Lue keskustelun säännöt.
USA:han näytille
27.09.2014 |
Ensi viikolla pitäisi matkustaa rapakon taakse tapaamaan ensi kertaa poikaystävän perhettä ja suunnilleen puolta sukua. Nyt on vaan iskenyt kamala paniikki ja pelko, että miten minä suomalaisen pikkukylän kasvatti, hiljainen, varautunut, herkästi ärsyyntyvä ja suuttuva ihminen tulen pärjäämään mitenkään päin niiden yltiösosiaalisten amerikkalaisten kanssa.
Varsinkin tuleva anoppini, tekopirteä vegaanihörhö soccer mom, ärsyttää jo valmiiksi, vaikka en ole vielä edes tavannut. Korostan olevani siis aikalailla suomalaisen jurouden perikuva, se ihminen joka ei välillä pysty julkisessa liikennevälineessä sanomaan vierustoverille "anteeksi, jään tässä pois". Olenko vaan pokalla oma mörkömäinen itseni? Ei kai ole vaihtoehtoja, kun en osaa sitä smalltalkia ja mielistelyä ja nyt on myöhäistä opetella.
Kommentit (9)
Opettele vähintään tervehtimään ja hymyilemään. Sillä pärjäät jo pitkälle. Muuten riittääkin aika hyvin se, että vastaat paikallisille, kun he sanovat jotain. Tuskin siellä kukaan olettaa sinun aloittavan keskusteluja uudesta aiheesta. Ja muista "please" joka ikiseen väliin. Muuten vaikutat tylyltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 20:06"]miten ... tulen pärjäämään mitenkään päin niiden yltiösosiaalisten amerikkalaisten kanssa.
[/quote]
Ethän sinä pärjääkään. Eikä teidän suhde muutenkaan kovin kauan kestä.
Haha. Älä ainakaan tee samaa, kuin minä Briteissä. Naapurin uteliaat ja turbososiaaliset mummelit vihasivat minua, kun " how are you"-kysymyksen aloitukseen tuumasin vain "fine" ja loikin matkoihini, kuin aropupu. En tajunnut edes keskustelunaloitukseksi, vaan ihmettelin jurottaen bussipysäkillä, että " mitä se noille kuuluu ... prkl" :D
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 20:14"]
Haha. Älä ainakaan tee samaa, kuin minä Briteissä. Naapurin uteliaat ja turbososiaaliset mummelit vihasivat minua, kun " how are you"-kysymyksen aloitukseen tuumasin vain "fine" ja loikin matkoihini, kuin aropupu. En tajunnut edes keskustelunaloitukseksi, vaan ihmettelin jurottaen bussipysäkillä, että " mitä se noille kuuluu ... prkl" :D
[/quote]
Aika paha! :D
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 20:13"]
Opettele vähintään tervehtimään ja hymyilemään. Sillä pärjäät jo pitkälle. Muuten riittääkin aika hyvin se, että vastaat paikallisille, kun he sanovat jotain. Tuskin siellä kukaan olettaa sinun aloittavan keskusteluja uudesta aiheesta. Ja muista "please" joka ikiseen väliin. Muuten vaikutat tylyltä.
[/quote] Ensimmainen asia joka sinun pitaa opetella jo Suomessa on nimesi tavaaminen sujuvasti. Jos se on vaikka Kukkamaaria niin siina on amerikkalaisella tekemista etta sen muistaa ja osaa sanoa, kei-juu-kei-kei-ei-em-ei-ei-aar-ai-ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen vinkki on toistaa heidän nimensä esiteltäessä. Näin muistat nimet paremmin. Itse olin vaikuttinut miten nopeasti minua puhuteltiin nimellä -suomessa niin läheisiin väleihin pääseminen on viikkojen prosessi.
Ja vastavuoroisuudella pääset pitkälle!!! Eli how are you tyyppisiin kysymysten vastauksen päätteeksi aina "and you?" Voit hyvin olla hiljainen oma itsesi, mutta jos laitat vähän tsemppiä itseesi vadtaamaan kysymyksiin hieman pitemmin kuin yhdellä lauseella ja muistat tuon vastavuoroisuuden niin hyvin menee!!
Missä keskellä metsää sä oot kasvanut, jos ei löydy normaaleita käytöstapoja? Tervehditään ja kiitetään. Ja miten ihmeessä sulla on jenkki poikaystävä, jos oot mörökölli. Ootko sä sitä tavannut vielä irl vai vaan netissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, jenkeissä small takl on must. Siellä jutellaan missä vaan, mistä vaan ja melkein miten vaan muttei huonolla tavalla.
Jos et ennen ole jenkeissä käynyt niin sitä ystävällisyyttä tulet muistamaan lämmöllä
Muista ESTA viisumi. Siellä voi puhua vaikka säästä, jos ei muuta keksi.