muuttaisitko espanjaan...

Olemme ennenkin muuttaneet miehen työkomennuksien takia. Nyt luulne, että tämä on viimeinen kerta. Esikoinen oli neljä, kun tulimme tänne ja se ensimmäinen vuosi on vietävän vaikea, kun ummikkosuomalaisen pisti ranskalaiseen kouluun. Eli ihan pariksi vuodeksi en enää suostu lähtemään.



Sinun kirjoituksesi perusteella voin ennustaa, että ensimmäinen vuosi tulee olemaan sinulle helvettiä. Mutta sitten elämä helpottaa, jos ei ole kamalan sukurakas.



Mitä kysymykseesi tulee, niin vastaan, etten lähtisi Espanjaan. En pidä espanjalaisista, enkä usko, että sinne sopeutuisin.

Muuttaisin oikeastaan mihin tahansa länsimaahan, jos tilaisuus sattuisi. Nykyinen kotimaa alkaakin jo kyllästyttää :)

Työpaikan pitäisi olla varma ja ei vain joksikin aikaa vaan pysyvästi, niin pitkäksi aikaa kun haluaa siellä olla.



Palkan pitäisi olla riittävä, että asuntoa Suomessa ei tarvitsisi myydä vaan esim. vuokraaminen tulisi kysymykseen jotta olisi paikka johon palata jos Espanjassa ei viihtyisikään.



Ja suunnitelman pitäisi muutenkin olla selkeämpi. Mihin, kuinka pitkäksi aikaa, molemmat vai vaan toinen töihin, mihin töihin ja minkälaisella palkalla ja työehdoilla jne.



Kyllä maailmalla asuessa, vaikka kiva onkin, on niin monta asiaa pohdittavana ja ongelmaa ratkottavana, että perusjutut pitää olla pilkun tarkasti selvillä ja suunnitelma kirkkaana mielessä että kannattaa matkaan lähteä.

nro 5 kirjotti hyvin.



Itse olen aika ummikkona lähtenyt ulkomaille, mies kyllä oli tukena ja osasi kielen. yksin en ehkä olisi uskaltanutkaan lähtä. Kyllä alkuun voi olla ressaavaa järjestää kaikki paperi asiat, mutta toisaalta vois olla hyvin mielenkiintoinen matka teillä. Ehkä kokeilisin.:)