Lue keskustelun säännöt.
Jäin "leskeksi" kolme vuotta sitten - Uuden suhteen aloittaminen pelottaa
26.01.2015 |
Olen nuori, ihanan 3-vuotiaan tytön äiti. Sain opiskeluni hiljattain päätökseen ja aloitin miltei heti sen jälkeen uuden työn. Lisäksi muutimme äskettäin tyttäreni kanssa asuntoon, joka on suorastaan unelmieni täyttymys.
Toisin sanoen, meillä on asiat todella hyvin.
Aina ei kuitenkaan ole ollut näin.
Tyttäreni isä menehtyi kuukautta ennen laskettua aikaa.
Jäin yksin vauvan ja suuren surun kanssa. Jollain ihmeen kaupalla sain kuitenkin pidettyä itseni koossa, huolehdittua vauvasta ja kodista. Päivä päivältä alkoi helpottaa ja jotenkin sitä sitten yhtenä päivänä vain tajusi selvinneensä siitä. Toki edelleen tulee päiviä kun kaikki tuntuu tuulimyllyjä vastaan taistelemiselta, mutta pääasiallisesti niitä hyviä päiviä on enemmän.
Tapasin hiljattain harrastukseni kautta erään mukavan miehen. Meillä synkkaa todella hyvin ja mies onkin hienovaraisesti ilmaissut kiinnostuksensa. Hän tietää tilanteeni, joten ei ns. hötkyile turhia.
Tiedän etten voi lopun ikääni olla yksin ja surra mennyttä, mutta jotenkin uusi suhde pelottaa ihan älyttömästi. Tai ei niinkään suhde, mutta se että jään taas yksin, nyt kun kaikki on vihdoin hyvin.
Kommentit (13)
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 11:04"]Menkää vaikka syömään, vietätte aikaa yhdessä ilman velvotteita. Kyllä se siitä suttaantu. Ja anna itsellesi lupa ihastua, et sinä miestäsi petä. Hän varmasti toivoo sinun löytävän jonkun rinnalllesi :)[/quote] Kiitos kannustavista sanoista :) Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se menettämisen pelko on kova mutta menee ohi ja elämään jaksaa taas luottaa. Kannattaa puhua asiasta miehen kanssa. Terv. Leski vm 2009.
Uskalla kuitenkin edetä. Jos suhde ei etene parisuhteeksi, voit saada kuitenkin hyvän kaverin. Itse olen miehelle sanonut, että jos kuolen aiemmin, toivon, että hän löytäisi jonkun rinnalleen. Ei se rakkautta minua kohtaan vähennä.
Menettämisen pelkoon en osaa sanoa mitään. Se on vain joskus uskallettava. Kaikkea hyvää sinulle ja lapsellesi.
Kaikkea hyvää sinulle elämääsi ja lapselle myös! Ja uskalla ottaa uusi onni vastaan, kun koet että on sen aika. Etene tunnustellen ja toivon mielialalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 11:13"]
Se menettämisen pelko on kova mutta menee ohi ja elämään jaksaa taas luottaa. Kannattaa puhua asiasta miehen kanssa. Terv. Leski vm 2009.
[/quote] Niin, suuri se on ja todella suuri onkin. Järki kuitenkin sanoo sen olevan erittäin epätodennäköistä että niin kävisi uudestaan. Tunteet taas puhuvat ihan muuta. Ehkä sitä sitten ajan kanssa taas uskaltaa luottaa kun näkee ettei mitään hätää ole. Olen jutellut tämän miehen kanssa ja hän tuntuu ymmärtävän pelkoni. Minusta tuntuu kuitenkin jotenkin pahalta "tuhlata" toisen aikaa vitkuttelemalla. Ap
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 11:14"]
Minkä ikäinen olet?
[/quote] 22-vuotias olen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 11:16"]
Uskalla kuitenkin edetä. Jos suhde ei etene parisuhteeksi, voit saada kuitenkin hyvän kaverin. Itse olen miehelle sanonut, että jos kuolen aiemmin, toivon, että hän löytäisi jonkun rinnalleen. Ei se rakkautta minua kohtaan vähennä.
Menettämisen pelkoon en osaa sanoa mitään. Se on vain joskus uskallettava. Kaikkea hyvää sinulle ja lapsellesi.
[/quote] Kiitos viisaista sanoista :) Ap
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 11:19"]
Kaikkea hyvää sinulle elämääsi ja lapselle myös! Ja uskalla ottaa uusi onni vastaan, kun koet että on sen aika. Etene tunnustellen ja toivon mielialalla.
[/quote] Kiitos rohkaisusta :) Ehkä se tästä lähtee, pienin askelin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin nuoreksi olet kyllä kokenut todella paljon. Ei ole helppoa tulla nuorena äidiksi ja siinä samalla yrittää käsitellä rakkaan menettämistä. En edes pysty kuvittelemaan millaista sinulla on ollut. Vaikutat kaikesta huolimatta viisaalta nuorelta naiselta ja äidiltä. Jos olisin äitisi olisin tavattoman ylpeä siitä että olet onnistunut tuon kaiken keskellä hankkimaan itsellesi koulutuksen ja ylipäätään pysynyt tolkuissasi. Onnea tulevaan, uskalla ottaa se ratkaiseva askel. Elämä kyllä kantaa.
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 11:38"]
Noin nuoreksi olet kyllä kokenut todella paljon. Ei ole helppoa tulla nuorena äidiksi ja siinä samalla yrittää käsitellä rakkaan menettämistä. En edes pysty kuvittelemaan millaista sinulla on ollut. Vaikutat kaikesta huolimatta viisaalta nuorelta naiselta ja äidiltä. Jos olisin äitisi olisin tavattoman ylpeä siitä että olet onnistunut tuon kaiken keskellä hankkimaan itsellesi koulutuksen ja ylipäätään pysynyt tolkuissasi. Onnea tulevaan, uskalla ottaa se ratkaiseva askel. Elämä kyllä kantaa.
[/quote] Voi, kaunis kiitos :) Ehkä pikkuhiljaa opin luottamaan siihen elämän kantavaan voimaan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menettämisen pelon ei kannata antaa ottaa valtaa. Jää vain elämä elämättä. Olet niin nuori että sinulla olisi vielä paljon edessä hyvääkin. Uskalla ottaa se vastaan.
Menkää vaikka syömään, vietätte aikaa yhdessä ilman velvotteita. Kyllä se siitä suttaantu. Ja anna itsellesi lupa ihastua, et sinä miestäsi petä. Hän varmasti toivoo sinun löytävän jonkun rinnalllesi :)