Lue keskustelun säännöt.
Ystävälle ei sovi _koskaan_ mikään yhteinen tekeminen.
23.02.2015 |
Viimeinen niitti tuli viikonloppuna, esitin kutsun itselleni tärkeisiin juhliin, jotka ovat vasta toukokuussa. Ystäväni lukuisten esteiden vuoksi ajattelin että kutsun hyvissä ajoin niin hänellä on mahdollisuus järjestää niin että pääsee tulemaan. En saanut vastausta heti, hän jäi miettimään asiaa ja nyt tuli vastaus suurinpiirtein näin "Moi, en pysty lupaamaan että tulen, just siihen viikonloppuun näyttää olevan päällekkäistä menoa, voin yrittää tulla mutta älä ainakaan varaudu etukäteen"
Sama stoori aina kun jotain ehdotan, tajuan kyllä että musta halutaan eroon. Melkein itkettää kun nyt tajusin että tämä ihmissuhde oli tässä.
Kommentit (15)
Mulla on ihan samanlainen kaveri, aina jollakin tekosyyllä jättää tulematta, oli kyseessä sitten aikuisten illanistujaiset tai oman kummityttönsä synttärit. Kun kutsun esittää, sen tietää ettei häntä saa paikalle. Ja sitten saattaa tulla vaikka seuraavana päivänä tyyliin klo 21.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä, että kaveriasi ei kiinnosta tehdä kanssasi mitään. Jos olet aina se joka ehdottaa, todistaa myös sen kuka pitää enemmän kiinni ystävyydestänne..Joskus kannattaa päästää irti. Älä turhaan kiduta itseäsi pitempään..Itselläni käynyt samoin parin kaverin kanssa..Se oli kamalaa. Pahamieli oli kuukausia. Sitten päästin irti. Ikäviä asioitahan nuo on, mutta elämää vain..
Mä olen sellainen ystävä joka kieltäytyy, usein kutsusta ja keksin tekosyitä siskon lapsienikin synttäreille.. Ehkä olen itsekäs, mutta itse olen lapseton, eikä todellakaan kiinnosta mennä pikkulasten synttäreille kuuntelemaan kiljumista ja riehumista. Menen ennemmin seuraavana päivänä käymään kahvilla ja viemään lahjan. En usko että sillä päivällä on lapsille merkitystä. Aikuisten juhliin taas välillä kieltäydyn, koska yksinkertaisesti pitkän työviikon jälkeen, haluan vain katsoa telkkaria ja syödä pussin karkkia.. En halua ketään loukata, mutta luulisi ymmärtävän, että lapsettomana työssäkäyvänä, ei kiinnosta kaikki kissanristiäiset.. En myöskään halua ihmissuhteistani eroon päästä..
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 20:50"]
Mä olen sellainen ystävä joka kieltäytyy, usein kutsusta ja keksin tekosyitä siskon lapsienikin synttäreille.. Ehkä olen itsekäs, mutta itse olen lapseton, eikä todellakaan kiinnosta mennä pikkulasten synttäreille kuuntelemaan kiljumista ja riehumista. Menen ennemmin seuraavana päivänä käymään kahvilla ja viemään lahjan. En usko että sillä päivällä on lapsille merkitystä. Aikuisten juhliin taas välillä kieltäydyn, koska yksinkertaisesti pitkän työviikon jälkeen, haluan vain katsoa telkkaria ja syödä pussin karkkia.. En halua ketään loukata, mutta luulisi ymmärtävän, että lapsettomana työssäkäyvänä, ei kiinnosta kaikki kissanristiäiset.. En myöskään halua ihmissuhteistani eroon päästä..
[/quote]Viittaat ehkä minun tekstiini, mutta tällä kertomallani ihmisellä on itsekin lapsia, ja on heidän kanssaan tulossa lastenkutsuille kutsujen jälkeisenä päivänä, joka on työpäivä ja jota seuraa työpäivä, klo 21. Tämä ei ole mitään uutta tämän ihmisen kohdalla... Aikuisten juhlia taas tulee vain pari-kolme kertaa vuodessa, ja sen vertaa ei jaksa... #3
No minulla on jo nyt jokainen kesäviikonloppu bookattu, olen yrittäjä tietyllä alalla. Joten ymmärrän myös että pitkällekin menevät viiikonloput ei aina onnistu. Muutoin ei kannata uhrata aikaa tuollaiseen "ystävyyteen" jos tuo on jatkuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Irti ajattelin nyt päästää. Pakkohan se on hyväksyä että yksipuolistahan tämä on. Lukiosta asti ollaan ystäviä oltu ja haluaisi toisesta pitää kiinni mutta hän on selvästi eri mieltä. Myönnän että elämäntilanteet on erilaiset, enkä odotakaan että koko ajan pitäisi nähdä mutta noi toisen ihmisen merkittävät virstanpylväät pitäisi mun mielestä huomata jos ystävä haluaa olla. Se ettei näin ole kertoo mulle ettei musta välitetä.
Ap
Jos sillä on sosiaalisten tilanteiden pelko? Saattaa oireilla juuri noin, että ei tule mihinkään sovittuihin tapaamisiin ja keksii aina huonon tekosyyn. Jospa puhuisitte asian läpi? :) Parempihan se on saada joku selvyys, oli se syy sitten mikä tahansa.
T. Minulle puhkesi sosiaalisten tilanteiden pelko, enkä pysty näkemään yhtään kaveriani ilman lääkkeitä :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 20:55"]Jos sillä on sosiaalisten tilanteiden pelko? Saattaa oireilla juuri noin, että ei tule mihinkään sovittuihin tapaamisiin ja keksii aina huonon tekosyyn. Jospa puhuisitte asian läpi? :) Parempihan se on saada joku selvyys, oli se syy sitten mikä tahansa.
T. Minulle puhkesi sosiaalisten tilanteiden pelko, enkä pysty näkemään yhtään kaveriani ilman lääkkeitä :(
[/quote]
Tuo ei sovi tähän tilanteeseen, hän on enemmänkin ylisosiaalinen. Tuntuu just päinvastaiselta, että mun juttuihin ei halua tulla koska ei ole tarpeeksi jännää. Jos on päällekkäisiä menoja niin muut menee aina edelle, vaikka niistä tulisi tieto myöhemmin. Mun jutut voi aina perua. Tosta tämän päivön viestistäkin tuli selväksi että vielä ei ole mitään lyöty lukkoon mutta jos jotain muuta tulee niin ei siinä tapauksessa tule. Nyt toivonkin ettei tule.
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 21:03"][quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 20:55"]Jos sillä on sosiaalisten tilanteiden pelko? Saattaa oireilla juuri noin, että ei tule mihinkään sovittuihin tapaamisiin ja keksii aina huonon tekosyyn. Jospa puhuisitte asian läpi? :) Parempihan se on saada joku selvyys, oli se syy sitten mikä tahansa.
T. Minulle puhkesi sosiaalisten tilanteiden pelko, enkä pysty näkemään yhtään kaveriani ilman lääkkeitä :(
[/quote]
Tuo ei sovi tähän tilanteeseen, hän on enemmänkin ylisosiaalinen. Tuntuu just päinvastaiselta, että mun juttuihin ei halua tulla koska ei ole tarpeeksi jännää. Jos on päällekkäisiä menoja niin muut menee aina edelle, vaikka niistä tulisi tieto myöhemmin. Mun jutut voi aina perua. Tosta tämän päivön viestistäkin tuli selväksi että vielä ei ole mitään lyöty lukkoon mutta jos jotain muuta tulee niin ei siinä tapauksessa tule. Nyt toivonkin ettei tule.
[/quote]
No toi ei kyllä kuulosta oikealta ystävältä.
T. Aiemmin kommentoinut Itsekäs ystävä (joka ei sovi muitakaan menoja)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kanssa ollut näitä "ystäviä" ja "tuttavia", joiden kanssa mikään ehdottamani ei käy. Tapaamiset olivat sitten lähinnä heidän ehdoillaan.
Kuten jo aiemmin kommentoitiin: kannattaa opetella myös päästämään irti. Mitä sellaisesta "ystävyydestä" itsekään saa, mikäli toiselle ei koskaan sovi mikään?
Hupaisaahan näissä oli, että jo tutustuessa toinen saattoi kertoa, kuinka innokas on nimenomaan tietynlaisesta tekemisestä ja tosi mielellään aina lähtee. Sitten kun tätä ehdottaa, tulee vastaukseksi, että just sille samalle ajalle on menoa.
Annoin tuollaisten olla. Lakkasin myös sovittamasta omia menojani heidän aikatauluihinsa, sillä parhaiten kuitenkin toimii vastavuoroinen suhde.
Mun kaikki kaverit on olleet tuommosia ja myös perheen jäsenet (sisko, veli, äiti, isä) nykyään en ole enää väleissä kenenkään kanssa joten on vain mies ja lapsi. Kaikkia ei näemmä oo tarkoitettu sosiaalisiin suhteisiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 22:36"]
Ap, onko kaverisi nimi Mirjami?
[/quote]
Huvittaa, kun tällä palstalla tulee joka ketjuun joku, joka luulee tietävänsä, kenestä tai mistä paikasta puhutaan. :D Suomessa on kuitenkin viisi miljoonaa ihmistä ja satoja paikkakuntia.
Mutta asiaan, kaksi lapsuudenystävääni (tuttuja jo ala-asteen ensimmäiseltä luokalta) alkoivat myös välinpitämättömiksi minua kohtaan jo monta vuotta sitten. Oli toki muitakin juttuja, jotka heissä vaivasivat minua, kuten tilannetajuttomat "heitot", jotka viilsivät minua aika arkoihin paikkoihin, mutta joita itse nimittivät vitseitksi.
Sitten mainitsin heille, että töksäyttelynsä ovat loukanneet minua ja ihmettelen, miksi he itse eivät koskaan ehdota mitään. Tästä he loukkaantuivat niin, että muuttuivat täysin tympeiksi ja vaivaantuneiksi, jos kotiseudulla käydessäni otin yhteyttä ja ehdotin tapaamista. Niinä muutamana kertana vuodessa, kun olin maisemissa, tapaaminen ei onnistunut, kun heidän täytyi käydä kuntosalilla. Kysyttäessä väittivät, että välimme ovat kunnossa, mutta käytös kertoi ihan toista. Heivasin sitten heidät eli lopetin yhteydenpidon täysin. Surulliselta tuntuu edelleen, kun kaksi pitkää ihmissuhdetta menetin, mutta elämä on paljon mukavampaa, kun ei joudu jatkuvasti torjutuksi.
Eli neuvon sinua ap tekemään saman ratkaisun. Päästä irti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettele päästämään irti huonoista ihmissuhteista. Kaikella on elinkaarensa.
Vaikea sanoa sun kirjoittaman perusteella mitään, kun ei tiedä mitään ystäväsi elämäntilanteesta. Vai halejako kaipaat?