Kokemuksia kolonoskopiasta?

"Ulkomailla toimenpiteessä käytetään usein rauhoittavia ja kipulääkkeitä, mutta Suomessa kolonoskopia tehdään yleensä lääkkeettömästi."

Näissä henkinen kipu on aina sitä pahinta. Ole reipas, vaikka sinua pelottaa ja sinuun sattuu. Olethan suomalainen, sisulla selviää.

ei siitä ainakaan nauti

No korjaus siihen että vain ulkomailla käytetään kivunlievitystä ja rauhoittavaa, Suomessa on tapana antaa panacodia ja dormikumia ennen toimeenpidettä.

Ap

Itse olen saanut aina kipulääkettä ja rauhoittavaakin. Itse toimenpide ei ole ollut minulla kauhean kivulias, lähinnä se ilman laitto sinne tuntuu ikävältä. Jos on hyvä hoitaja, hän osaa kääntää potilasta oikeaan asentoon sen mukaan, missä skooppi menee ja painaa ja tukea käsillä vatsaa tietyissä kohdissa, mikä helpottaa kipua.

Terveystalolta sain ajoissa varattuani humausnukutuksen, kuten olen täällä jo kertonutkin. Maksoin itse. Kuulemma kaikki sujui nukutuksessakin nopeasti eli tekijätkin olivat tyytyväisiä.

Ajanhan voi peruuttaa ja varata vähän myöhemmin siten, että saa sen humauksen. Oli lääkäritalo sitten tämä tai joku muu.

Mulle on tehty sekä kolonoskopia, että simoidoskopia useammankin kerran, tosin viimeisestä jo useampi vuosi aikaa. Kokemukset vaihtelevia erittäin vastenmielisestä yllätävän leppoisaan. Sanoisin, että operoivalla lääkärillä on tuntemuksiin melkoisen suuri vaikutus. Minulle operaation on tehnyt kolme eri lääkäriä, joista parhaan kanssa homma tuntui menevän melko leppoisasti, kun taas heikoimman kanssa se oli yhtä tuskaa. Siitähän se paljon riippuu, kuinka paljon ilmaa pumpataan. Eihän se itse patukan kulkeminen juuri miltään tunnu, mutta ilman pumppaus tuntuu siltä, että vatsa räjähtää just.

Minusta kaikkein vastenmielisintä koko jutussa on ollut edellisen päivän tyhjennykset, eli sen hirvittävän makuisen litkun pakkojuominen. Parin litran jälkeen se ei meinaa mennä alas enää millään.

Mitä kipulääkityksiin tulee, niin minä en mitään kummoisempaa lääkettä ole koskaan saanut. Jonkun pillerin ennen tähystystä, jolla en ole havainnut juuri minkäänlaista vaikutusta. Törmäsin joskus netissä tähän kirjoitukseen lääkityksestä: http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku;jsessionid=150DAECF51D89664B10D3B44737BA5FB?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo95709

Lainaus kirjoituksesta: "Suomalaisessa satunnaistettussa tutkimuksessa havaittiin, että potilaat, jotka eivät saaneet mitään lääkitystä, sietivät kolonoskopian yhtä hyvin kuin ne, jotka saivat suoneen midatsolaamia (0,03-0,05 mg/kg) (Ristikankare ym. 1999). Tämän tutkimuksen mukaan rutiinimaisesti kaikille annettava sedatoiva lääkitys ei siis ole aiheellinen. Samankaltaisia tuloksia on raportoitu jopa Yhdysvalloista, jossa kaikille potilaille on annettu totunnaisesti rauhoittava ja kipua lievittävä lääkitys ennen kolonoskopiaa. Nämä tulokset eivät luonnollisesti kuitenkaan tarkoita sitä, etteivät yksittäiset potilaat hyötyisi sedatoivasta lääkityksestä."

Tähystyksestä keskustellaan ja hyvä niin. Itselleni tehtiin paksunsuolen tähystys muutama päivä sitten ilman pyytämääni lääkitystä. Kokemus oli aivan uskomattoman kivulias. Yritin olla urhea ja kestin tällä kertaa sen, mutta koska todennäköisesti minulle tullaan tekemään samainen tutkimus muutaman vuoden kuluttua uudestaan. En suostu menemään tutkimukseen ilman tosi vahvaa kipulääkitystä suoneen. Lääkitys pitää aloittaa ennen tutkimusta. Kirjoitan näin, koska mielestäni on aivan turhaa kiduttaa ihmistä, kun on mahdollista tehdä tutkimuksesta ihan siedettäväkin. Sanotaan, että ei pidä uskoa mitä netti keskusteluissa kerrotaan ja turhaan vain peloitellaan; ei se ole niin. Jokainen ihminen on yksilö tässäkin asiassa. En ymmärrä miksi julkisella puolella ei kunnioiteta potilaan toiveita. Terveystalo varmaankin hoitaisi asian aivan toisin. Kohdallani potilaan tarpeiden kuunteleminen ei onnistunut. Nyt kuitenkin tiedän kokemuksesta mitä seuraavan kerran vaatia. Potilaan valmistelulla on suuri merkitys. Minua ei valmisteltu muutoin kuin puhelimessa annetuilla tyhjennys ohjeilla. Onneksi en ole kovin arka kivun suhteen ja kestin tuon kaiken.

Mullekin tehtiin ko. Tutkimus muutama päivä sitten. Ilman puudutuksia ja ihan hyvin meni. Joissain kohdin tuntu vähän ikävältä, enimmäkseen meni ihan hyvin. Mulla endokiinnike suolessa ja vatsaontelossa endoa nyt pitkin poikin. Leikkaus tulossa. Jos mä selvisin ilman puudutusta, selviät sinäkin. Tsemppiä.

Kamalin ja kivuliain toimenpide ikinä. Synnyttäminenkin helpompaa. Kipulääkettä ja rauhoittavaa sain mutta silti. Minulla IBS ja ehkä siitä syystä tunsin sen suolen venytyksen niin kovin kivuliaana. Meinattiin jättää toimenpide kesken mutta lopulta saatiin se letku sen viimeisen mutkan läpi menemään. En suostuisi enää ikinä ilman nukuttamista tuohon. Rauhoittavassa lääkkeessä se hyvä puoli että ajantaju hävisi. Tuntui kuin homma olisi kestänyt vain 5min mutta siihen menikin melkein puoli tuntia.

MIKÄ siinä sitten koskee? Se ilmako, voiko sitä tehdä niin ettei sitä ilmaa puhalleta? Voiko sen toimenpiteen keskeyttää jos koskee liikaa? Sanoo vaan että ei enempää.

oon kuullut että joissain sairaaloissa on vanhat putket jotka oli isompia kuin uudet. jospa se putki on ollut liian  iso esim. pienen naisen suoleen? onko jollekin tullut vammoja siitä, esim. sulkijalihaksen häiriö?

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 09:21"]MIKÄ siinä sitten koskee? Se ilmako, voiko sitä tehdä niin ettei sitä ilmaa puhalleta? Voiko sen toimenpiteen keskeyttää jos koskee liikaa? Sanoo vaan että ei enempää.
[/quote]
No se suoli venyy siinä kun sitä putkea tungetaan sinne ja jos nyt esim on tuo IBS niin ne tuntevat sen venytyskivun paljon voimakkaampana kuin muut. Ja voi keskeyttää tottakai. Minultakin kysyttiin keskeytetäänkö vai kokeillaanko vielä jos onnistuisi. (Viimeinen suolenmutka oli tosi hankala)

Minulle koko homma oli ihan "piece of cake". Jonkin lääkityksen sain ennen toimenpidettä, mutta ilman lääkitystäkin olisin varmaan selvinnyt ihan hyvin. Kiinnostuneena seurasin tietokoneen näytöltä, miltä suoleni sisällä näyttää. Koko tutkimuksen ikävin osuus oli niiden litkujen nieleminen, kun lisäksi sattui olemaan angiina.

Eli näköjään tutkimus voi olla ihan helvetillinen tai hyvin helppo. Ei voi tietää etukäteen.