Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tunnistaako väärän miehen siitä, että keskustelu takkuilee?
21.03.2015 |
En ole koskaan seurustellut todella vakavasti (olen vasta 24-vuotias), mutta deittailen melko paljon nykyään. Nytkin uutta mukavaa miestä. Olen alkanut ajattelemaan, että pitäisikö osata päätellä ettei jutusta tule mitään, jos ekoilla treffeilläkään ei tapahdu sitä maagista synkkaamista, että juttu vain lentää, aika rientää huomaamatta ohi ja hiljaisia hetkiä ei tule?
En ole koskaan kokenut mitään tuollaista miesten kanssa, vain hyvien ystävieni. Kenenkään miehen kanssa ei ole ollut niin paljon yhteistä, että hiljaisia ja vähän vaikeita hetkiä ei tulisi. Ja sitten yrittää keksiä jotain väkinäistä puheenaihetta, hetken aikaa juttelu on vähän vaivalloista, mutta yleensä se siitä taas lähtee... Tällaisia ovat kokemukseni olleet aina. Joskaan ei niitä kokemuksia aivan hurjia määriä ole. Tapailut ovat loppuneet yleensä vähän itsestään, jotkin toki kestäneet kuukausia, jopa melkein vuoden tapailin erästä miestä. Joku ehkä olisi sanonut sitä jo seurusteluksi, mutta itse en oikein sitä sellaiseksi laske.
Kertokaa kokemuksianne te, joilla on enemmän kokemusta miehistä ja parisuhteista!
Kommentit (7)
Juokaa ja pankaa niin siitähän sen näkee synkkaako. Huvittaa näin vähän vanhempana tätinä tuo että Keskustelulla on valtava painoarvo. Mitäs jos tekisitte jotain yhdessä. Ei kaikki miehet eteenkään ole valtavan hyviä keskustelijoita vaikka kuinka hyviä miehiä olisivatkin. Jotain vähän luontevampaa ja rennompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä nyt on kenellekin tärkeää - kyllä minulle on aina ollut hyvin olennaista että miesystävien kanssa juttu luista kuin itsekseen. En kai ole niin seksuaalinen että pelkällä intohimolla jaksaisin vuosien ja vuosikymmenten suhdetta, jos ei ole mielenkiintoisia keskusteluja. Toisaalta minulla on hyvä ystävä joka on aina lokeroinut elämänsä toisin: hänellä on mieheensä lähinnä romanttis-seksuaalinen suhde (+ vanhemmuus) ja sitten naispuolisia kavereita täyttämään keskustelutarpeet.
En edes odota, että parilla ekalla kerralla juttu muistaisi täydellisesti, mutta jotakin siinä pitää olla kuitenkin. Jonkunlainen kemia pitää tuntua ja olo, että ei malta jättää sitä siihen kertaan. Katsekontakti on tärkeä ja elekieli, jos näissä menee vikaan niin se on siinä ja uusintaa ei tule.
[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 21:49"]
En edes odota, että parilla ekalla kerralla juttu muistaisi täydellisesti, mutta jotakin siinä pitää olla kuitenkin. Jonkunlainen kemia pitää tuntua ja olo, että ei malta jättää sitä siihen kertaan. Katsekontakti on tärkeä ja elekieli, jos näissä menee vikaan niin se on siinä ja uusintaa ei tule.
[/quote]äh, että juttu luistaisi, ei muistaisi..
[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 21:49"]
En edes odota, että parilla ekalla kerralla juttu muistaisi täydellisesti, mutta jotakin siinä pitää olla kuitenkin. Jonkunlainen kemia pitää tuntua ja olo, että ei malta jättää sitä siihen kertaan. Katsekontakti on tärkeä ja elekieli, jos näissä menee vikaan niin se on siinä ja uusintaa ei tule.
[/quote]
Ehkä en ole tarpeeksi tuntenut sitä kemiaakaan, tai sitten en vain kykene tuntemaan sellaista... Useinkin on tullut olo, että on ihan mukava tavata uudestaan, mutta koskaan en ole mitenkään hullaantunut ja jäänyt malttamattomana odottamaan jatkoa...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama ongelma täällä. Suurimmat ihastukset ja näistä seuranneet tapailut ovat olleet miesten kanssa, jotka olen tavannut töissä. Ollaan juteltu ihan tavallisesti aluksi ja tästä sitten tunteet syttyneet...Toki olen vasta 24-vuotias myöskin, mutta se, että tapaan vieraan miehen treffeillä ei tunnu itselleni oikealta tavalta löytää ketään. Jotenkin väkinäistä ja kestää monta kertaa (n. 5), että pystyy varmuudella sanomaan että kannattaako jatkaa vaiko ei jos kyseessä on kuitenkin ihan ok mies :/
Alue: Aihe vapaa
Ei mielestäni. Varsinkaan heti alussa, jos toista ei kunnolla edes tunne. kun toisen oppii tuntemaan, löytyy puheenaiheitakin lisää. Eivätkä kaikki pariskunnat koko aikaa toisilleen höpötä, ei aina voi olla puhuttavaa!