Muita laiskoja lastenvaate shoppaajia?

Minulla tulee täällä aina huono omatunto, kun huomaan, kuinka paljon muut äidit panostavat lastensa vaatehankintoihin. Aina puhutaan upeista kirppislöydöistä ja vertaillaan eri kauppojen lastenvaatteiden laatua ja hintoja ja merkkejä. Kaikesta huomaa, että ihmiset panostavat aikaa ja vaivaa lastensa kauniisti pukemiseen ja siihen, että tekevät sen jos ei edullisesti, niin ainakin hintatietoisesti.



Minä taas hoidan asian niin, että marssitan muksuni johonkin lastenvaateliikkeeseen, jossa saa palvelua ja sitten ostetaan saman tien vaatteet puoleksi vuodeksi. Sen jälkeen marssitaan kenkäkauppaan ja ostetaan kenkiä tarvittavat. Jos joku vaate on hyvä, saatan ostaa samaa vaatetta useamman kappaleen joko ihan samanlaisena tai erivärisenä. Esim. vanhemmalle pojalle ostin tänä syksynä kahdeksan samanlaista t-paitaa neljää eri väriä, kaksi siis kutakin väriä. Olen myös niin laiska, että en viitsi käydä eri kauppoja läpi. Samat vaatteet tai ainakin ihan vastaavat varmaankin löytäisi halvemmalla toisista liikkeistä, mutta minulla ei kiinnostus riitä, mieluummin maksan ylimääräistä siitä, että en joudu näkemään vaivaa. Lastenvaatemerkeistäkin olen ihan pihalla, minulle riittää, että kangas ja työnjälki vaikuttaa laadukkaalta.



Lisäksi olen huomannut, että meidän pojilla taitaa olla poikkeuksellisen vähän yleensäkään vaatteita. Kun vielä pieneksi jääneet dumppaan saman tien kiertoon kavereille, UFF:n laatikkoon, matonkuteiksi naapurin rouvalle tai roskiin, niin poikien vaatekaapit suorastaan kaikuvat tyhjyyttään. Ei niiden sentään ole koskaan tarvinnut kotoa alasti lähteä ja sinänsä tilanteeseen kuin tilanteeseen löytyy tai hankitaan asianmukaiset vaatteet, mutta silti tuntuu, että en taida panostaa asiaan riittävästi. Toisaalta sama taitaa koskea nykyään omia vaatteitanikin. Ennen sentään itselleni shoppasin, nykyään toimin omienkin vaatteideni suhteen samalla tavalla kuin lastenkin.