Tähän sitten kai jämähdettiin.
Muutettiin muka tilapäisesti samalle paikkakunnalle miehen vanhempien ja sisarusten kanssa. Teki mieli kokeilla muita maisemia ja sovittiin, että sitten taas tilaisuuden tullen vaihdetaan maisemaa.
Vaan mies onkin näköjään tykästynyt tähän. Nyt olisi tilaisuus lähteä taas uusia maisemia etsimään, vaan hän on kai sitten kasvanut aikuiseksi (tai miten vain) ennen minua ja tahtookin ruveta etsimään omaa taloa " tästä jostain läheltä" , eikä työpaikkaakaan viitsisi vaihtaa, kun on niin kivat porukat, ja aaaargh! Tähänkö me nyt sitten muka ollaan jäämässä hamaan tulevaisuuteen saakka?! Ilman mitään toivoa mistään mielenkiintoisemmasta?
Kommentit (7)
Mies vaan tuntuu olevan sitä mieltä, että minä vaan olen lapsellisen, romanttisen, jatkuvan muutoskaipuun kourissa, enkä kuitenkaan muka olisi sen tyytyväisempi millään muullakaan paikkakunnalla. Eli siis, että muka etsisin jotakin täydellistä asuinpaikkaa, ja koska sellaista ei ole olemassakaan, voidaan ihan yhtä hyvin jäädä tähän. Niin tylsää!
Juu, ja toki kyllä vielä tullaan keskustelemaankin. Vaan enhän mä nyt voi tuota pakottaakaan vaihtamaan esim. työpaikkaansa.
ap
Vai oletko vain sitä mieltä, että on tylsää, pitää päästä pois aidan taa, jossa ruoho näyttää vihreämmältä? Mitä sellaista haluaisit, jota et nyt saa?
En ole kiinnostunut täydellisestä paikkakunnasta, en vaan tahdo sitoutua ja asettua aloilleni vielä. Maailmassa on liian monta erilaista, mielenkiintoista paikkaa! Huom. meillä on aina aiemmin ollut suunnitelmissa uudestaan lähteä ulkomaillekin, ja mieskin on ollut suunnitelmissa mukana innolla - hän vaan on sitten muuttanut mieltään.
ap
paikassa. Ehkä sekin vähän auttaisi miestäsi tajuamaan muuttohalujesi syitä.
Mä ainakin ymmärrän miestäsi oikein hyvin. Vaikka joskus aiemmin olisikin tuntunut hyvältä ajatukselta muuttaa paikasta toiseen, niin jossain vaiheessa siihen varmasti kyllästyy. Ja jos on löytänyt hyvän työpaikan niin miksi kaikki pitäisi jättää? Eihän koskaan ole varmaa, saisiko uudelta paikkakunnalta samantyyppistä/yhtä hyvää työtäkään...
Mä luulen, että suurin vika tässä teidän nykyisessä asuinpaikassanne on, että siellä asuu miehen vanhemmat ja sisarukset. Myönnä pois. Jos heitä ei olisi, olisit varmasti ihan tyytyväinen siellä! :)
Uusi tilaisuus olisi miehen työn merkeissä - hänelle on siis tarjottu saman firman sisällä paikkaa toisaalla.
Miehen perhe ei ole mikään syy. Ilman heitä ei tietenkään tänne olisi ikipäivinä muutettu alunperinkään. Pidän miehen sisaruksista, vaikka ei nyt heidän kanssa ihan kamalasti ollakaan tekemisissä, ja en minä appivanhempien takia mistään muuttaisi pois, jos muuten pitäisin tässä asumisesta.
Ja jos nyt sitten pitäisi oikein listata:
- ärsyttävän pieni paikkakunta, jossa on sisäänpäin lämpiävä ilmapiiri
- jotenkin vaan törkyistä ja sotkuista ja rupuisia ihmisiäkin siellä täällä
- tylsää, tylsää, tylsää!
On tässä siis hyvätkin puolensa (luontoa lähellä ja rauhallista yms), mutta mä olen kolunnut läpikotaisin koko paikkakunnan jo liian moneen kertaan. Tuntuu, että tästä paikkakunnasta on nyt saatu irti kaikki, mikä lähtee. Ja sekään siis ei ole se pääasia.
Hinku ei ole niin suuri päästä nimenomaan pois täältä, kuin että tahdon vaan päästä näkemään ja asumaan muissa paikoissa, joita en ole vielä päässyt koluamaan lainkaan.
ap
Kai siitä ainakin keskustelu syntyy. Pitäähän teidän yhdessä päättää missä aiotte asua.