Lapseton, jos siskosi/veljesi ei pystyisi huolehtimaan lapsestaan

Jos olisin ihan viimeinen oljenkorsi, eli suvussa ei olisi ketään muuta, niin tottakai.

Eiköhän siellä kuitenkin ole aika monta sisarusta ja veljeä kummankin vanhemman puolella,jotka voisivat auttaa.

En. Kyllä sossut hoitaa.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 15:45"]Tottakai. Niin on sovittukin, että jos molemmat vanhemmat kuolee esim auto-onnettomuudessa, teen kaikkeni saadakseni lapset hoitooni. Lapsiahan ei voi testamentata, sossut kai päättävät viimekädessä kuka lapset saa.
[/quote]
Yli 12v nuori saa itsekin vaikuttaa päätökseen. Nuoremmilta lapsilta ei kysytä.

Ottaisin. Kyllä meillä kaikille viinaa riittää!

En ottaisi. On liian pieni.

Ilman muuta alkaisin. Sisarusteni lapset on mulle ihan yhtä rakkaita kuin omat.

Alkaisin, yhtään epäröimättä.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 17:25"]Ilman muuta alkaisin. Sisarusteni lapset on mulle ihan yhtä rakkaita kuin omat.
[/quote]

Kysymys oli lapsettomille?

En alkaisi. En halua olla sijaisvanhempi sen enempää kuin vanhempikaan.

Alkaisin. Siskon kanssa ollaan asiasta joskus jopa puhuttu. 
Lapsia on kolme (2v, 8v ja 10v) ja isommat onneksi jo osaavat tehdä itsekseen asioita. Pienemmän kanssa toki joutuisi näkemään enemmän "vaivaa".
Omia lapsia en missään nimessä halua, mutta en ikinä voisi hylätä niitä lapsia. 

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 17:35"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 17:25"]Ilman muuta alkaisin. Sisarusteni lapset on mulle ihan yhtä rakkaita kuin omat. [/quote] Kysymys oli lapsettomille?

[/quote]

Niin, siis tarkoitin että ne ovat mulle niin rakkaita kuin olisivat omiani. Itselläni ei ole lapsia.

Näistä vastauksista ovat ihania sekä ne, joissa luvataan lapsista huolehtia että ne joissa vastaaja tiedostaa ettei hänestä ole hommaan. On ihan oikein, että suvusta sellainen, joka oikeasti on halukas ja valmis alkaa sijaisvanhemmaksi tarpeen tullen. Väkisin ja vastahakoisesti ei kannata. t. sijaisäiti/isoäiti

Totta kai alkaisin. Ottaisin heidät luoksemme, vaikka heidän sitten pitäisikin jakaa yksi huone kolmen kesken, koska kotimme on paljon pienempi kuin heidän. Ovathan he lihaani ja vertani. Mieheni sukulaislapset ottaisin vain pitkin hampain, sen verran kusipäisiä esiteinipoikia ovat.

Ehdottomasti.

Kenelläkään sisaruksella ei ole vielä lapsia mutta ottaisin.

En alkaisi, suvusta löytyy parempia vanhempia. Joissain asioissa olisin ehkä hyvä sijaisvanhempi, mutta kokonaisuudessa lapsen paras olisi, että koti löytyisi muualta.

Alkaisin. En kestäisi jos joutuisivat joidenkin tuntemattomien käsiin.

Alkaisin. Sen verran kiintynyt olen sisarusten lapsiin.

En alkaisi. Onneksi meidän suvusta löytyisi parempiakin sijaisvanhempia kuin minä.

Alkaisin tietysti molempien veljieni lapsille. Toinen veljeni ja hänen lapsensa ovat jääneet vähän etäisiksi, mutta joka kerta kun nähdään (2krt vuodessa) muistan aina miten paljon niitäkin lapsia rakastan.