Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten kestää sen, ettei tunteet koskaan kohtaa täysin kenenkään kanssa?

Vierailija
28.09.2014 |

Luulis täällä olevan paljon samassa tilanteessa olevia. Kyllähän sitä parisuhteeseen pääsisi, mutta mä henkilökohtaisesti pystyn vasta sellaiseen jos olen palavasti ihastunut mieheen. Ihan "ok" vaihtoehtoja olis tarjolla, muttei kiinnosta. Nää jutut tuntuu menevän  aina niin, että jos olet jostain miehestä todella kiinnostunut niin se ei susta, ja toisinpäin.

 

Kommentit (71)

Vierailija
1/71 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä sama tilanne. Ottajia olisi, muttei sellaisia jonka kanssa oikeasti tahtoo olla. No hyvähän se on odotella, ikää kohta 30 ja tätä etsimistä ja odottelua takana yhteen menoon yli 6v. En vain halua olla kenenkään kanssa, josta en oikeasti välitä. Eikä nyt ole kyse mistään omista liian korkeista kriteereistä, vaan ihan tunteista.

Vierailija
2/71 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 12:23"]

Täällä sama tilanne. Ottajia olisi, muttei sellaisia jonka kanssa oikeasti tahtoo olla. No hyvähän se on odotella, ikää kohta 30 ja tätä etsimistä ja odottelua takana yhteen menoon yli 6v. En vain halua olla kenenkään kanssa, josta en oikeasti välitä. Eikä nyt ole kyse mistään omista liian korkeista kriteereistä, vaan ihan tunteista.

[/quote]

Juuri sitä tunnetta mäkin odotan, koska epäonnistuneiden juttujen perusteella tiedän tasan tarkalleen miltä kuuluu tuntua itsestä kun on vahvat tunteet pelissä. Kun sen on kerran kokenut ei enää voi tyytyä niihin jees-fiiliksiä aiheuttaviin miehiin, ei millään...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/71 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä yksi joka olis voinut kirjoitta kaikki noi edelliset. Meitä on monta !. Musta tuntuu että mut on unohdettu tästä elämästä, kun tavallaan ei anneta sitä rakkautta mitä monet muut saa. Pakosti miettii : Kuka päättää ketkä saa onnistua ? Ensirakkauteni jälkeen en ole vaan millään kokenut hurmioo kenenkään kanssa. Olin 25 kun suunniteltiin yhteistä tulevaisuutta. Suhde kesti 3 vuotta ja päättyi äijän pettämiseen,valehteluun ja narsistisen luonteen selviämiseen loppuajasta. Olen nyt 32 eikä mikään tunnu miltään miesten kanssa. Ottajia olisi, mut yllättäin perheellisiä. Kesän aikana noin 30 varattua ehdotteli tosissaan suhdetta tai pikaseksiä. Ajan taksia ja niissä hommissa näkee ja kuulee vaikka mitä. Miehet rikkoo perheen ja suhteen niin helvetin helpolla !. Luottamus on mennyt moniin miehiin. Sitä ei vaan uskalla ryhtyä mihinkään kenenkään kanssa ettei tule petetyksi tai ei vaan tule niitä oikeita tunteita. V.... mitä paskaa, yksinolo on myös paskaa.

Vierailija
4/71 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käy kateeksi, että osalle olisi sitten tarjolla kuitenkin miehiä jotka jotain haluavat :( Vahvistaa vain tunnetta, että olen itse varmaan todella ruma ja vastenmielinen, kun minua ei kukaan mies halua yhtään mihinkään. Toki tiedän että on muitakin kohtalotovereita, joita kukaan ei ikinä lähesty :)

Ja samaa mieltä olen siitä, että ei parisuhteeseen kannata mennä kenen tahansa kanssa, jos ei tunne kemiaa ja halua olla juuri sen ihmisen kanssa. Miten muka onnistuisi läheisyys, suutelu, rakastelu, edes leffojen katselu kainalossa sellaisen ihmisen kanssa johon ei tunne mitään vetoa?

Vierailija
5/71 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä ennen oli helppoa. Naiset olivat kaikki mukiinmeneviä ja miehet sopivan komeita pukutakeissaan. Yhteen mentiin, jotta voisi ylipäätään elää minkäänlaista säällistä elämää. Monet parit olivat oikeasti rakastuneita, suuri osa ei. Rakastetun löytäminen ei ole ollut koskaan mikään itsestäänselvyys, elämänkumppanin löytäminen on ollut helmpompaa, mutta ei sekään tietenkään mikään itsestäänselvyys.

Vierailija
6/71 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole mitään takeita, että tuollaista paria itselleen saa. Joillakin ei siihen vain ole mahdollisuutta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/71 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sama täällä. Haluan naisen joka on terve, lapseton ja käyttäytyy asiallisesti. Työ- ja opiskelupaikka on täynnä miehiä, baarit ja netti ei käy enkä harrasta mitään.

Vierailija
8/71 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 13:11"]

Käy kateeksi, että osalle olisi sitten tarjolla kuitenkin miehiä jotka jotain haluavat :( Vahvistaa vain tunnetta, että olen itse varmaan todella ruma ja vastenmielinen, kun minua ei kukaan mies halua yhtään mihinkään. Toki tiedän että on muitakin kohtalotovereita, joita kukaan ei ikinä lähesty :)

Ja samaa mieltä olen siitä, että ei parisuhteeseen kannata mennä kenen tahansa kanssa, jos ei tunne kemiaa ja halua olla juuri sen ihmisen kanssa. Miten muka onnistuisi läheisyys, suutelu, rakastelu, edes leffojen katselu kainalossa sellaisen ihmisen kanssa johon ei tunne mitään vetoa?

[/quote]

Ei muakaan kukaan kotoa ole tullut hakemaan, tää vaatii omaa aktiivisuutta eli lähtee baareihin, on työpaikoilla avoimin silmin ja kokeilee löytyykö netistä jotain.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/71 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 13:30"]Sama täällä. Haluan naisen joka on terve, lapseton ja käyttäytyy asiallisesti. Työ- ja opiskelupaikka on täynnä miehiä, baarit ja netti ei käy enkä harrasta mitään.
[/quote] Kai sä joskus käyt baarissa ja jos et ikinä niin miks et ? Kokeile huviksesi joku kerta.

Vierailija
10/71 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Noissa ajatuksissa roikkuminen se asiasta vaikean tekee. Jos ei hyväksy itseään sinkkuna, kuinka voisi olettaa, että joku muu näkisi sinussa jotakin ihmeellistä? Kuinka voisi olla toisen kanssa jos ei osaa olla yksinkään? 

 

t juuri kihlautunut 7n vuoden yksinolon jälkeen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/71 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jotenkin tuntuu, että suurin osa liitoista on sellaisia, joka on toiselle osapuolelle kompromissi. Näin ainakin tuntemillani pariskunnilla. Kompromisseja ovat tehneet niin naiset kuin miehetkin. Näin tutut ovat omista parisuhteistaan minulle kommentoineet suhteen kestettyä jo jonkin aikaa tai vuosia: "en ole koskaan tuntenut rakkautta, mies vaikutti mukavalta", "ei tämä ole kolahtanut, mutta haluan lapsia", "ei tämä oikein suju", "ei tämä mitään ihmeellistä ole, mutta ei kai tarvitse ollakaan".. Mikäli tiedän, kaikki näistä liitoista ovat jatkuneet tähän päivään eli parikymmentä vuotta. Sen sijaan pariskunta, joka oli alussa aivan liekeissä, on eronnut. 

Mikä on viisasta, vaikea sanoa. Parisuhteen onnistumiseen vaikuttaa mielestäni paljon sen osapuolten persoonallisuus, siis tasapainoisuus, avoimuus, joustavuus, rehellisyys jne. Keskinäinen kemia taitaa hävitä muille hyville ominaisuuksille parisuhteen kestävyyden takaajana pitkässä liitossa. Ken tietää.

Vierailija
12/71 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitäkää hauskaa siihen asti, että se oikea kävelee ovesta sisään! Mitä te siinä häviätte?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/71 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 13:43"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 13:30"]Sama täällä. Haluan naisen joka on terve, lapseton ja käyttäytyy asiallisesti. Työ- ja opiskelupaikka on täynnä miehiä, baarit ja netti ei käy enkä harrasta mitään. [/quote] Kai sä joskus käyt baarissa ja jos et ikinä niin miks et ? Kokeile huviksesi joku kerta.

[/quote]

Olen kokeillut. Baareihin lähdetään yleensä juopottelemaan, enkä minä käytä käytännössä lainkaan alkoholia. Toisin sanoen naisenikaan ei tule sitä käyttämään.

Vierailija
14/71 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ne ketkä rakastaa täysillä, usein myös vihaa täysillä. Lisäksi suhteeseen ihan 100 prosenttinen heittäytyminen vaatii ihmiseltä samoja piirteitä, joita usein seikkailijoilla ja pettäjillä on... 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/71 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 13:48"]

Noissa ajatuksissa roikkuminen se asiasta vaikean tekee. Jos ei hyväksy itseään sinkkuna, kuinka voisi olettaa, että joku muu näkisi sinussa jotakin ihmeellistä? Kuinka voisi olla toisen kanssa jos ei osaa olla yksinkään? 

 

t juuri kihlautunut 7n vuoden yksinolon jälkeen

[/quote]

Sori, olen ollut miltei koko elämäni jo sinkku ja rakastan olla yksin. Osa meistä samankaltaisista nyt kuitenkin haluaisi kenties olla jossain vaiheessa elämäänsä sellaisessa parisuhteessa (pitkäaikaisessa) jossa on mahtava olla. Aloituksen perusteella vedät kyllä äärimmäisen outoja johtopäätöksiä kyvystäni olla ja viihtyä sinkkuna.

Vierailija
16/71 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä kans tein kompromissin jossain suhteessa mieheeni ja ihan hyvin on mennyt, mulle on tärkeintä, että on koku joka kohtelee mua hyvin ja joka ei ole astumassa ovesta ulos heti kun mä olen hankala (koska mä oon aika hankala). 

Sanoisin myös tuohon että jos omat tunteet on vahvat, mutta vastapuolen ei, että miksei nainenkin voisi laittaa itsensä 100% peliin ja ilmaista ne vahvat tunteet toiselle, niin ettei jää mitään epäselvää? Tiedättekö te miksi se toinen ei ole halunnut saman verran teitä? Onko sillä pätevä syy, vai se, ettei tiedä tunteistanne kunnolla tai tunne teitä kunnolla? 

On helppo vetäytyä sen taakse, ettei toinen mua niin  paljon halunnutkaan kuin mä häntä, mutta kuinka realistinen odotus se on? Ei todellakaan tule tapahtumaan kaikille. Joten joko jostain tinkimään TAI sitten rohkeammin jahtaamaan omaa kultaa vaikka se väisteliskin aluksi. Ehkä miehestäkin tuntuisi vaihteeksi kivalta olla jollekulle Todella Tärkeä.

Vierailija
17/71 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 13:50"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 13:43"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 13:30"]Sama täällä. Haluan naisen joka on terve, lapseton ja käyttäytyy asiallisesti. Työ- ja opiskelupaikka on täynnä miehiä, baarit ja netti ei käy enkä harrasta mitään. [/quote] Kai sä joskus käyt baarissa ja jos et ikinä niin miks et ? Kokeile huviksesi joku kerta.

[/quote]

Olen kokeillut. Baareihin lähdetään yleensä juopottelemaan, enkä minä käytä käytännössä lainkaan alkoholia. Toisin sanoen naisenikaan ei tule sitä käyttämään.

[/quote]

Jos avartaisit vähän horisonttia ymmärtäisit, että ne juopottelevat sinkkunaiset baareissa on siellä viihteellä. Vai rajaatko kaikki esim. 4 krt vuodessa alkoholia käyttävät naiset pois laskuista?

Vierailija
18/71 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 13:48"]

Noissa ajatuksissa roikkuminen se asiasta vaikean tekee. Jos ei hyväksy itseään sinkkuna, kuinka voisi olettaa, että joku muu näkisi sinussa jotakin ihmeellistä? Kuinka voisi olla toisen kanssa jos ei osaa olla yksinkään? 

Asian vierestä menee tämä.

 

t juuri kihlautunut 7n vuoden yksinolon jälkeen

[/quote]

Vierailija
19/71 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 13:58"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 13:50"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 13:43"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 13:30"]Sama täällä. Haluan naisen joka on terve, lapseton ja käyttäytyy asiallisesti. Työ- ja opiskelupaikka on täynnä miehiä, baarit ja netti ei käy enkä harrasta mitään. [/quote] Kai sä joskus käyt baarissa ja jos et ikinä niin miks et ? Kokeile huviksesi joku kerta.

[/quote]

Olen kokeillut. Baareihin lähdetään yleensä juopottelemaan, enkä minä käytä käytännössä lainkaan alkoholia. Toisin sanoen naisenikaan ei tule sitä käyttämään.

[/quote]

Jos avartaisit vähän horisonttia ymmärtäisit, että ne juopottelevat sinkkunaiset baareissa on siellä viihteellä. Vai rajaatko kaikki esim. 4 krt vuodessa alkoholia käyttävät naiset pois laskuista?

[/quote]Juuri näin. Ja on siellä baarissa niitäkin, jotka eivät juo.

Vierailija
20/71 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mua enemmänkin taas rasitti suhteet "sielunveljien" kanssa! En halua et kukaan muu on mun pään sisässä ja liian läheinen.

Nautin mun miehestä joka on sillä tavalla vähän etäinen ja jännittävä, etten pääse kyllästymään, kun en itse kanssa itse ole aina ihan täysin selvillä mitä sielä päänupissa liikkuu :) ei käy tylsäksi.

Ja lisäksi olen kyllä senkin oppinut että on mulle tärkeetä että kumppani on fyysisesti vetoava. Muuten seksielämän ylläpito on vaikeempaa.. Huom mulle :) ehkä toisilla ihmisillä se menee eri tavalla. Mutta mä nautin siitä että puolisoni on kuuma.

Monesti oon huomannut että ne mua ymmärtävät sielunveljet on enemmän feminiinejä ja siksi sellaiset suhteet muuttuu helposti kaveruudeksi. Tietty se on myös yksi suhteen kulmakivi mutta se ei riitä.

Tulipa kauheen ikävä mun miestä.. Huh :D

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kahdeksan seitsemän