Jos puoliso on juuri kokenut kriisin,

Pari kuukautta odottaisin.

Vuosi ainakin, jos on kamala kriisi. Älä eroa noin tunteikkaasta ihmisestä! Ei se ainakaan psykopaatti ole. Menkää avioliittoneuvojalle tai avioparileirille.

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 23:48"]Vuosi ainakin, jos on kamala kriisi. Älä eroa noin tunteikkaasta ihmisestä! Ei se ainakaan psykopaatti ole. Menkää avioliittoneuvojalle tai avioparileirille.
[/quote]
Missä kohtaa ap kertoi miten tunteikas puoliso on?

Laissa lukee että kolme päivää(EroL1:1.2)

Kai se tunteikas on, jos kerran menetyksiä suree.

Miten jollekulle tulee mieleen ero, kun puoliso on juuri kokenut menetyksen. Outo yhdistelmä. Mikset tue ja lähennytte.

Toisaalta, samaan vaivaan menee sitten parikin kriisiä. 

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 23:48"]

Vuosi ainakin, jos on kamala kriisi. Älä eroa noin tunteikkaasta ihmisestä! Ei se ainakaan psykopaatti ole. Menkää avioliittoneuvojalle tai avioparileirille.

[/quote]

Olen miettinyt eroa jo pitkään, voin itse henkisesti huonosti ja ahdistaa.. Oli jo aivan hilkulla etten lähtenyt.. Sitten tuli hänelle kriisi ja tajusin etten voikaan olla niin kamala ihminen että lähden juuri nyt :(  Ei hän paha ole, mulle aivan väärä enkä voi määrättyjä tapojaan hyväksyä. Oman hyvinvointini takia sen tekisin, mikään neuvonta ei tässä enää auta..

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 23:53"]Kai se tunteikas on, jos kerran menetyksiä suree.

Miten jollekulle tulee mieleen ero, kun puoliso on juuri kokenut menetyksen. Outo yhdistelmä. Mikset tue ja lähennytte.
[/quote]
voi pyhä sylvi sentään! ap ei puhunut puolison surusta yhtään mitään! luetteli ainoastaan mitä kriisejä ihmisillä voi olla, ja kysyi miten pian niiden jälkeen on soveliasta ilmoittaa erosta.

[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 23:53"]

Kai se tunteikas on, jos kerran menetyksiä suree.

Miten jollekulle tulee mieleen ero, kun puoliso on juuri kokenut menetyksen. Outo yhdistelmä. Mikset tue ja lähennytte.

[/quote]

Voisitko keskittyä oikeaan elämään Julia-kirjasarjan sijaan.

Älä mieti pelkkää omaa hyvinvointiasi sittenkään, kun kriisi on mennyt ohi. Ei missään ole sen parempaa, vaan jokaisessa on jotain vikaa. (Kun kerran puolisosi ei ole paha. Pahuushan on oikeasti ainoa kunnollinen syy erota ja se sisältää uskottomuuden ja pahoinpitelytkin.)

Kehittäkää suhdettanne yhdessä. Parikursseista on apua. Tue nyt häntä hädässä. Hän oppii arvostamaan sinua ja teille tulee hyvä kokemus yhdessäolosta.

Toisaalta huono tuki kriisissä on vain pahentava tekijä. Ehkä kaksi kriisiä menisi samalla vatvomisella.

-vanhempansa vastikään menettänyr

Taitaa taas olla yksi turha itsekkyysero tulossa Suomeen. Kai te nyt sentään voitte yrittää jotain pariterapiaa! Ei siinä mitään häviäkään.

Miksi ap olisi huono tuki kriisissä. Normaali empaattinen ihminen kyllä osaa olla hyvä tuki kriisissä, vaikka ei tykkäisikään toisesta erityisemmin.

Kauheen vaikee kysymys. 

Riippuu aika paljon siitä, millainen kriisi, miten pitkä parisuhde teillä takana, rakastatteko toisianne yhä, oletko miettinyt eroa jo kauan ennen kriisiä jne. Tosi vaikee antaa selkeetä vastausta. Tuntuisi äkkiseltään, että ois kauheen julmaa erota ihmisestä, joka on juuri vaikeassa elämäntilanteessa muutenkin. Mitä jos se oliskin hänelle liikaa, hän tekisi itselleen jotakin tai ei selviäisi arjessaan ollenkaan? Kestäisitkö sen? Voisitko suhtautua (ex-)kumppaniin, että sama se, mehän erottiin, en ajattele sitä enää? Luulisi pitkässä suhteessa olevan vaikeaa. 

Välittömän eron syitä on alkoholismi ja muut pahat riippuvuudet sekä erilaiset väkivallan muodot. Kaikesta muusta voi selvitä jos haluaa. En jättäisi kumppania kriisin keskellä.