Lue keskustelun säännöt.
Ei koskaan enää parisuhteeseen!
09.03.2015 |
Olen yhden lapsen äiti ja eroamassa avomiehestäni. Lapseni isä jätti minut kun vauva oli vasta muutaman kuukauden ikäinen, joten nyt eroan "lapsiperheenä" jo toista kertaa. Nykyisessä suhteessa ei ole alkoholia tai väkivaltaa, henkistä tai fyysistä, mutta kumpikaan ei ole onnellinen. Seksiä harrstimme viimeksi yli vuosi sitten. Syitä eroon on siis vaikka kuinka paljon, mutta silti mietin että pitäisi vain jäädä, tehdä lapselle sisarus ja kärsiä mielummin itse, kuin pilata lapsen ja isäpuolen välinen ihmissuhde ja rikkoa yhteinen koti. Tuntuu etten selviä tästä syyllisyydentunteesta ja siitä että pilaan lapseni elämän huonoilla parisuhdevalinnoillani. Jos kuitenkin selviän en enää koskaan ikinä aio seurustella saatika muuttaa yhteen kenenkään kanssa.
Kommentit (15)
En minäkään aio "seurustella". Tosin se seurustelu on sitä että tulen kerta toisensa jälkeen hyväksikäytetyksi, tai pahoinpidellyksi joko henkisesti tai fyysisesti. Kiitti mulle riitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löytyisikö keneltäkään kommentteja tähän vielä. Tiedän että on ihan naurettavaa murehtia yhtä eroa näin paljon, mutta silti teen niin. Huonoina hetkinä olen miettinyt että jos tappaisin itseni, säästyisin erolta mutta ei tarvitsisi jatkaa suhteessa. En silti tekisi itselleni mitään koskaan.
Mun äitini eli yh:na lähes koko lapsuuteni 18-vuotiaaksi asti. Minä ja siskoni ollaan varmasti osittain sen seurauksena molemmat todella itsenäisiä ihmisiä. Kummallakin taustalla vain yksi pitkä suhde ja kummatkin ollaan exiemme kanssa vieläkin ystäviä. Molemmat tulemme kuitenkin tosi hyvin toimeen omillammekin.
Kaveripiirissäni on sitten näitä, joiden vanhemmat ovat olleet aina parisuhteessa, ja pikemminkin heillä tuntuu olevan pariutumisongelmia, kun lapsuuden malli on se, että aikuisella täytyy aina olla joku kumppani. Sitten roikutaan vaikka kuinka huonoissa suhteissa, ettei tarvitsisi olla yksin.
En sinuna siis huolehtisi lastesi vuoksi :)
No haukkukaa nyt. Olen ansainnut sen.
Et ole ansainnut haukkuja. Ansaitset myötätuntoa. Toivon, että tulet onnelliseksi ja joku päivä, kun olet valmis, löydät elämäsi miehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turhaan podet syyllisyyttä. Vai oliko sinulla kristallipallo, kun aloitit uuden suhteen? Hyvätkin ihmiset eroavat parisuhteista, ei kaikkea voi tietää etukäteen.
Eikä elämää tarvitse suorittaa, toivottavasti löydät asioita, jotka tekevät sinut itsesi onnelliseksi.
Saattaa se vika olla siellä omankin puseron sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei lapsen elämä tuosta mihinkään pilaannu. Ei ainakaan minun pilaantunut. Olin itse yh:n lapsi, ja äidilläni oli varsin vilkas ja vaihteleva kumppanielämä kun olin lapsi. En koskaan mitenkään kiintynyt edes niihin miehiin tai odottanut että niiden pitäisi siihen isäpuoleksi jäädä. Miehiä tuli ja meni, se oli luonnon laki, eikä minua haitannut mitenkään.
Miten lapsen perusturvallisuus sitten kun isäpuoli lähtee perheestä? Olen halunnut erota jo kauan, mutta eroajatusten jälkeen tunnen aina niin kovaa syyllisyyttä että päätän sinnitellä vielä jonkin aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 10:52"]
Saattaa se vika olla siellä omankin puseron sisällä.
[/quote]
Varmasti onkin. Ja koska vika parisuhteen toimimattomuuteen on ensisijaisesti minussa, en ajattele että minulla olisi oikeutta rikkoa pientä perhettämme ja lähteä oman onneni perään. Tiedän että lapsen kanssa kahden meillä olisi mukava, tyydyttävä elämä, mutta en silti uskalla erota koska pelkään etten kestä syyllisyydentunteitani.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 10:59"]
Ei lapsen elämä tuosta mihinkään pilaannu. Ei ainakaan minun pilaantunut. Olin itse yh:n lapsi, ja äidilläni oli varsin vilkas ja vaihteleva kumppanielämä kun olin lapsi. En koskaan mitenkään kiintynyt edes niihin miehiin tai odottanut että niiden pitäisi siihen isäpuoleksi jäädä. Miehiä tuli ja meni, se oli luonnon laki, eikä minua haitannut mitenkään.
[/quote]
Tämä on todella upea kommentti. Toivoisin, että vanhoja tyhmiä myyttejä purettaisiin useammin tällä tavalla terveen mutkattomasti ääneen. Tosiaan, elämä, edes lasten elämä, ei aina menekään pilalle, vaikka kaikki olisi toisin kuin" ikuisesti yhdessä joutsenparin tavoin" -idyllissä, jota tuputetaan kaikille Oikean Elämän Ainoana Kaavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 11:27"]
[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 10:59"]
Ei lapsen elämä tuosta mihinkään pilaannu. Ei ainakaan minun pilaantunut. Olin itse yh:n lapsi, ja äidilläni oli varsin vilkas ja vaihteleva kumppanielämä kun olin lapsi. En koskaan mitenkään kiintynyt edes niihin miehiin tai odottanut että niiden pitäisi siihen isäpuoleksi jäädä. Miehiä tuli ja meni, se oli luonnon laki, eikä minua haitannut mitenkään.
[/quote]
Tämä on todella upea kommentti. Toivoisin, että vanhoja tyhmiä myyttejä purettaisiin useammin tällä tavalla terveen mutkattomasti ääneen. Tosiaan, elämä, edes lasten elämä, ei aina menekään pilalle, vaikka kaikki olisi toisin kuin" ikuisesti yhdessä joutsenparin tavoin" -idyllissä, jota tuputetaan kaikille Oikean Elämän Ainoana Kaavana.
[/quote]
Onhan se kuitenkin parempi. Ja kun suhteessa ei ole riitoja tai huutamista ja arki sujuu, eikö se ole lapselle parempi kasvuympäristö kuin yh-äidin kanssa pienemmässä asunnossa.
En minäkään seurustelisi koskaan, jos parisuhteet olisivat välttämättä tuollaisia. Mutta koska parisuhteissa voi olla myös kivaa, vapaata, helppoa ja antoisaa, tulen seurustelemaan jatkossakin. Jäisin paljosta paitsi, jos olisin vannoutunut sinkku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 11:38"]
Onhan se kuitenkin parempi. Ja kun suhteessa ei ole riitoja tai huutamista ja arki sujuu, eikö se ole lapselle parempi kasvuympäristö kuin yh-äidin kanssa pienemmässä asunnossa.
[/quote]
Typerä kysymys, johon ainoa vastaus on, että tilanteita on niin paljon, että niihin on mahdotonta edes yrittää löytää Yhtä Ainoaa Oikeaa Vastausta. Sellaiseen kuitenkin square-henkinen, jäykkä persoonallisuus, kuten i sinä, aina pyrkii. Otan osaa. Yhden totuuden ihmiset ovat niin kankeita, että puistattaa.
Jokaisen pitää muistaa elämän faktat. Elämä koostuu seitsemästä aikajaksosta. 7,14,21,28,35,42,49
Jokaisessa aikajaksossa on oma problematiikka ja kriisinsä. Näitä pitää tutkia itsessään eikä muissa.