Lue keskustelun säännöt.
Poltin tupakkaa kolme vuotta huvikseni noin askin päivässä.
10.11.2014 |
Opin ymmärtämään miksi monet tupakoivat. Opin välillä nauttimaan tupakasta. Etenkin aamutupakka oli paras.
Lopetin äskettäin seinään. En ole vieläkään saanut mitään vieroitusoireita. Mitä kauemmin olen ollut tupakoimatta sitä vähemmän tekee mieli. Yleensä alkoholiannoksen jälkeen on käynyt mielessä pitäisikö käydä savulla, mutta en ole jaksanut.
Miksi en jäänyt koukkuun tuohon saatanalliseen tupakkaan, jonka vieroitusoireita väitetään lähes heroiinin tasoiseksi?
Kommentit (19)
Opiskelin kolme vuotta. Opiskellessa on mukava polttaa tupakkaa. En kertaakaan koettanut edes lopettaa polttamista. Harva nykyään ajattelee edes polttaa tupakkaa koko ikäänsä.
Trendi näyttäisi olevan että lopetan pian.
Kotona ja töissä en polta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pidä paikkaansa. Se on meidän jokaisen omassa korvien välissä se haluaako polttaa vai ei. Suurimmalle osalle se on vain tapa.
Kyllä tupakan vieroitusoireet tulee ihan niin kuin kahvistakin. Mutta ne menee ohi noin 10min. Kun sille ajalle keksii aina tekemistä niin ei tarvitse mennä tupakalle.
Täytyy myös muistaa että kaikki ei tule yhtä helposti riippuvaiseksi kuin toiset.
Minä olen polttanut nyt reilut kolme vuotta, ja olen ajatellut vähän samaa: Missä ovat ne fyysiset vieroitusoireet, kun olen polttamatta? Tiedän parikin ihmistä, joilla oikeasti alkaa hillitön tärinä kun eivät saa tupakkaa, mutta he ovat nyt nelikymppisinä polttaneet parikymmentä vuotta. Siitäkö ne fyysiset oireet johtuvat, että ovat polttaneet niin pitkään?
Itse tykkään sauhutella lähinnä tavan vuoksi, se sosiaalinen tapa siis, mutta pystyn helposti olemaan myös polttamatta. Jos on seuraa, tulee polteltua kaverin kanssa, yksinäni ollessa en välttämättä edes muista käydä tupakalla. Poltan yleensä n. 13 tupakkaa päivässä. Sitä meni välillä jopa tuplasti enemmän, mutta vähensin, ja helposti. Miksi toisilla ne fyysiset vieroitusoireet ovat niin vahvat, ja toisilla niistä ei ole tietoakaan?
Kahvia en kykene lopettamaan. Olen kokeillut. Kahvia olen käyttänyt 30 vuotta säännöllisesti.
Saan kahvista lopettamisesta todella fyysisiä oireita. Päänsärky tulee jo puolen päivän aikaan ja kevyt hiki. Ihmettelen miksi tupakan lopettaminen oli niin helppoa.
ap
Tunnen yhden idiootin joka poltti koko raskausaikansakin, hänelle vittuillakseni lopetin kuin seinään. Kesken tupakkatauon tumppasin, katkoin loput röökit askista, ja sanoin että loppui nyt. Ei mitään tärinöitä tai niksoja, ei nikotiinipurkkaa, laastaria tms. lopetin siihen paikkaan. Olin polttanut enemmän ja vähemmän säännöllisesti 15 vuotta. nyt puoli vuotta polttamatta. Ainoa miinus puoli on se että paino on noussut 9 kg. Mutta kai siitä läskistäkin eroon pääsee, kun saa keuhkoja putsattua sen verran että pystyy lenkille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärtääkseni kaikille noita viekkareita ei vaan tule. Esim. itse pärjään kyllä ns. fyysisesti ilman, taparöökaus on se johon itse jäin koukkuun. Jos rahat on loppu niin kevyesti menee se pari viikkoa ilman minkäänlaisia tärinöitä, ainoa mikä haittaa on se ettei ole "mitään tekemistä".
Poltin 12 vuotta. Tulin raskaaksi ja heitin askit samaan roskapussiin raskaustestin mukana. Sitten olin polttamatta 6 vuotta. Yhtään en polttanut ja menin töihin, aloin polttamaan "kun muutkin polttaa ja siellä puhuvat mukavia tupakkakopissa". Sitten tulin raskaaksi, jätin tupakan ja olen ollut taas ilman 10 vuotta.
Välillä tulee hetkiä että voishan sitä yhden polttaa. Siis ehkä kolme kertaa tämän viimesimmän 10 vuoden aikana käynyt niin. En ole polttanut. En juokaan aina vaikka tekee mieli tai joskus tulee fiilis että voisi mennä lenkille, enkä sitten ole mennytkään. Mutta pystyn juoksemaan nykyisin pitkiä lenkkejä ja nautin siitä etten maistu tupakalta. Mies ei polta, ei ole yhtään tupakkaa polttanut niin hän huomaa eron kun poltan tupakkaa tai kun olen ollut pitkään polttamatta.
Uskon siihen väittämään että tupakoivan miehen spermastakin maistaa tupakan. Siinä teinipojille tupakanvastaista puhetta! ;)
Molemmat vanhempani polttaa päivittäin askeja, isällä menee pari askia päivässä. Kuolemantuomio on tullut, jos elää parin vuoden päästä niin on jo jatkoajalla. Mummoni kuoli myös tupakkaan, isäni kuolee samassa iässä kuin mummoni. Minusta se on sääli, enkä koe että vanhempani "eivät voi" lopettaa. Se on valinta polttaa. Surin jo pikkutyttönä sitä että isäni tulee kuolemaan tupakkaan, olin silloin pieni koululainen kun aiheesta puhuin vanhemmilleni, he olivat minun nykyisessä iässä silloin -jos jostain oikeasti nautin niin siitä että olen lisännyt omaa elinikääni hyvin mahdollisesti. Asia joka EI KIINNOSTANUT sohvaperuna-vanhempiani. Eikä elämän terveelliset valinnat kiinnosta vieläkään. Se on valintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetin kahvinjuonnin puoleksi vuodeksi. Siitä tule ensiksi vuorokauden päänsärky. Jatkossa vieroitusoireina oli mm. tyhjiö siinä kohtaa kun muut menivät kahville. Eihän siihen kohtaan keksinyt oikein mitään. Kamalaa ainetta sekin, mutta silti taas aloitin kahvinjuonnin.
Poltin noin kymmenen vuotta ja lopetin seinään. Pari päivää teki mieli mennä tupakalle ihan tavan vuoksi, mutta ei sen kummempia vieroistusoireita. Tiedän tapauksia, jotka ovat itkeneet ja kärsineet vieroitusoireissa. Kai se on yksilökohtaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
poltin lahes 15v jossain 10v kohdalla melkein lopetin, mutta tapasin eksani, joka poltti ja lakko loppui siihen. Vihdoin lopetin muutama vuosi myohemmin, vaikka han jatkoi. Lopettaminen oli molemmilla kerroilla "helppoa". Ei mitaan fyysisia oireita, toki työbreikit ja oluen juonti nostivat tupakan kaipuuta - olin niin tottunut esim. palkitsemaan itseni tupakalla.
mutta mutta. Ei se aina niin helppoa ole. Välissä oitin lopettaa montakin kertaa täysin epäonnistuen. Toisaalta tunnen monia "baaripolttajia", jotka potlttavat vain 1krt vko, yleensä minulle mahdotonta.
Lopettamisen helppous ja vaikeus vaihtelee hirveästi yksilöittäin ja ihan elämäntilanteidenkin mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieroitusoireita ei tule muutamalle prosentille käytännössä ollenkaan, siitä tuo johtuu. Etkös oikeasti tiennyt?
On olemassa ihmisä joihin nikotiini ei vaikuta. Heillä tupakointi on tapa ja lopettaminen on helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.11.2014 klo 11:21"]
Lopetin kahvinjuonnin puoleksi vuodeksi. Siitä tule ensiksi vuorokauden päänsärky. Jatkossa vieroitusoireina oli mm. tyhjiö siinä kohtaa kun muut menivät kahville. Eihän siihen kohtaan keksinyt oikein mitään. Kamalaa ainetta sekin, mutta silti taas aloitin kahvinjuonnin.
[/quote]
Kun muut juovat kahvia voi kahviton juoda vaikka teetä. Kofeiinittomia haudukkeitakin on olemassa, mm. rooibos. Tai sitten voi juoda vaikka mehua tai olla juomatta mitään ja osallistua keskusteluun. Ei sieltä kahviatuoilta ole pakko pois jäädä.
Itse en ole polttanut selvin päin kohta viiteen vuoteen. Menen silti usein työkaverin seuraksi tupakalle tauolla, ihan samalla tavalla siellä voi höpöttää ja juoruta vaikkei polttaisikaan. Ellei tietty tilanne laukaise omia tupakanhimoja, itselläni tuota ongelmaa ei ole.
Ei mulla tule fyysisiä oireita tai tiloja kun lopetan. Saan tupakasta kuitenkin polttaessa ihan fyysiset mielihyvä tunteet ja polttamisesta toisaalta fyysisesti huononkin olon. Mutta lopettaessa vain henkinen riippuvuus haittaa stressi on pahin, haluisi henkistä tukea röökistä silloin... En koskaan saan mitään voerotusoireita kahvitta olostakaan vaikka juon aika paljon joka päivä. Sitten halutessaan on vaan x määrän päiviä ilman kahvia, jos vaikka ei muista ostaa kaupasta. Ei mitään päänsärkyjä tai muita...
aloituksesta tuli mieleen eräs tuttuni joka "poltti" ja punaista mallua vielä, tietysti. hänen tupakointinsa käsitti parit poskisavut per tupakka ja tupakan roikottamista kädessä. oli niin pahista, että halusi kuitenkin "polttaa", ei ollut kuitenkaan sanojensa mukaan koukussa (onko ihmekään!). yli 20v ihminen vielä. onhan tuo nyt vähemmän idioottimaista kuin kunnolla polttaminen, vai onko sittenkään...
[x] huvikseni
Itse poltin koska lääkäri määräsi
[quote author="Vierailija" time="10.11.2014 klo 11:13"]
Minä olen polttanut nyt reilut kolme vuotta, ja olen ajatellut vähän samaa: Missä ovat ne fyysiset vieroitusoireet, kun olen polttamatta? Tiedän parikin ihmistä, joilla oikeasti alkaa hillitön tärinä kun eivät saa tupakkaa, mutta he ovat nyt nelikymppisinä polttaneet parikymmentä vuotta. Siitäkö ne fyysiset oireet johtuvat, että ovat polttaneet niin pitkään?
Itse tykkään sauhutella lähinnä tavan vuoksi, se sosiaalinen tapa siis, mutta pystyn helposti olemaan myös polttamatta. Jos on seuraa, tulee polteltua kaverin kanssa, yksinäni ollessa en välttämättä edes muista käydä tupakalla. Poltan yleensä n. 13 tupakkaa päivässä. Sitä meni välillä jopa tuplasti enemmän, mutta vähensin, ja helposti. Miksi toisilla ne fyysiset vieroitusoireet ovat niin vahvat, ja toisilla niistä ei ole tietoakaan?
[/quote]
Minä poltin aika tasan 20 vuotta, silloin tällöin olin polttamatta päivän kaksi. Ei tullut vieroitusoireita silloin eikä niitä tullut kokonaan lopettaessani pari vuotta sitten, vaikka lopetus oli vähän hetken päähänpisto eli kerrasta poikki. Poltin reilusti puoli askia päivässä ja viihteellä vähintään tuplat..
Olithan sinä koukussa, kun kolme vuotta poltit. Tupakka ei koukuta samoin kuin heroiini. Tai ainakaan kaikilla. Se pieni tunne takaraivossa "pitäsköhän käydä tupakalla ettei ois näin levoton olo" on merkki siitä koukusta. Tai edes että ajattelee ja suunnittelee seuraavaa nikotiiniannosta. Ajattelitko aloittaessasi että tulet polttamaan kolme vuotta? Miksi se jatkui niin pitkään? Hienoa että olet lopettanut. Itse kans enemmän ja vähemmän sauhutellut viisi vuotta ja koskaan en ole riippuvainen muka ollut. Nyt en oo johonkin kuukauteen taas askia ostanut, toivottavasti jää tähän.