Ikinä en ole tarpeeksi hyvä. Kaikki vihaa mua.

Höpöhöpö, koskaan ei voi ola hyvä ellei ole ensin vähemmän hyvä. Elämä opettaa ja neesu pystyyn nyt!

Olen nyt yrittänyt ja yrittänyt ja tulos aina sama. Kaikki haluaa vaan hyötyä, ei muuta. Kelpaan roskakoriksi mutta kukaan ei kuuntele mua.
Tätä jatkunut koko elämän, eli 40 vuotta. Yhtä kärsimystä.
Pitäköön p****nsa.
Ap

Tunnen tuskasi. Aina opin ja yritän olla parempi mutta aina olen se paskakasa. Ei ole tarpeeksi siisti, paras työssä, teen huonoja ratkaisuja jne.. olen elämässä kuitenkin tsempannut entiseen ihan superisti mutta ei kelpaa niin ei. Onneksi on mies joka on vielä "huonompi" kuin minä niin saa edes jostain paremmuuden tunteen (juoppo). Yritä olla tekemättä muiden mieliksi. Niin minäkin yritän mutta vaikeata on kun on niin miellyttämishaluinen..

[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 16:08"]

Olen nyt yrittänyt ja yrittänyt ja tulos aina sama. Kaikki haluaa vaan hyötyä, ei muuta. Kelpaan roskakoriksi mutta kukaan ei kuuntele mua. Tätä jatkunut koko elämän, eli 40 vuotta. Yhtä kärsimystä. Pitäköön p****nsa. Ap

[/quote]

Eli olet liian kiltti. Opettele sanomaan myös se EI joskus ja myös sinun mielipiteilläsi on väliä! Sua kohdellaan kuin roskaa koska annat niin tapahtua. Rakasta itseäsi edes hiukan tänään, huomenna enemmän jne..

Mitä sinä haluat.mitä sinä haluat nähdä? Näetkö niitä tilanteita, joissa sinusta pidetään eikä sinusta haluta pelkkää hyötyä? Entäs jos rupeaisin etsimään ne tilanteet suurennslasilla? Sitten kun huomaat, niin myös noteerat. Kirjoita vaikka vihkoon. Ajattele, että olipa kiva.

jätä pienempi tila noille negatiivisille. Ne saattavat silloin vähentyäkin.

levittele positiiviset jutut mieleesi silleen löyhästi, anna niille tilaa levitä ja olla.

uusia näkökulmia. Eriväriset kehykset rilleihin, joilla maailmaasi katselet.

AI niin, ei kaikki sua vihaa. Et sä ole maailman negatiivinapa. Et vaan oo. Ei sellasta oo. Ei kaikki ees tunne sua.

uusi ajatusmyssy päähän. Ole hyvä. Tää on tällainen kirjava ja pehmeä. ja tää antaa positiivisia sysäyksiä.

Tuttu tunne. Annan ihmisten kävellä ylitseni kun kuvittelen heidän kuitenkin osaavan ja tietävän asioita mua paremmin. Näin käy varsinkin töissä. Sitten märehdin noita ja syytän itseäni lapaseksi, kun en taaskaan osannut pitää puoliani. Alan kantaa myös kaunaa noita ylitsekävelijöitä kohtaan. Jonkun verran nahka on paksuuntunut, mutta heti jos joku vähänkin epäilee mun kykyjä tai osaamista, alan itsekin epäröidä ja perääntyä. Prkl, kun mulla ei oo tarpeeksi sitä kyllä minä näytän-asennetta.

[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 16:48"]

Tuttu tunne. Annan ihmisten kävellä ylitseni kun kuvittelen heidän kuitenkin osaavan ja tietävän asioita mua paremmin. Näin käy varsinkin töissä. Sitten märehdin noita ja syytän itseäni lapaseksi, kun en taaskaan osannut pitää puoliani. Alan kantaa myös kaunaa noita ylitsekävelijöitä kohtaan. Jonkun verran nahka on paksuuntunut, mutta heti jos joku vähänkin epäilee mun kykyjä tai osaamista, alan itsekin epäröidä ja perääntyä. Prkl, kun mulla ei oo tarpeeksi sitä kyllä minä näytän-asennetta.

[/quote]

Kyllä se on sussa, et vaan päästä sitä ulos koska et vielä rakasta itseäsi tarpeeksi. Sinäkin olet liian kiltti ja annat päällepäsmäreiden loistaa äänellään vaikka totuushan on, että he vähemmän loistaa sinun sisäisen kauneutesi rinnalla. Opettele rakastamaan sinua, ei sinun tarvotse olla kuin niiden nalkuttavien jatkuvasti äänessä olevien työtoverien! Ole oma itsesi, se riittää. MUTTA sinun pitää rakasta itseäsi Tsemiä!

[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 16:52"][quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 16:48"]

Tuttu tunne. Annan ihmisten kävellä ylitseni kun kuvittelen heidän kuitenkin osaavan ja tietävän asioita mua paremmin. Näin käy varsinkin töissä. Sitten märehdin noita ja syytän itseäni lapaseksi, kun en taaskaan osannut pitää puoliani. Alan kantaa myös kaunaa noita ylitsekävelijöitä kohtaan. Jonkun verran nahka on paksuuntunut, mutta heti jos joku vähänkin epäilee mun kykyjä tai osaamista, alan itsekin epäröidä ja perääntyä. Prkl, kun mulla ei oo tarpeeksi sitä kyllä minä näytän-asennetta.

[/quote]

Kyllä se on sussa, et vaan päästä sitä ulos koska et vielä rakasta itseäsi tarpeeksi. Sinäkin olet liian kiltti ja annat päällepäsmäreiden loistaa äänellään vaikka totuushan on, että he vähemmän loistaa sinun sisäisen kauneutesi rinnalla. Opettele rakastamaan sinua, ei sinun tarvotse olla kuin niiden nalkuttavien jatkuvasti äänessä olevien työtoverien! Ole oma itsesi, se riittää. MUTTA sinun pitää rakasta itseäsi Tsemiä!
[/quote]
Kiitos! Just tämmösiä sanoja tarvitsee kun usko omaan itseen on nollissa.

Mulla on sellainen tunne, että aina kun raivostun tai yritän pitää puoleni tai esitän poikkeavan mielipiteen, mua vastaan käydään tosi voimakkaasti. Kärsin siitä. En haluaisi riidellä, mutta ne "alistajat" on tietenkin niitä riidanhaluisimpia. Vaikea päästä eroonkaan, kun työkaverit, oma perhe on näitä. 

Yritän tasapainoilla hiljaisen vastarinnan ja mielensäpahoittamisen välillä ja olla oma itseni. Tuntuu vain että kun yritän olla oma itseni, sitä paheksutaan.

Mä tiedän tunteen myös. Kai olen sitten liian kiltti, mutta miksen koskaan törmää niihin muihin vaan tulen lytätyksi ihan joka taholta. Vaikea ajatella ettei olisi itsessä vikaa jotenkin perustavanlaatuisesti :'(

[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 17:11"]

Mä tiedän tunteen myös. Kai olen sitten liian kiltti, mutta miksen koskaan törmää niihin muihin vaan tulen lytätyksi ihan joka taholta. Vaikea ajatella ettei olisi itsessä vikaa jotenkin perustavanlaatuisesti :'(

[/quote]

Koska olet liian kiltti ja kaikki tietää sen että sun päällä saa vaikka hyppiä, etkä suutu siitä.

ihan mun fiilikset. Vaikka kaikkensa antaisi, niin mikään ei riitä.Olen tähän havahtunut, ja koetan päästä liiasta kiltteydestä eroon.Olen hyvä puolustamaan muita, ja oikeuden mukainen, mutta itseäni ja omia oikeuksiani en osaa puolustaa. Esim. en oleta,että joku sairaana tulee töihin, mutta itselle on vaikeaa jättää menemättä, tuntuu, ettei muille mikään syy ole riittävä syy jäädä kotiin lepäämään. Tsemppiä kuitenkin, ehkä tämä että tiedostamme asian, on alku sille, että jonain päivänä osaamme sanoa ei, ja se riittää.

[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 17:18"]

[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 17:11"]

Mä tiedän tunteen myös. Kai olen sitten liian kiltti, mutta miksen koskaan törmää niihin muihin vaan tulen lytätyksi ihan joka taholta. Vaikea ajatella ettei olisi itsessä vikaa jotenkin perustavanlaatuisesti :'(

[/quote]

Koska olet liian kiltti ja kaikki tietää sen että sun päällä saa vaikka hyppiä, etkä suutu siitä.

[/quote]

Mut kasvatettiin liian kiltiksi tytöksi ja muistan miten nuorena mulle suututtiin siitä, jos itse suutuin.

Nyt aikuisena jos joku tekee väärin, en suutu vaan menen kotiin itkemään sitä miten paska MÄ olen. Kuulostaa sairaalta. Voiko tätä muuttaa...

Tutulta kuulostaa. Olen ihan luuseri. Töissä kaikki menee mun edelle. Mulle ei anneta mitään vastuuta. Informaatio esimieheltä kulkee kaikille muille paitsi minulle. Kotona elämä pyörii miehen työn ja harrastusten ympärillä. Oma äiti käy arvostelemassa tekemisiäni ja erityisesti tekemättä jättämisiä. Appivanhempien silmätikkuna olen ollut jo vuosia. Koitapa tässä olla iloinen ja positiivinen.

Miksi meillä suomalaisilla on näin huono itsetunto?

[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 17:22"][quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 17:18"]

[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 17:11"]

Mä tiedän tunteen myös. Kai olen sitten liian kiltti, mutta miksen koskaan törmää niihin muihin vaan tulen lytätyksi ihan joka taholta. Vaikea ajatella ettei olisi itsessä vikaa jotenkin perustavanlaatuisesti :'(

[/quote]

Koska olet liian kiltti ja kaikki tietää sen että sun päällä saa vaikka hyppiä, etkä suutu siitä.

[/quote]

Mut kasvatettiin liian kiltiksi tytöksi ja muistan miten nuorena mulle suututtiin siitä, jos itse suutuin.

[/quote]
Mulla tämä sama. Vielä tänäkin päivänä jos suutun huonosta kohtelusta tai muuten aiheesta, saan itse siitä paskaa niskaan ja muiden vihat päälleni!

Just  kuin mun lapsuudesta. Mua toruttiin ja pidettiin lapsellisena "nyt menit kyllä liian pitkälle" ja silleen vähän alentuvasti kohdeltiin jos suutuin. Kiitos oivalluksesta. Mitähän tällä tiedolla nyt tekisi.