sosiaalietuusshoppailijoille stoppi Saksassa

Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ennakkopäätöksen kiistassa, joka koski tiettyjen sosiaalietuuksien maksamista toisesta unionin jäsenvaltiosta tulleelle ihmiselle.

Ennakkopäätöksen mukaan EU-maalla ”on oltava mahdollisuus evätä sosiaalietuudet unionin kansalaisilta, jotka eivät ole taloudellisesti aktiivisia ja jotka käyttävät liikkumisvapauttaan vain saadakseen toisen jäsenvaltion sosiaaliavustusta”.

Toisin sanoen EU-tuomioistuin katsoo, että maahanmuuttajilta, jotka eivät hae töitä, voidaan evätä tiettyjä etuuksia, jotka taataan samassa tilanteessa oleville vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisille. Tiistaina julkistetusta ratkaisusta kertoo lakiasioihin perehtynyt uutispalvelu Edilex.

Kiistassa olivat vastakkain Saksan valtio ja Romanian kansalainen Elisabeta Dano, joka oli saapunut Saksaan poikansa kanssa. Saksan viranomaiset olivat evänneet romanialaiskaksikolta tiettyjä Saksan lainsäädännössä säädettyjä perusturvaetuuksia eli äidin tapauksessa toimeentulotuen ja pojalta sosiaaliavustuksen. Lisäksi oli evätty asumis- ja lämmitystuki. Sen sijaan Dano on saanut poikansa nojalla Saksan valtiolta lapsilisää ja elatustukea.

EU-tuomioistuin vetosi päätöksessään unionin kansalaisia koskevaan direktiiviin.

Tuomioistuimen mukaan muiden jäsenvaltioiden kansalaiset voivat vaatia yhdenvertaista kohtelua vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisten kanssa vain, jos heidän oleskelunsa vastaanottavassa jäsenvaltiossa täyttää direktiivissä määritellyt edellytykset.

Direktiivin mukaan oleskeluoikeuden edellytyksenä on – jos oleskelu on kestänyt yli kolme kuukautta mutta alle viisi vuotta – muun muassa se, että henkilöillä, jotka eivät ole taloudellisesti aktiivisia, on riittävät omat varat.

Tuomioistuimen mukaan Danolta ja hänen pojaltaan tällaiset riittävät varat puuttuivat, joten he eivät voi vaatia oleskeluoikeutta Saksassa unionin kansalaisia koskevan direktiivin nojalla. Näin ollen he eivät voineet vedota EU-maiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamiseen ja syrjintäkieltoon.

Tuomioistuimen mukaan yksi direktiivin tavoitteista onkin ”estää se, että unionin kansalaisista, jotka ovat muiden jäsenvaltioiden kansalaisia, aiheutuu kohtuutonta rasitusta vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle”.

Tukia hakenut nainen ei ollut tullut Saksaan työnhakuun eikä hän asiakirjojen mukaan hakenut työtä. Näin ollen häneltä oli evätty työnhakijoille varatut perusturvaetuudet, ja tähän Saksalla oli tuomioistuimen mukaan oikeus.