Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
sama salarakas vuodesta toiseen
13.03.2015 |
Ollaan oltu miehen kanssa yhdessä noin 10 vuotta. Jo n. 8 vuotta sitten, reilu vuosi sen jälkeen kun oltiin menty naimisiin, mies jäi kiinni pettämisestä. Oli tutustunut siihen toiseen naiseen töissä ja suhdetta oli jatkunut jo vuoden ajan. Jätettiin jo erohakemus, mutta päädyttiin sitten palaamaan yhteen. Mies sanoi suhteen olleen vain seksisuhde ja hänellä jonkinlaista sitoutuniskammoa/paniikkia naimisiinmenon jälkeen. Tuolloin me käsiteltiin asiaa ja puhuttiin ja uskon että oltiin molemmat sitä mieltä, että halutaan edelleen jatkaa yhdessä. Kaikki tuntuikin menevän hyvin, oikeasti, tunnen kyllä mieheni ja näin hänessä selvän eron siihen aikaan kun suhde oli meneillään. Ei enää kännykän räpläämistä/piilottelua, poissaolevuutta, kylmyyttä. Jossain vaiheessa, jo muutama vuosi sitten, tuo entinen salarakas ilmestyi mieheni fb-kavereihin. Miehen mukaan olivat työjuttujen takia kavereita, eivätkä oikeastaan pitäneet edes yhteyttä. Mun fb-stalkkauksen perusteella nainen oli tahollaan parisuhteessa, joten päätin luottaa mieheen. Oikeasti on jo kuitenkin vuosia tuntunut että meidän suhteessa on kaikki hyvin. Mutta eipä ilmeisesti olekaa: olin pari viikkoa sitten kipeänä kotona ja tietokoneella. Miehen fb oli jäänyt auki ja olin sen verran utelias, että menin hänen viestihistoriaa katsomaan. Sieltähän löytyikin vuosien ajalta viestejä tuon entisen ja ilmeisesti nykyisenkin salarakkaan kanssa. Välillä oli pitkiäkin taukoja, mutta sitten taas oli sellaisia kuukausien kiihkeämmän viestittelyn jaksoja. Tätä on siis jatkunut ainakin neljä vuotta! Osa viesteistä oli tosi seksuaalisia ja osa taas sellasia että puhuttiin tunteista ja kummankin parisuhteista. Nainekin on siis naimisissa. Kaiken huipuksi he ovat näiden vuosien aikana nähneet tosiaan, eivät usein mutta ainakin kerran pari vuodessa. Olen varmasti maailman tyhmin, kun en ole miehestä tajunnut mitään. En ole puhunut miehelle vielä mitään, mutta eropäätös on kypsynyt. Tietenkin, eihän tollasta voi hyväksyä. Pahimmalta tuntuu se, että kai miehellä on jotain tunteita sitä toista kohtaan, ei kai tollainen muuten jatkuisi vuosia. Onko kellään muulla kokemusta tällaisesta?
Kommentit (26)
Ahdistaa edelleen. Puhuin miehen kanssa, mies keskittyi lähinnä olemaan vihainen vakoilustani ja sen jälkeen olemaan hiljaa. Ei kuulemma pysty puhumaan/selittämään!? Vähät selitykset ovat tasoa "se vain tapahtui", "ei sillä ole merkitystä", "sun kanssa mä kuitenkin olen". Miten monen vuoden suhteella ei muka ole merkitystä? Kun sille naiselle on selkeesti myös pystynyt puhumaan, myös meidän suhteesta yksityisiä asioita. En ymmärrä enkä jaksa.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sillä oikeasti olekaan merkitystä, usko pois. Minäkin viestittelin pari vuotta yhden ihmisen kanssa vain hankkiakseni jännitystä elämään.
Mä en vaan ymmärrä, miten sillä ei ole merkitystä. Jos kyseessä olisi vain viestittely ja flirtti, niin ymmärtäisin. Jopa merkityksettömän pelkän seksisuhteen EHKÄ. (vaikka oksettaa kyllä nyt ajatuskin siitä, että mies on noin vaan käynyt panemassa toista) Mutta kun olivat kirjoitelleet ihan oikeista asioistakin. Ja jotenkin se, että se on se on se sama ämmä vuodesta toiseen.
Nyt mies on pyydellyt anteeksi eikä kuulemma halua menettää mua. Ikinä ei ole halunnut erota. Mutta voiko tollaseen luottaa. Tuntuu etten tunne miestä enää yhtään.
-ap
Ei voi luottaa. Tuo salasuhde jatkuu edelleen, jos jatkat liitossa. Paremmin asia pitäisi käsitellä eikä taida siltikään olla helppoa antaa anteeksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.03.2015 klo 15:55"]Mä en vaan ymmärrä, miten sillä ei ole merkitystä. Jos kyseessä olisi vain viestittely ja flirtti, niin ymmärtäisin. Jopa merkityksettömän pelkän seksisuhteen EHKÄ. (vaikka oksettaa kyllä nyt ajatuskin siitä, että mies on noin vaan käynyt panemassa toista) Mutta kun olivat kirjoitelleet ihan oikeista asioistakin. Ja jotenkin se, että se on se on se sama ämmä vuodesta toiseen.
Nyt mies on pyydellyt anteeksi eikä kuulemma halua menettää mua. Ikinä ei ole halunnut erota. Mutta voiko tollaseen luottaa. Tuntuu etten tunne miestä enää yhtään.
-ap
[/quote] ei tietenkään voi luottaa
Mä ymmärrän miestäsi. Mulla on jo kymmenen vuotta ollut vastaavantyyppinen suhde yhteen mieheen. Me nähdään muutaman kerran vuodessa, ja välillä on pitkiäkin taukoja, ettei olla yhteydessä. Hän on mun henkireikäni ja päiväunieni kohde, pieni ilo arjen keskellä. Seksiä ei ole.
Silti mä rakastan mun miestä enkä jättäisi häntä ikinä. Ihan varmasti tää kuvio loukkaisi häntä enkä mä tätä pystyisi edes selittämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.03.2015 klo 16:11"]Mä ymmärrän miestäsi. Mulla on jo kymmenen vuotta ollut vastaavantyyppinen suhde yhteen mieheen. Me nähdään muutaman kerran vuodessa, ja välillä on pitkiäkin taukoja, ettei olla yhteydessä. Hän on mun henkireikäni ja päiväunieni kohde, pieni ilo arjen keskellä. Seksiä ei ole.
Silti mä rakastan mun miestä enkä jättäisi häntä ikinä. Ihan varmasti tää kuvio loukkaisi häntä enkä mä tätä pystyisi edes selittämään.
[/quote]
Toivottavasti jäät kiinni ja miehesi jättää sinut. Olet uskoton
Olen kokenut tuollaisen suhteen, sitä kesti peräti 6 vuotta.
Meille tärkeintä oli se yhteenkuuluvuuden tunne vaikkei koskaan yhteiselämää suunniteltukaan. Olimme vain toistemme puolikkaat ja meillä oli ihan mieletön kemia. Silti rakastelimme vain 6 kertaa näiden vuosien aikana. Jossain vaiheessa mies olisi ollut valmis aloittamaan kaiken alusta mun kanssani mutta sitten velvollisuus meni edelle ja hyvä niin. Hän koki että vaimonsa on "herkkä" ja avuton (mitä ei todellakaan ole mutta tekeytyy) ilman häntä ja lapsetkin kärsisivät tilanteesta.
Puhuimme paljon hänen avioliitostaan, tiesin kaiken lähtökohdista (tunsin hänet jo vuosia ennen sitä) ja vuosien mittaan tapahtuneista kriiseistä. Ja puhuimme molempien työstä, haaveista, rakkaudesta ja ihan normaaleista asioista - varmaan enemmän kuin mitä hän ikinä puhui kotonaan! Meidän suhde ei perustunut helpolle seksille, noiden muutaman kerran takia tuskin olisi vuosia tuo suhde jatkunut. Ja tiedän että mies kaipaa edelleenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahinta mielestäni on se että miehesi on sitoutunut naiseen tunnetasolla. Haluaa pitää hänet ystävänään ja viestitellä hänen kanssaan. Kaikki se on pois teidän yhteisestä ajasta. Kannattaa käydä katsomassa väestöliiton nettisivut parisuhteesta. Ne auttoivat minua tosi paljon.
Todella ikävä tilanne sulla ap! Sä tietenkin teet nyt miten itse parhaaksi näät ja mitä sydän ja järki sanoo. Itse en pystyisi enään suhteeseen jäämään, enkä jäisi edes selityksiä kuuntelemaan. Voisin olla jopa niin ilkeä, että tämän naisen mieskin kuulisi salasuhteesta. Kuten kerroit yhdet selitykset ja lupaukset jo olet kuunnellut, eivätkä ne pitäneet paikkaansa. Mun mielestä sua jo loukattu liikaakin! Älä alistu enää tohon peliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.03.2015 klo 16:13"]Olen kokenut tuollaisen suhteen, sitä kesti peräti 6 vuotta.
Meille tärkeintä oli se yhteenkuuluvuuden tunne vaikkei koskaan yhteiselämää suunniteltukaan. Olimme vain toistemme puolikkaat ja meillä oli ihan mieletön kemia. Silti rakastelimme vain 6 kertaa näiden vuosien aikana. Jossain vaiheessa mies olisi ollut valmis aloittamaan kaiken alusta mun kanssani mutta sitten velvollisuus meni edelle ja hyvä niin. Hän koki että vaimonsa on "herkkä" ja avuton (mitä ei todellakaan ole mutta tekeytyy) ilman häntä ja lapsetkin kärsisivät tilanteesta.
Puhuimme paljon hänen avioliitostaan, tiesin kaiken lähtökohdista (tunsin hänet jo vuosia ennen sitä) ja vuosien mittaan tapahtuneista kriiseistä. Ja puhuimme molempien työstä, haaveista, rakkaudesta ja ihan normaaleista asioista - varmaan enemmän kuin mitä hän ikinä puhui kotonaan! Meidän suhde ei perustunut helpolle seksille, noiden muutaman kerran takia tuskin olisi vuosia tuo suhde jatkunut. Ja tiedän että mies kaipaa edelleenkin.
[/quote]
Olit siis toinen nainen
Kiitos kommenteista. Juuri se minua eniten satuttaa, että selvästihän miehellä on tunteita sitä naikkosta kohtaan. En ikinä usko että kyse on vaan seksistä ja kielletystä ja siksi jännittävästä asiasta. Ja se, että mies on puhunut esim mun lapsettomuudesta toselle naiselle on ihan uskomattoman loukkaavaa. Loukkaa ja kuvottaa se fyysinen puolikin mutta ei näin paljon.
Mä en myöskään halua että mies on mun kanssa pelkästään velvollisuudentunnosta. Enkä kyllä usko että onkaan. Jos mä olisin pelkkä riippakivi ja se toinen niin täydellinen niin eiköhän mies olis jo lähtenyt. Kyllä tässä suhteessa on paljon hyvääkin ollut. Mutta tosiaan toissa kertaa näitä selityksiä kuunnellessa ei enää kiinnosta selvittää mitä tää olis jatkossa. Raja tuli vastaan.
Rankalta toki tuntuu ruveta selittämään tätä tilannetta lapsille. Miehenkin poikaan olen kumminkin kiintynyt. Omalle tytölle puhun jo tänään, lähdetään mun vanhemmille, joksikin aikaa, niin saan päätäni selvitettyä päätäni. Rankalta tuntuu myös alkaa selvitellä asunto ja raha-asioita, mutta pakko on.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.03.2015 klo 16:25"]
[quote author="Vierailija" time="15.03.2015 klo 16:13"]Olen kokenut tuollaisen suhteen, sitä kesti peräti 6 vuotta. Meille tärkeintä oli se yhteenkuuluvuuden tunne vaikkei koskaan yhteiselämää suunniteltukaan. Olimme vain toistemme puolikkaat ja meillä oli ihan mieletön kemia. Silti rakastelimme vain 6 kertaa näiden vuosien aikana. Jossain vaiheessa mies olisi ollut valmis aloittamaan kaiken alusta mun kanssani mutta sitten velvollisuus meni edelle ja hyvä niin. Hän koki että vaimonsa on "herkkä" ja avuton (mitä ei todellakaan ole mutta tekeytyy) ilman häntä ja lapsetkin kärsisivät tilanteesta. Puhuimme paljon hänen avioliitostaan, tiesin kaiken lähtökohdista (tunsin hänet jo vuosia ennen sitä) ja vuosien mittaan tapahtuneista kriiseistä. Ja puhuimme molempien työstä, haaveista, rakkaudesta ja ihan normaaleista asioista - varmaan enemmän kuin mitä hän ikinä puhui kotonaan! Meidän suhde ei perustunut helpolle seksille, noiden muutaman kerran takia tuskin olisi vuosia tuo suhde jatkunut. Ja tiedän että mies kaipaa edelleenkin. [/quote] Olit siis toinen nainen
[/quote]
Itseasiassa paljon enemmän kuin vain toinen nainen:)
Mies selvästi kiinnostunut tuosta toisesta naisesta ja varmaan tärkeä hänelle. Kenties ilman sinua olisi hänen kanssaan. Ei tuo muuten jatkuisi vuosia. Miksi olette yhdessä?
Hyvä kysymys, että miksi olemme yhdessä. Omasta puolesta voin sanoa että rakkaudesta, mutta miehen motiiveja en nyt sitten tiedä. Mun mielestä meillä on hyvä elämä, tehdään asioita yhdessä, seksiä on ja se toimii. Luottanut olen mieheen, kun silloin heti avioliiton aluksi mielestäni käsiteltiin se pettämiskriisi. Kipeä asia on se, että minä en voi enää saada lapsia. Meillä molemmilla on kuitenkin lapsi entisestä suhteesta, asutaan yhdessä uusperheenä ja sekin homma toimii. Lapset ovat teinejä ja ollaan puhuttu siitä kuinka jatkossa meillä olis enemmän kahdenkeskistä aikaa ja mahdollisuutta esim. matkustella. Mulle tuli siis ihan puskista tuo mieheni kuvio.
En oikein jaksa ymmärtää, mitä mies tai salarakas tuost suhteesta saavat? Jos kysymyksessä on joku vuosisadan rakkaustarina niin mikseivät he sitten ole oikeasti yhdessä? Mitä mies saa jostain parista tapaamisesta vuodessa, vuodesta toiseen? Tuntuu ihan tosi pahalta miettiä näitä.
-ap
Voisiko kyse olla niin yksinkertaisesta jutusta että mies ei halua jakaa elämäänsä tuon toisen naisen kanssa mutta satunnainen seksi ja ystävyys vetää puoleensa
Niin. Mä en kuitenkaan voi jakaa miestäni kenenkään kanssa, en vaikka olisi kuinka satunnaista.
-ap
Ja vaikka se seksi ehkä onkin satunnaista, niin onhan toi yhteydenpito ollut tosi tiivistä, vaikka välillä on ollut kuukausienkin taukoja. Niitä ennen on ollut sellasia "pitäs lopettaa tää" keskusteluja. Ja mies on puhunut sille naiselle tosi yksityisistä asioista, siitä mun lapsettomuudestakin, että hän haluis vielä lapsen, mutta. Sellanen sattuu kaikkein eniten.
Olen ajatellut ottaa tän nyt viikonloppuna puheeksi. Ei varmaan oo muuta mahdollisuutta kun tunnustaa fb-vakoiluni suoraan? En oikein voi miehen käytöksestäkään sanoo mitään kun en ole huomannut mitään...
-ap
Alue: Aihe vapaa
Sen naisen mies ansaitsisi musta myös tietää, missä mennään... :(