Lue keskustelun säännöt.
toisen omaisuutta vai yhteistä
04.03.2015 |
On alkanut ahdistaa, että mies keksii koko ajan, että mihin en saa koskea hänen omaisuudestaan. Aiemmin käytettiin yhteisiä astioita ja haarukoita, mutta mies suuttui kun olen hänen mielestä hukannut niitä jonnekin.
Pitäisi varmaan erotella pyyhkeetikin kaappiin niin etten ota vahingossakaan miehen. Tosin mies käyttää minun pyyhkeitä.
Jos mies on ostanut esim. mehua ja juon sen, niin saattaa huomauttaa että se oli hänen. Sitten kuitenkin vaatii tekemään ruokaa enkä sano, että älä syö, koska se oli minun tekemääni. Tuntuu, että asiat menevät ihan naurettavaksi näiden suhteen.
Ei tunnu ollenkaan siltä, että perheenä käytäisiin vaikka ostamassa yhteiset ruoat vaan kumpikin ostaa omia.
Pitäisikö vain lakata syömästä niitä, mitä mies ostaa ettei tule huomauttamista ja tehdä ihan omat ruoat ja eväät.
Olen alkanut kammota kaikkea mikä liittyy miehen omaisuuteen esim. auton käyttöä, kun on siitäkin niin tarkka. Maksan aina käyttämäni bensat ja muut ja kerran kun mies taas jostain valitti, pistin miehen tilille sellaisen summan rahaa , että korvaa varmasti kaikki mahdolliset aiheuttamani "vahingot" .
Jos auto on niin tärkeä niin voisi hyvällä omalla tunnolla sanoa, että ei halua antaa sitä muille. Olenhan tullut toimeen ilman autoa ennenkin , ehkä sitten pitäisi harkita omaa jossain vaiheessa, mutta kiristyksen välineeksi en anna auton jäädä.
Tuntuu tyhmälle, että aina olisi ikäänkuin palveluksen velkaa miehelleen. Suhteenhan pitäisi olla sellainen, että toista tuetaan ja halutaan parasta toiselle.
Mies esittää jotenkin kauhea vahvaluontoista ja sellaista että kukaan ei jyrää hänen ylitseen.
Tuntuu, että se menee vähän liiallisuuksiin vaikka juuri noissa asioissa, että mikä on kunkin omaisuutta.
Jos esim. naulakossakin on hän mielestääni liikaa minun takkeja, ei pyydä että siirtäisin osan vaikka kaappiini vaan ottaa ne ja saattaa kantaa ne vaikka keskelle huoneeni lattiaa. Samoin kantaa koriste-esineeni pois näkyviltä vedoten siihen, että on tukkoista ja puuttuu yleensäkin sellainen käytös, että pyydetään toista tekemään jotain sen sijaan, että ikään kuin väkisin heitetään vaikka vaatteet lattialle.
Miten tähän voisi enää puuttua?
Kommentit (28)
Ois mukava tietää mitä ne "vahingot" siihen autoon oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei muuta kuin jotain likaa lattiamatossa, mutta koska siitä tuli niin hirveä riita, niin pistin tilille summan että voi vaikka ostaa sellaisen puhdistuksen autoon kuin ikinä haluaa.
Ei tuollaisen miehen kanssa voi perhettä perustaa, joten ihan turhaa jäädä katselemaan yhtään pidemmäksi aikaa. Onneksi miehen todellinen luonto pasljastui kuitenkin nyt eikä vasta sitten, kun olet pienen lapsen kanssa kotihoidontuella ja yrität saada pienen tukesi riittämään omaan ja lapsen ruokaan.
Kannattaa lähteä, kun vielä pystyt. Ajan kanssa mies nujertaa sinut niin, ettei sinulla ole voimia puolustaa itseäsi ja pelastautua lähtemällä.
Ei sinun tarvitse selitellä mahdollista eroa kenellekään. Päätös on ratkaisu, jonka olet tehnyt omaksi parhaaksesi.
Miehen itaruus on käsittämätöntä. Samaan aikaan hän käyttää sinun pyyhkeitäsi ja vaatii osuutensa ruoasta.
Miehellä on vaikeuksia töissä, joten hän syyllistää tapahtuneesta (erittäin alkeellisesti) sinut.
Vaatteittesi heittäminen maahan on typerää käytöstä.
Menneitä on turha haikailla, koska mies on nyt tuollainen. En usko, että tilanne paranee.
Miksi haluat jatkaa tuollaisessa suhteessa? Löydät varmasti itsellesi tasapainoisemman miehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä juurikin pelkään, että jos olisin vaikka kotona äitinä niin mies saisi siitä uuden vallan välineen ja aloittaisin esim. nyt kun et ole töissä niin et voi tehdä sitä ja tätä. ja haluaisin kyllä joskus lapsen ja oikean perhe-elämän. Ja lapsiarki on varmasti vieläkin työläämpää kuin kahden ihmisen. En hyväksyisi sitä että mies vaikka nuokkuisi koneella koko illan tekemättä vaikka ruokaa lapselle tai kun olisi vähän isompi, osallistuisi harratuksiin tai muuhun. Voiko ihminen olla niin epäkypsä, jos ei osaa ottaa vastuuta mistään. Jos ei voi ottaa itsestään tai muiden hyvinvoinnista niin tuskin voi sitten lapsenkaan.
Kuulostaa siltä, että miehesi on henkisesti jo eronnut sinusta, ja häntä ärsyttää, kun asut samassa asunnossa. Minä ottaisin onkeeni ja siirtäisin ne "ärsyttävät tavarat" toiseen osoitteeseen. Ei tuollainen ole tervettä käytöstä, että toinen ei saisi elää ja olla ollenkaan! Jos kämppä on alunperin sinun, sinä komennat miehen muuttamaan muualle.
Mutta totta, suhteenne on toivoton, ja jos tuohon syntyisi lapsi, mies muuttuisi vieläkin kontrolloivammaksi nipottajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 15:30"]
Ois mukava tietää mitä ne "vahingot" siihen autoon oli.
[/quote]
Kyllä muakin vituttaa, jos mieheni (meillä molemmilla on siis omat autot, mutta välillä saatetaan käyttää toistemme autoja tarpeen sitä vaatiessa, miehellä katumaasturi, johon mahtuu enemmän tavaraa kyytiin ja minulla kauppakassi, joka on näppärän kokoinen kaupungilla ajamiseen) on käyttänyt autoani ja esimerkiksi jättää roskat autooni, säätää penkkejä ja peilejä, eikä palauta niitä paikoilleen, ajaa tankin tyhjäksi eikä tankkaa, ajaa parkkihalleissa niihin ahtaisiin ruutuihin, joihin ei omalla autollaan mahtuisi ja seuraavassa käänteessä autoni kyljet ovat klommoilla, vain koska piti tunkea siihen ahtaaseen väliin! Jos rahallisesta vahingosta ei puhuta, niin mielipahan siitä ainakin saa, kun huomaa, että toinen kohtelee minun omaisuuttani kuin paskaa.
Onko miehesi mahdollisesti narsisti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsismia on lähipiirissäni ja pitäisi kyllä tunnistaa piirteet. Tai sitten on vain niin äärettömän itsekäs ihminen , joka ei kykene huomioimaan toista oikealla tavalla. Ei tulisi mieleenkään viskasta roskapussia toisen syliin heittämällä kun toinen tulee kotiin vaan kysyisin et veisitkö samalla roskat tai veisin ne itse. Itse olen saanut pussin syliini tungettuna heti kotiovella ihan kuin olisin joku kaatopaikka! Jos tekisin saman miehelle , hän vain lähtisi pois tilanteesta eikä puhuisi mitään. En uskalla kertoa tilanteesta kavereille enkä vanhemmilleni. En haluaisi heitä rasittaa näillä. Pitäisi itse tehdä päätös.
Lapsellinen narsku kontrollifriikki äijä. En katselisi moista hetkäkään. Keräisin vaivihkaa kamppeeni yhteen paikkaan ja hankkisin pikimmiten oman asunnon. Se muuten kannattaa tehdä miehen tietämättä, sillä hän keksii kyllä kaikenmoisia esteitä, kun huomaa, että halpa piika poistuu takavasemmalle. Sitten vaan avioeropaperit kuntoon, mikäli olette aviossa. Apu saa tuomarilta, joko lakiasiantoimistosta tai oikeusaputoimistosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kaveri jolla on tuollainen mies. Sai ekan lapsen ja jäi äitiysrahalle mikä oli pieni koska oli ollut pienet tulotkin. Kerran valitteli miten ei ole syötäväksi kuin näkkäriä koska mies vaatii edelleen maksamaan puolet kaikista menoista ja laskuista vaikka tulot pieneni huomattavasti. Mies normaalisti töissä. Mies ei myöskään ole kertaakaan ostanut esim vaippoja lapselle. Kaveri ei saa syödä miehen ostamia ruokia.
Tämä tulevaisuus odottaa myös sinua jos et nyt lähde suhteesta.
Tee se päätös nyt ja lähde! Lähde jo mielessäsi. Valmistele kaikki ja kun kaikki on kunnossa niin vain lähdet. Todennäköisesti mies rukoilee sua jäämään, lupaa muuttua ja taivaalta kuun sulle. Älä kuitenkaan mene siihen lankaan. Ansaitset paljon parempaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sulla oma huone?
Jostain syystä mies ei tykkää, että asut siellä. Pienet asiat ärsyttävät ja se johtaa tuollaiseen käytökseen. Tai sitten sillä viiraa päässä.
Asutte yhdessä ja sulla on oma huone? :D
No yhteinen makuuhuone se on kyllä, mutta mies kantaa sinne kaikki tavarani , yritän tietysti olla jättämättä niitä mihinkään kuleksimaan ja ymmärärn jos jättää lojumaan vaikka olohuoneeseen hirveän kasan vaatteita, niin voivatjan ne toista haitata. Mutte en ymmärrä tuollaista että tavarat ovat omilla paikoillaan ja sitten mitään pyytämättä kantaa ne vain lattialle retkottamaan. Meillä on vaatehuonekin niin eikä muka sitten samalla vaivalla voi sinne ripustaa jos niin haittaavat.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 13:04"]Tuntuu tyhmälle, että aina olisi ikäänkuin palveluksen velkaa miehelleen. Suhteenhan pitäisi olla sellainen, että toista tuetaan ja halutaan parasta toiselle
....
Miten tähän voisi enää puuttua?
[/quote]
Minäpä kerron sinulle totuuden: toista ei voi muuttaa. Itseään voi, mutta ymmärrät hyvin itsekin, että tuo ei ole sellainen terve parisuhde, jollaista itse toivoit. Ei millään tavalla tasa-arvoinen, eikä mies vähääkään arvosta, ei kunnioita ja totta puhuen ei edes rakasta sinua, vaan pitää palveluskuntana. Joo, tottakai sinä olet kovasti rakastunut ja mies onmuutenaivanihana etkä voi kuvitella elämää ilman häntä. Mutta yritä edes ajatella sellaista elämää, jossa ei tarvitsisi kaiken aikaa olla varuillaa. Omasta kokemuksesta voin kertoa, että ahdistuneisuus tekee ihmisen tavalla tai toisella sairaaksi, ja se ei ole kivaa!
Miksi ei voi tehdä selviä sääntöjä siihen , jos antaa käyttää autoa. Olen laskenut kuinka paljon käytän bensaa omiin menoihini ja niiden mukaan maksan ja toki puhdistankin auton välillä. Mutta koska en ole sitä ostanut, en koe velvolliseksi maksaa mitään vakuutusmaksuja ellei autoon oteta yhteisomistajuutta.
On täysin mahdollista sanoa, että autoa ei saa käyttää, jolloin en sitä tietenkää käyttäisi tai jos en vaikka maksaisi bensoja. Tokihan auto kuluu käytössä, mutta
on turhaa riidanhakuisuutta alkaa käyttämään autoa jonain vallan välineenä. Käytöstäkin voisi sopia että laskuttaa vaikka tietyn summan, riippuen miten sen kuluu.
Autoa en edes muuten tarvitse paitsi omaan menooni harrastukseen ja jos sitä ei ole niin joko pitäisi lopettaa harrastus tai sitten hankkia oma. Miehelle olen monta ketaa sanonut, että näin voidaan tehdä, mutta ei silti kiellä käyttämästä ja sitten aina tilaisuuden tullen vetäisee esille "autokortin" jossa sitä voi käyttää kirityksen välineenä.