita että oppilaat ovat aidosti ymmärtäneet oppimansa kun kukaan ei samalla tapaa seuraa tulosta. Onko sinusta kermaperseilyä että haluaa todella osata sen mitä tekee käytännössä? [/quote] Juu, se vaatikin ahkeruutta ja yrittelijäisyyttä. Muutettiin työn perässä ja tehtiin pitkää päivää ilman tukiverkkoja. Sulla on 24 vuoden iässä CVssä nolla työpaikkaa. Ja voi hyvänen aika, pää meinaa ihan hajoooo, kun pitää miettiä töitä. Älä inise sun burn outista vaan ala tekee töitä.

[/quote]

Niin että mitä töitä? Kun kaikki vaatii koulutuksen ja minä en ihmisenä sopeudu tekemään kiinteästi vain yhtä työtä, vaan kuten aloituksessa sanoin, niin itseni tuntien, saatan jopa kesken koulutuksen kiinnostua jostain muusta. Siksi olin miettinyt yrittäjyyttä. Ja nopealla oppimisella tarkoitan sitä että varmaan oppisin montakin "ammattia" (en tarvitse nimikkeitä, riittää että osaan työn) lyhyessä ajassa ja vaihtelisin niiden välillä elämäntilanteen ym. mukaan. Kyllä minä voin muuttaa pois Suomesta, mutta tässä minä nimenomaan pohdinkin että minnepäin kannattaisi lähteä. Että kiitos että otit osaa keskusteluun.

[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 16:31"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 16:21"]

[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 16:16"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 16:10"] Multa ei heru sympatiaa. Haluat kävellä ovesta ulos ja heti tekemään jotain. Jos joku pitää sua kädestä kiinni ja antaa henkilökohtaista ja yksilöllistä apua. Saatanan kermaperse. [/quote] Onko sinulla joku ongelma minun oppimistyylini kanssa? Ennen vanhaan oli tapana olla oppipoikia ja mestareita. Sellaisesta minä puhuin. Nykyisessä opiskelu tyylissä ei edes ole todellisia todisteita että oppilaat ovat aidosti ymmärtäneet oppimansa kun kukaan ei samalla tapaa seuraa tulosta. Onko sinusta kermaperseilyä että haluaa todella osata sen mitä tekee käytännössä? [/quote] Juu, se vaatikin ahkeruutta ja yrittelijäisyyttä. Muutettiin työn perässä ja tehtiin pitkää päivää ilman tukiverkkoja. Sulla on 24 vuoden iässä CVssä nolla työpaikkaa. Ja voi hyvänen aika, pää meinaa ihan hajoooo, kun pitää miettiä töitä. Älä inise sun burn outista vaan ala tekee töitä.

[/quote]

Niin että mitä töitä? Kun kaikki vaatii koulutuksen ja minä en ihmisenä sopeudu tekemään kiinteästi vain yhtä työtä, vaan kuten aloituksessa sanoin, niin itseni tuntien, saatan jopa kesken koulutuksen kiinnostua jostain muusta. Siksi olin miettinyt yrittäjyyttä. Ja nopealla oppimisella tarkoitan sitä että varmaan oppisin montakin "ammattia" (en tarvitse nimikkeitä, riittää että osaan työn) lyhyessä ajassa ja vaihtelisin niiden välillä elämäntilanteen ym. mukaan. Kyllä minä voin muuttaa pois Suomesta, mutta tässä minä nimenomaan pohdinkin että minnepäin kannattaisi lähteä. Että kiitos että otit osaa keskusteluun.
[/quote]
Mäkkäri, tarjoilija, tiskaaja, jäätelön myynti. Siinä on mitä itse tein 18v asti. Tolla kokemuksella sain vaatekaupasta osa-aika töitä jotka johti vakipestiin. Siitä sitten siirryin parempaan paikkaan. Jos et vieläkään ole saanut yhtäkään työpaikkaa, miten kuvittelit pärjääväsi ulkomailla?

[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 16:28"]

Minä olen pudonnut kelkasta jo vuosia sitten. Mun pelastus on vakituinen työ ruokakaupassa. Cv:tä mulla ei ole ikinä ollut, en varmaan osaisi edes tehdä sellaista. Merkonomiksi olen valmistunut 15 vuotta sitten, mutta eipä siitäkään taida olla hyötyä enää, kun muuta työtä katselee. Minuakin ihmetyttää se, että siivoojaksi pitää opiskella kolme vuotta, kaupan kassalla pitää olla vähintään toisen asteen tutkinto ja mielellään pitää osata ainakin viittä eri kieltä. Kaikkea pitää osata, mutta mitään ei opeteta. Alan vaihtaminen ei oikein onnistu, jos on lapsia. Perhettä ei elätetä ja asuntolainaa lyhennetä opintotuella, eikä sitäkään taida enää saada, jos on erehtynyt aiemmin jo opiskelemaan. Kun kerran päätät ollan sairaanhoitaja, niin sitten olet sitä hamaan tappiin asti.

[/quote]Sun kannattaa googlata koulutusrahasto. Kyllä Suomessa järjestetään vaikka mitä koulutuksia aikuisoppilaitoksissa. Tutustu asiaan, niin huomaat että alanvaihto onnistuu tuosta vain nips naps!

Älä huoli, mä kouluttauduin ammattiin alalle jolla on aika hyvin työpaikkoja. Mutta en saa töitä koska mulla ei ole alan työkokemusta vaikka koulutus onkin. Eli turhaan kouluttauduin kun lopputulos on sama kuin jos ei olisi alan koulutusta: töitä ei saa. Mitäs virkaa sillä koulutuksella sitten on ylipäätään.

Lopetetaan saman tien kaikki ammattiin kouluttamiset sitten kun firmojen asenne on, että ihminen ei osaa mitään jos sillä on alan koulutus muttei työkokemusta.