Olenko lian nirso ja tuomitseva

olen parikymppinen sinkkunainen. En onnistu löytämään itselleni mieluisaa miestä. Ei sillä etteikö näitä suhteenpoikasia, ihastuksia ja vaikka mitä ei olisi, vaan tuntuu että vedän puoleeni yhtä tiettyä tyyppiä, mikä ajaa minut hulluksi. Jostain syystä minuun ihastuu aina masentuneet, ahdistuneet ja jopa vähän vajaat miehet. Enkä tarkoita haukkua näitä joilla on masennusta, vaan olen itsekin omaa paskapeltoa kyntänyt ja jopa seurustellut skitsofreenikon kanssa. Haluaisin vaan tavata omanhenkisen ihmisen joka on huumorintajuinen ja samalla tavalla ulospäinsuuntautunut kuin minä itse. Olen antanut viimeisen vuoden aikana kolmelle miehelle pakit, koska en vain saa tunteita heräämään jos mies on niin arka että treffeillä ei voi edes kävellä vieressä, tai yhden tapaamisen jälkeen pitäisi alkaa jo seurustella, suunittella häät ja käydä tulevan anopin hyväksyttävänä. En halua olla masentuneen / aran miehen pikaratkaisu ja ryhtyä parisuhteeseen jossa olen jumissa kun kumppani ahdistuu jo pelkästä kauppareissusta.

Olenko liian nirso? Onko muita jotka vetävät tiettyä tyyppiä luokseen kuin valo kärpäsiä?