Ensi vuoden aikana aion

Sori, tähtäsin yläpeukkuun

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 05:54"]

Sori, tähtäsin yläpeukkuun

[/quote]

Huonossa parisuhteessa roikkuminen ja turhien läskien kantaminen johtaa alapeukkuun. Eron voi ottaa heti, ja laihduttamisen aloittaa tänään.

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 05:56"][quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 05:54"]

Sori, tähtäsin yläpeukkuun

[/quote]

Huonossa parisuhteessa roikkuminen ja turhien läskien kantaminen johtaa alapeukkuun. Eron voi ottaa heti, ja laihduttamisen aloittaa tänään.
[/quote]

Aina ei ole mahdollista toimia heti.

3nen mitä hel*ettiä? Mistä tiedät ettei ap laihduta jo? Luuleeko nää läskivastaiset ihmiset että jos aloittaa laiduttamisen niin se tarkoittaa sitä että tänään multa tippuu 10kg?

Kyllä ihminen tarvitsee aikaa myös eroamiseen. Aina eron syynä ei ole huono parisuhde.

Ja ilmeisesti sun mielestä raha-asiatkin hoidetaan niin että menet tänään töihin niin ne on kunnossa.

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 06:54"]

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 05:56"] Aina ei ole mahdollista toimia heti.

[/quote]

Mikä estää laihduttamisen aloittamisen heti, eikä ensi vuonna? Raskaudesta tuskin on kyse, koska sitä ei ole mainittu.

Jos löytäis jonkun jota rakastaa niin olis iha kiva

Aina eron syynä ei ole huono parisuhde.[/quote]

Nii kyllähän sitä voi erota ihan vaikka vaihtelun vuoksi. Mitä sitä yhden kanssa liian kauan on vaikka kaikki olisi hyvin.

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 06:58"][quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 06:54"]

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 05:56"] Aina ei ole mahdollista toimia heti.

[/quote]

Mikä estää laihduttamisen aloittamisen heti, eikä ensi vuonna? Raskaudesta tuskin on kyse, koska sitä ei ole mainittu.
[/quote]

Vaikka tolkuton projekti töissä, toipuminen sairaudesta, kuolevasta lähiomaisesta huolehtiminen, joku muu voimavaroja paljon kuormittava tilanne. Yleensähän lihomisessakin on taustalla terveydellinen tai elämänhallinnallinen ongelma, joten se ongelma pitää saada ensin hoidettua pois alta.

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 07:09"]

 Yleensähän lihomisessakin on taustalla terveydellinen tai elämänhallinnallinen ongelma, joten se ongelma pitää saada ensin hoidettua pois alta.

[/quote]

Elämänhallinnallinen ongelma on yleisin syy, eli laitetaan suuhun mitä sattuu eikä liikuta tarpeeksi. Tosin tämän tilanteen hallintaan saamiseen ei tarvitse muuta, kun hieman jäykempi selkäranka kun kastemadolla.

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 07:17"][quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 07:09"]

 Yleensähän lihomisessakin on taustalla terveydellinen tai elämänhallinnallinen ongelma, joten se ongelma pitää saada ensin hoidettua pois alta.

[/quote]

Elämänhallinnallinen ongelma on yleisin syy, eli laitetaan suuhun mitä sattuu eikä liikuta tarpeeksi. Tosin tämän tilanteen hallintaan saamiseen ei tarvitse muuta, kun hieman jäykempi selkäranka kun kastemadolla.
[/quote]

Me taidetaan liikkua ihan erilaisissa piireissä. Ehkä joku siiderisieppo saa korjattua tilanteen noin, mutta itse en ole puhtaaseen syöppöön törmännyt.

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 07:20"]

 Me taidetaan liikkua ihan erilaisissa piireissä. Ehkä joku siiderisieppo saa korjattua tilanteen noin, mutta itse en ole puhtaaseen syöppöön törmännyt.

[/quote]

En minäkään, koska en valvo muiden syömisiä heidän kotona. Kun olemme yhdessä syömässä, niin lähes jokainen ylipainoinen syö puolet vähemmän kun minä? Ei ole muuta mahdollisuutta kun se, että kotona vedetään kaksin käsin. Minulla todellakaan ei ole mtn. ylipainoisia vastaan, jokainen elää niin kuin haluaa, mutta heidän selityksiään en ihan aina usko.

ap tassa. yksi syy lihomiseeni on parisuhteeni huono tila. olen ennenkin laihduttanut ja tiedan, etta liikkumalla ja syomalla terveellisesti jaksaisin paremmin. Parisuhteessa liikaa solmuja. En jaksa yrittaa niita yksin availla kun miesta ei kiinnosta. Lisaksi mies sanonut niin rumia asioita minulle etten voi UNOHTAA. ESIM HUORAKSI HAUKKUNUT HUMALASSA. TALOUDELLISESTI EN PARJAA VIELA YKSIN, SIKSI ODOTAN ENSI VUOTEEN. LISAKSI ODOTAN JA TOIVON ETTA MIES TAJUAISI EHDOTTAA EROA. LAIHDUTTAMISEN (TAI SIIS TERVEELLISET ELAMANTAVAT) ALOITAN KYLLA JO TAMAN VUODEN PUOLELLA. ANTEEKSI ISOT KIRJAIMET JA AAKKOSTEN PUUTTUMISTA. PUHELIN ON RIKKI.

Toivottavasti joulupukki tuo uuden puhelimen.

Hei ap. Tein tuon tänä vuonna. Huonossa avioliitossa turrutin tunteita syömällä ja vähän juomallakin. Söin myös miehen seuraksi liikaa. Lasten takia jäin pitemmäksi aikaa kuin omalta kannalta oli terveellistä.

Eron jälkeen laihduin nopeasti ihan itsestään 15 kg... Ilman isompia sydänsurujakin, koska ero oli helpotus. Palasin vain omiin ruokatapoihini. Vähän myöhemmin, kun olo oli kevyempi ja muutenkin parempi, aloin myäs liikkua enemmän. Kiloja katosi lisää ja olen elämäni kunnossa.

Uusi rakkauskin kukoistaa yllättäen :)

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 07:29"][quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 07:20"]

 Me taidetaan liikkua ihan erilaisissa piireissä. Ehkä joku siiderisieppo saa korjattua tilanteen noin, mutta itse en ole puhtaaseen syöppöön törmännyt.

[/quote]

En minäkään, koska en valvo muiden syömisiä heidän kotona. Kun olemme yhdessä syömässä, niin lähes jokainen ylipainoinen syö puolet vähemmän kun minä? Ei ole muuta mahdollisuutta kun se, että kotona vedetään kaksin käsin. Minulla todellakaan ei ole mtn. ylipainoisia vastaan, jokainen elää niin kuin haluaa, mutta heidän selityksiään en ihan aina usko.
[/quote]

Minun tuntemani ylipainoiset syövät normaalisti, paljon ja vähän yhteisissä ruokailuissa. Mutta jokaisella on elämässään rasitetekijä, joka on helppo nähdä ylipainon lähtöjuureksi.

Ensi vuonna aion luopua muutamasta ystävyyssuhteesta. Ei vaan ole aikaa kaikille ja tunnen siitä huonoa omaatuntoa, joka taas aiheuttaa stressiä. Alan keskittyä enemmän omaan hyvinvointiini. 

Ensi vuonna aion olla suorittanut erään tavoitteeni, jonka viime loppukesästä itselleni asetin. Lisäksi olisi ihanaa, jos elämässäni olisi keväällä ihminen, jonka tapaaminen kahvikupin äärellä olisi molemminpuolista iloa ja voimavaroja lisäävää parasta mahdollista kanssakäymistä, eikä mitään elämän epäolennaisuuksiin takertuvaa saati jopa laskelmoivaa muka-kaveruutta. Koskaan en luovu toivosta tämän suhteen, lähes mikä tahansa päivä voi tuoda oikeanlaisen ihmisen elämääni.