Komenteleva ja läpsivä lapsi
Miten minun olisi parasta toimia, kun kaverin lapsi määräilee aikuisia olemaan hiljaa ja mihin en saa kyläillessä koskea? Kolmivuotias poika tykkää huitoa ja tuupata kumoon muka-huolimattomasti muita lapsia ja minua. Ei kipeästi, mutta tuntuu epäkohteliaalta.
Kuuluuko tuo ikään ja temperamenttiin, kuten äiti sanoo, vai voiko se olla oire avioerosta? Eniten mua huolestuttaa, että isän narsistisuus periytyy ja alkaa näkyä noin huomionkipeytenä ja kontrollointina. Ainoa lapsi kyseessä ja äiti on todella hyvä kasvattaja, ei sillä.
Lapsi tuntee minut niin hyvin, että uskaltaa kiukutella mun seurassa. Mutta en saa usein koskea hänen tavaroihinsa. Ystävä on toivonut, että vahtisin lasta joskus. En koe voivani tehdä niin, jos ipana huutaa "et saa tehdä X!" Jossain kohtaa mulla loppuu pinna.
Pitäisikö kiljaista teatraalisen kovaa läpsäisystä vai olisiko se palkitsevaa?
Kommentit (3)
Tuon ikäiset tietysti uhmaavat ja kokeilevat rajojaan. Osa yrittää pomottaa aikuisia siinä sivussa. Tietenkään lapsen ei pidä antaa sitä tehdä. Jos yrittää kylässä pomotella sinua, sano suoraan että eiköhän se ole äiti teidän perheessä, joka täällä ohjeet jakaa - ja sivuutat lapsen pomotuksen ja kosken siihen, mihin olit koskemassakin.
Tuo läpsiminen on lapsille yleistä ilmeisesti siksi, ettei heidän verbaliikkansa riitä vielä muuten tunteidensa kommunikointiin. Tietysti siihen tulee puuttua samantien. Lasta kädestä kiinni ja terävästi kielto heti tilanteessa. Jos alkaa parkuminen, meni käsky vain perille eikä sitä tarvitse ruveta silittelemään tai halailemaan pois.
Selvät linjat. Lapset eivät ymmärrä lukea rivien välistä tai muutakaan (fiksuille) aikuisille toimivaa ohjailua.
Johtuu pelkästään huonosta kasvatuksesta!