Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voiko avioerossa mies tehdä lapsen elämän hankalaksi? Pelkään uhkailuja
25.01.2015 |
Avioliitostamme on tullut parisuhteen irvikuva. Miestä ei juuri kotona näy, usein viettää viikonloput jossain muualla tai tulee kotiin aamuyöstä. Eikä kerro, missä on ollut tai vastaa puhelimeen. Arkisin on usein kotona klo 22-23, jopa myöhemmin. Mikään ei ole hyvä, valittaa lähes kaikesta. Mitään läheisyyttä hän ei enää halua, ei edes halaamista, rakastelusta puhumattakaan. Mitään emme tee yhdessä, asumme vain samassa osoitteessa. Edes omien vanhempiensa luo hän ei lähde kanssani kyläilemään vaan menen yksin.
Lisäksi meille on tulossa vauva. Ja tilanne onkin kääntynyt tällaiseksi silloin, kun tulin raskaaksi. Ihan suunnitellusti, olimme yrittäneet pitkään. Sitä ennen ei todellakaan ollut tällaista.
Eilen sanoin miehelle, että en jaksa tällaista tulehtunutta suhdetta enää. Että ehkä on parempi, että alamme harkita avioeroa, jos emme tämän parempaan parisuhteeseen enää kykene.
Mies suuttui. Alkoi kiroilla ja huutaa ja nimitellä minua. Ja ilmoitti, että jos minä otan eron, niin hän tekee kaiken lapsen osalta niin vaikeaksi, kuin vain ikinä voi. Ei kuulemma esim. suostu siihen, että lapsella olisi passia. Lopuksi hän alkoi heitellä tavaroita, onneksi ei mitään pahemmin mennyt rikki.
Olen ihan kauhuissani. Olin tietysti ajatellut, että vaikka meille tulisi ero, niin lapsen isähän mies on silti. Mutta mitä vaikeuksia hän voi sitten järjestää?
Kommentit (5)
Muuta pois äläkä suostu yhteishuoltajuuteen,s illoin mies ei voi passiasialle eikä millekään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme naimisissa ja lapsi syntyy kahden kuukauden kuluttua. Joten vaikka nyt laittaisin avioeron vireille, mies katsotaan ymmärtääkseni automaattisesti lapsen isäksi. Joten saako silloin myös automaattisesti yhteishuoltajuuden?
Kyllähän hän lapsen isä tulee olemaan, ja passinkin tulet saamaan lapselle, kun sitä tarvitse, vaikka olisi yhteishuoltajuus. Oletettavasti miehen ensireaktio vaan on tuollainen kusipäinen tyyli, ajan kanssa toivottavasti ajattelee asioista fiksummin.
Siis minulla ei todellakaan ole ollut ajatuksena mitenkään riistää isää lapselta tai toisin päin. Vaikka minun ja miehen suhde päättyisi, niin toki lapsi tarvitsee molemmat vanhempansa. En ollut lainkaan ajatellut, että minun pitäisi ruveta vaatimaan yksinhuoltajuutta. Minulle itselleni isä on ollut tärkeä henkilö elämässä aina, läheinen ja rakas. Enkä todellakaan haluaisi niin tärkeää ihmissuhdetta omalta lapselta pilata kuin suhde omaan isään. Vaikka meille avioero tulisikin.
Enkä olisi halunnut edes ajatella mitään avioeroa. Mutta miehen käytös on vaan sellaista, etten jaksa enää asua hänen kanssaan saman katon alla. Kun me ollaan ihan vaan kämppikset, siltä tuntuu.
Alue: Aihe vapaa
No tuolla asenteella kaiken mitä annetaan tehdä, jos saa yhteishuoltajuuden. Suosittelen muuttamaan pois jo ennen lapsen syntymää, koska olen kyseistä helvettiä nähnyt, enkä soisi sitä kenellekään.